Kehittämispalvelujen tavoitteena on elinkeinojen, yrittäjyyden ja työmahdollisuuksien edistäminen sekä kilpailukykyisen toimintaympäristön varmistaminen yrityksille.

Kalajoen kaupungin kehittämispalveluihin kuuluvat elinkeino- ja maaseutupalvelut.

 

Elinkeinopalvelut

Elinkeinopalvelut toteuttaa elinkeinojen edistämistoimenpiteitä keskittymällä yritys- ja elinkeinoneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen ja rahoitukseen, yritysten tavanomaisesta poikkeavien toimitilaratkaisujen selvittämiseen, yhteistyöverkoston toimintaan sekä päätöksenteon valmisteluun elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Palvelun toimintaa ja taloutta ohjaa kaupunginhallitus ja sen alainen elinkeino- ja maankäyttötoimikunta. Elinkeinopalvelut muodostaa yhdessä maaseutupalvelujen kanssa Kalajoen yrityspalvelukeskuksen.

Valtaosa yritysneuvontapalveluista tuotetaan itse Kalajoen Yrityspalvelukeskuksen kautta, mutta yhteistyötä tehdään myös alueellisten yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Mukana olevien hankkeiden kuntarahoitusosuudet kanavoidaan Ylivieskan seutukuntayhdistyksen ja Rieska-Leaderin kautta.

Elinkeinopalvelut tuotetaan Kalajoen lisäksi myös Alavieskaan ja Merijärvelle.

 

Maaseutupalvelut

Maaseutupalvelut huolehtivat maaseutuelinkeinolain ja muiden maaseutuelinkeinoja koskevien lakien, asetusten, päätösten sekä Euroopan Unionin säädösten täytäntöönpanosta kuntatasolla. Maaseutupalveluiden tehtäviin kuuluvat EU- ja kansallisten tulotukien käsittely, maksatus ja neuvonta sekä maaseutuelinkeinojen kehittäminen maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaan. Muita tehtäviä ovat muun muassa Lutu-, eläke-, laina- ja avustushakemukset, sukupolvenvaihdokset ja sato- ja petovahingot.

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue aloitti toiminnan 1.1.2012. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu Kalajoen lisäksi Alavieska, Pyhäjoki, Merijärvi, Raahe, Vihanti ja Siikajoki. Yhteistoiminta-alueen nimenä käytettään lyhennettä KaSi.

Maaseutupalveluihín kuuluu lomituspalvelut. Lomituspalvelujen tarkoituksena on turvata maatilojen toiminta viljelijöiden vuosiloman ja sijaisavun aikana sekä järjestää tarvittaessa maksullista lomittaja-apua. Lomituspalvelu on lakisääteistä toimintaa, jolla turvataan viljelijöiden oikeudet ja mahdollisuudet vapautua tilansa hoidosta. Yrittäjien jaksaminen ja työssä viihtyminen ovat toiminnan keskeisiä tavoitteita ja asioita pyritään kehittämään yhteistyöllä. Toiminnalla mahdollistetaan viljelijän vapautuminen tilan karjataloudesta vuosilomalle, joka on 26 päivää/yrittäjä. Sen lisäksi hänellä on oikeus sijaisapuun joko sairauden, äitiysloman tai muun syyn vuoksi. Maksullinen lomitus, 120 tuntia/yrittäjä, mahdollistaa lomittajan käytön myös muuhun kuin karjataloustyöhön.