Naakat riesana?

Biojätteet piiloon ja pesinnän estäminen verkottamalla.

Naakka on sopeutuvainen ja älykäs lintu joka oppii ympäristön tavoille nopeasti. Ihmisen asuttama ympäristö on naakalle suotuisa, jossa on tarjolla runsaasti ravintoa ja pesäpaikkoja. Naakkakanta on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana rajusti ja suuret parvet voivat toisinaan aiheuttaa ongelmia etenkin maaseudulla.

Naakkojen karkotus ja torjunta ei useinkaan ole helppoa. Naakka on rauhoitettu lintu luonnonsuojelulain nojalla, joten naakkaa ei saa tappaa eikä sen pesiä tai munia saa vahingoittaa. Perinteiset karkotusmenetelmät ovat osoittautuneet tehottomiksi, sillä älykäs naakka oppii nopeasti, onko karkotin sille vaaraksi vai ei. Naakat noudattavat vuorokausirytmiä ja ne saattavat käydä ruokailemassa kaukanakin ja palaavat yöpymään pesilleen. Naakat ovat kaikkiruokaisia ravinnon koostuessa esimerkiksi hyönteisistä, lieroista, etanoista, siemenistä, marjoista ja kaatopaikkajätteistä. Naakkoja vastaan on tehokkainta taistella vaikeuttamalla ravinnon saantia ja rajoittamalla pesimispaikkoja. Esimerkiksi jätteet, etenkin biojätteet kannattaa säilyttää suljettavissa jäteastioissa. Pesimispaikkoja, kuten erilaisia kolomaisia rakenteita kannattaa tukkia tai verkottaa. Naakka on paikkauskollinen lintu joka muodostaa yhdyskuntia ja pesinnän onnistumiseen uudella alueella tarvitaan samanaikaisesti useiden yksilöiden invaasio.

Luonnonvaraiset linnut kantavat monia ihmisiin ja tuotantoeläimiin tarttuvia tauteja. Kuitenkin kaupungeissa yleisistä varislinnuista, kuten naakasta, variksesta tai harakasta on tavattu haitallisia mikrobeja monia muita luonnonvaraisia lintulajeja harvemmin. Naakkojen ulosteet aiheuttavat enimmäkseen hygieniahaittoja, eikä ulosteiden aiheuttama tautiriski ei ole kovin suuri.

Lisää tietoa naakkojen aiheuttamien haittojen hallinnasta löytyy Suomen ympäristöministeriön julkaisusta  2/2016 Naakka ja ihminen.