Fiian mökki

Fiian mökki on ainoa säilynyt esimerkki plassilaisen pieneläjän vaatimattomasta asuintavasta 1900-luvun alkupuoliskolta. Fiian mökki kunnostettiin Plassi-hankkeen toimesta ja avattiin yleisölle kesällä 2010. Mökki sijaitsee markkinapaikan tuntumassa verkkokentän laidalla, entisen sahan portin kupeessa.

 

Kalastusmuseo

Kalastusmuseo Plassin markkinapaikan laidalla pitää sisällään monipuolisen kokoelman paikalliseen elinkeinoon liittyvää esineistöä. Kalastusmuseon perusnäyttely esittelee pääasiassa kalajoenseudun kalastusperinnettä, johon kuuluvat olennaisesti joki- ja merikalastus, nahkiaisen ja hylkeenpyynti sekä Maa-ja Ulkokallan käyttö kalastustukikohtana.

Kalastuksen ja hylkeenpyynnin lisäksi museossa voi tutustua yleisimpiin kala-, hylje- ja nahkiaislajeihin, Siiponjokeen, Kallankareihin, Rahjan saaristoon ja maankohoamisilmiöön. Lisäksi näyttely esittelee kalastumuseotoiminnan käynnistäjän, kalastaja Lauri Tanskan lisäksi kaksi kalajokista persoonaa; Piekkon Aukkon ja Kala-Saimin. Museon alakerrassa on nähtävillä kalajokinen hylkivene, nk. felpaatti varusteineen.

Kalastusmerta kalastusmuseossa
Kalastusmerta
Plassilla sijaitseva Fiian mökki
Plassilla sijaitseva Fiian mökki

 

Kalajoen kotiseutumuseo Siltasaari

Kalajoen kotiseutumuseon toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Kalajoen kotiseutuyhdistys. Museo toimii entisessä Törnvallin talossa, joka siirrettiin paikalleen nykyisen kaupungintalon pihalta vuonna 1964. 1800-luvulla rakennettu pohjalaistalo kuuluu Kalajoen vanhimpiin ja siellä pidettiin mm. herännäiskäräjät vuonna 1838. Kunnan omistukseen siirtynyt talo ehti 1930-luvulta lähtien toimia monissa eri tehtävissä, mm. äitiys-ja lastenneuvolana ja pääkirjastona ennen siirtoa Siltasaareen. Kalajoen kotiseutumuseo esittelee niin entisajan elämänkulkua kuin kalajokisia merkkihenkilöitä.

 

Himangan kotiseutumuseo

Noin 25 km Hiekkasärkiltä etelään sijaitsee vanhaan koulurakennukseen perustettu Himangan kotiseutumuseo, jossa pääsee tutustumaan esimerkiksi merenkulun historiaan ja talonpoikaispurjehdukseen.

Esillä on myös merimiesten tekemiä käsitöitä ja ulkomailta tuomia matkamuistoja, jotka ovat museon erikoisuus. Näistä mainittakoon mm. sahakalan saha, haikalan leukaluu ja kookospähkinä. Huoneessa esitellään lisäksi Sautinkarin sahan historiaa kuvina.

Museon toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Himangan kotiseutuyhdistys.

 

Raution kotiseutumuseo

Raution kotiseutumuseon ylläpidosta ja toiminnasta vastaa Raution kotiseutuyhdistys. Kotiseutumuseon päärakennus on entinen lukkarin puustelli. Museo on sisustettu perinteiseksi rautiolaiseksi talonpoikaistaloksi. Pihalle on siirretty kaksi aittaa 1700-luvun lopulta sekä sepänpaja. Kotiseutumuseon erikoisalana on sepäntyöt. Erikoisala on hyvin valittu, sillä Rautio -nimikin viittaa raudan käsittelyyn. Kotiseutumuseolla on seppä-Tommen eli Tuomas Rönnin paja ja lähes täydellinen maasepän välineistö. Seppä-Tomme (1850 – 1937) tunnettiin värikkäänä persoonana ja ammattitaitoisena seppänä.

Rautiolaisen koristeveistäjä Eino Takkusen lahjoittama upea ja harvinainen kokoelma, 160 erityyppistä rukinlapaa sekä työkalujen ja talousesineiden pienoismalleja on esillä Juttutuvassa.