Kyselyssä voit kertoa esimerkiksi yrityksesi kasvu- ja investointisuunnitelmista, rahoitustarpeista, rekrytoinneista, osaamisen kehittämisestä, kansainvälistymisestä, vastuullisuudesta, kiertotaloudesta ja omistajanvaihdoksesta. Samalla voit kertoa, millaista koulutusta, neuvontaa tai muuta apua yrityksesi kaipaa.

– Yritykset tekevät alueemme elinvoiman. Siksi haluamme kuulla suoraan yrittäjiltä, mikä yritysten arjessa toimii, mikä haastaa ja millaisesta tuesta olisi oikeasti hyötyä. Jokainen vastaus auttaa meitä suunnittelemaan palveluja ja toimintaa yritysten todellisten tarpeiden pohjalta, kertoo Kalajoen seudun yrityspalvelupäällikkö Esa Marjakangas. 

Suurhankkeet voivat avata uusia mahdollisuuksia yrityksellesi

Kalajoen seudulla on suunnitteilla mittavia, osin miljardiluokan investointeja esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, teollisuuteen ja matkailuun. Toteutuessaan ne voivat synnyttää paikallisille yrityksille uusia asiakkuuksia, alihankintaa, yhteistyötä ja rekrytointitarpeita.

Yrityspulssissa voit kertoa, oletko kiinnostunut kuulemaan alueen suurhankkeista ja niiden tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista.

Yrityspulssi toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa ja kysely on tarkoitus toistaa vuosittain. Näin voimme seurata yritysten tilanteen ja tarpeiden kehittymistä sekä arvioida, olemmeko onnistuneet kehittämään palvelujamme oikeaan suuntaan.

Kyselyn vastauksia hyödynnetään yritys- ja työllisyyspalvelujen, koulutusten, tapahtumien ja tulevien kehittämishankkeiden suunnittelussa. Yrityspulssi on tarkoitus toteuttaa jatkossa vuosittain, jotta pystymme seuraamaan yritysten tilanteen ja tarpeiden muuttumista.

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti Kalajoen seudun yrityspalveluissa. Tulokset julkaistaan koosteina siten, ettei yksittäistä yritystä tai vastaajaa voida tunnistaa.

Sinun vastauksellasi on merkitystä

Mitä useampi alueen yrittäjä vastaa, sitä paremmin pystymme suuntaamaan palvelut, koulutukset ja kehittämistoimet asioihin, joita yritykset oikeasti tarvitsevat. Kerro siis rohkeasti, mikä yrityksesi arjessa toimii, missä on haasteita ja millaisista mahdollisuuksista haluaisit kuulla lisää.

Jokainen vastaus on tärkeä – myös silloin, kun yritykselläsi ei juuri nyt ole erityisiä kehittämistarpeita. Tarvitsemme mahdollisimman kattavan kuvan koko alueen yrityskentästä.

Vastaa ja voita 50 euron herkutteluhetki! Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan neljä 50 euron lahjakorttia. Jokainen voittaja saa valita Kalajoen seudulta ravintolan tai kahvilan, johon lahjakortti osoitetaan.

Vastaa viimeistään 25.10.2026 ja varmista, että myös sinun yrityksesi ääni kuuluu:

Vastaa Kalajoen seudun Yrityspulssiin TÄSTÄ

Uutiskirjeen löydät linkistä: KaSi -maatalouden yhteistoiminta-alueen uutiskirje 16/2026

Tässä uutiskirjeessä: 

• MADE IN MEIDÄN LANDE - rohkea tulevaisuuden maatalous -seminaari Kalajoella 13.11.2026
• KaSin syksyn viljelijäkahvit - ensimmäiset Alavieskassa 28.10.2026
• Kehittämisavustukset vuodelle 2026
• Turvepeltojen kestävä käyttö -koulutus
• Rehunurmen korjuuvaatimus - vaikutukset tilalleni? -webinaari
• Kotoisen herneen käyttö nautojen ruokinnassa -webinaari
• Maatilojen varautuminen -koulutus 11 - 12.11.2026
• Luomun lisäkoulutuspäivät Rokualla tai verkkokoulutuksena

Ma 5.10. klo 13
Vanhustenviikon juhla
Aloitamme kahvitarjoilulla klo 13
Vanhusneuvoston puheenjohtajan Sinikka Käännän Tervetulotoivotus klo 13.30
Kaupungin tervehdys Sirpa Heiska klo 13.40
Päiväkoti Arkin lapset esiintyy klo 14
Aivojumppahetki Kaija Siermala klo 14.20
Haitarinsoittoa Jari Saarenpää klo 14.40
Lauluja, ikivihreitä kappaleota Pauliina Sormunen klo 15
Yhteislaulua klo 15.15

Ti 6.10. klo 13
Muistiluento, vapaa pääsy

Ti 6.10. klo 18
Harri Ahosen luento Pohjanlahden rannikon retkeilyreiteistä, vapaa pääsy

Ke 7.10. Päiväelokuvia
klo 12.30 Presidentin kyyditys, liput 10€
Klo: 14.30 Rakkautta ja virtahepoja, liput 10€

Pe 9.10 klo 12.30
Maarianvaaran teatteri – Räsäsen runokaruselli, liput 10€

Lataa ja tulosta tapahtumakooste itsellesi talteen alta!

Pyydämme asukkaita noudattamaan varoetäisyyksiä (60m) työskentelevään kalustoon nähden, ja välttämään alueella liikkumista töiden ollessa käynnissä.

Urakoitsijan yhteystiedot:
Metsäasiantuntija, Samuel Nikula
Mhy Pyhä-Kala
040-5367 041 samuel.nikula@mhy.fi

Syyskuussa liikkumista on edistetty muun muassa aktiivisilla välitunneilla ja erilaisilla retkillä. Joustavan perusopetuksen oppilaat ovat ottaneet vastaan haasteen ja "kävelleet" Helsingistä Nuorgamiin keräämällä kilometrejä yhteiseen pottiin. Tavoitteen edistymistä seurataan kartalta, ja urakan päätteeksi oppilaita odottaa ansaittu palkinto.

Merenojan kentällä on riittänyt syksyn aikana vilskettä. Syyskuun alussa Merenojan yhtenäiskoulun 3.–4.-luokkalaiset kisailivat yleisurheilussa. Koulun henkilökunta kuvaili kisapäivää riemukkaaksi: oppilaat olivat askarrelleet toisilleen kannustuskylttejä ja eläytyivät hienosti toistensa suorituksiin äänekkäästi kannustaen ja aaltoja tehden.

Kenttä täyttyi syyskuussa myös kaikkien Kalajoen koulujen oppilaista koulujenvälisten yleisurheilukisojen merkeissä, joissa vallitsi yhtä lailla upea tsemppihenki. Kisoissa miteltiin kuulantyönnössä, keihäänheitossa, pituus- ja korkeushypyssä sekä 1000 metrin juoksussa.

Myös jalkapallokenttä on täyttynyt innokkaista pelaajista, ja välitunneilla näkyy paljon iloisesti liikkuvia lapsia. Loppuvuodelle on luvassa vielä paljon lisää toimintaa: suunnitelmissa on ainakin taukojumppia, Unicef-kävely, hyvinvointiviikko sekä liikunnallinen joulukalenteri.

Myös Ohtakarissa jäiden kasautuminen on tarjonnut pysäyttävän näyn ja osoittanut, kuinka suurista luonnonvoimista voi olla kyse. Jäämassat voivat liikkua nopeasti, kasautua korkeiksi röykkiöiksi ja työntyä pitkälle rantaan.

Paikallisten kokemukset ovat arvokkaita, sillä jääröykkiöt eivät synny joka talvi samalla tavalla tai samoihin paikkoihin. Ihmisten muistissa voi olla tietoa tapahtumista, joita ei löydy virallisista rekistereistä tai mittausaineistoista.

Mitä tapahtuu, kun merijää lähtee liikkeelle?

Rannan tuntumassa oleva kiintojää pysyy tavallisesti paikoillaan, sillä se on kiinnittynyt rantaan, saariin, kareihin tai matalikkoihin. Ulompana merellä jääkentät voivat kuitenkin liikkua tuulen ja merivirtausten mukana.

Kun liikkuvat jäälautat puristuvat toisiaan tai rantaa vasten, jää murtuu ja palaset kasautuvat päällekkäin. Näin syntyy ahtojäävalleja ja rannalle työntyviä jääröykkiöitä. Suuri osa kasautuneesta jäästä voi jäädä vedenpinnan alapuolelle, vaikka jo pinnan yläpuolella näkyvä röykkiö olisi vaikuttavan kokoinen.

Liikkuva jää voi aiheuttaa vaurioita esimerkiksi rantojen rakennuksille, laitureille ja muille rakenteille. Siksi on tärkeää ymmärtää, millaisissa sää- ja jääolosuhteissa röykkiöitä muodostuu ja mitkä rannikkoalueet ovat niille erityisen alttiita.

Muuttuvatko jääröykkiöt ilmaston muuttuessa?

Ilmaston lämpeneminen lyhentää jäätalvia sekä vähentää jääpeitteen pinta-alaa ja paksuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jäästä aiheutuvat riskit katoaisivat. Runsasjäisiä talvia voi esiintyä myös tulevaisuudessa ja vaihtelevat jääolot voivat synnyttää uudenlaisia tilanteita.

Jääröykkiöiden muodostuminen riippuu jään määrän lisäksi muun muassa tuulesta, jään rakenteesta, lämpötilasta, virtauksista, vedenkorkeudesta ja rannikon muodosta. Siksi ei voida yksinkertaisesti sanoa, että jääröykkiöt lisääntyisivät tai vähenisivät ilmastonmuutoksen seurauksena. Juuri tätä muuttuvaa kokonaisuutta halutaan nyt tutkia tarkemmin.

Tutkimustieto ja paikalliset havainnot yhdistetään

JÄÄTURVA-hankkeessa tutkitaan jääröykkiöiden syntymistä, liikkumista ja niiden vaikutuksia rannikkoalueisiin ja rakenteisiin. Hankkeen päätoteuttajana toimii Kalajoen kaupunki ja mukana ovat Ilmatieteen laitos sekä Aalto-yliopisto. Pilottikuntia ovat Kalajoki, Hailuoto, Raahe ja Liminka.

Ilmatieteen laitos tuo hankkeeseen osaamista merijään seurannasta, satelliittiaineistoista, jääolosuhteista ja ennustamisesta. Aalto-yliopisto tutkii ja mallintaa sitä, miten jäämassat liikkuvat, murtuvat ja kuormittavat rakenteita. Liikkuvan jään rakenteisiin aiheuttamien voimien ymmärtäminen on tärkeää turvallisten ja kestävien ratkaisujen suunnittelussa.

Tutkimusaineiston rinnalle tarvitaan paikallista tietoa. Hankkeessa halutaan selvittää esimerkiksi:

• missä ja milloin jäät ovat nousseet rannalle

• kuinka pitkälle maalle jäät ovat ulottuneet

• millaisia vahinkoja tai vaaratilanteita on syntynyt

• löytyykö tapahtumista valokuvia, videoita, karttoja tai lehtijuttuja

• mitkä rannikon rakennukset ja alueet tulisi huomioida tutkimuksessa.

Kerättyä tietoa hyödynnetään riskialueiden tunnistamisessa, jääröykkiöiden mallintamisessa sekä ennakkovaroitus- ja seurantajärjestelmän kehittämisessä. Tavoitteena on tuottaa käytännön tietoa kuntien, viranomaisten, asukkaiden ja rannikkoalueiden suunnittelijoiden käyttöön.

Muistatko, kun jäät kasautuivat? -seminaari 8.10.

JÄÄTURVA-hanke järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman seminaarin torstaina 8.10.2026 klo 12.00–15.00 Aalto-salissa, Santa’s Resortissa Kalajoella.

Seminaarissa Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston asiantuntijat kertovat ilmastonmuutoksesta Itämerellä, merijään seurannasta sekä jääröykkiöiden synnystä, vaikutuksista ja mallintamisesta. Tilaisuudessa kuullaan myös Hailuodon vuoden 2021 jääröykkiötilanteesta.

Seminaarissa halutaan kuulla myös paikallisten asukkaiden, mökkiläisten, kalastajien ja muiden rannikolla liikkuvien kokemuksia. Mukaan voi ottaa vanhoja valokuvia, karttoja, lehtileikkeitä tai muuta aiheeseen liittyvää aineistoa.

Ohjelma

12.00 Tilaisuuden avaus ja JÄÄTURVA-hankkeen esittely
Fanni Pöntiö, hankepalvelupäällikkö, Kalajoen kaupunki

12.15 Ilmastonmuutos Itämerellä
Jari Haapala, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos

12.35 Itämeren jään monitorointi Ilmatieteen laitoksella
Marko Mäkynen, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos

12.55 Itämeren merijäästä jääröykkiöihin – esimerkkinä Hailuoto 2021
Heidi Sallila, tutkija, Ilmatieteen laitos

13.10 Jääröykkiöiden syntymisen ja vaikutusten mallinnus
Arttu Polojärvi, professori, Aalto-yliopisto

13.30–14.00 Paikalliset kokemukset ja havainnot jääröykkiöistä
Yhteistä keskustelua muun muassa Ohtakarin jääröykkiötilanteesta sekä osallistujien omista havainnoista, valokuvista ja kokemuksista.

Noin klo 14.00 kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittauduthan ennakkoon:

Ilmoittaudu Muistatko, kun jäät kasautuivat? -seminaariin

Kerro havaintosi myös suoraan

Vaikka et pääsisi seminaariin, voit kertoa kokemuksistasi suoraan JÄÄTURVA-hankkeelle. Erityisen arvokkaita ovat tiedot tapahtuman ajankohdasta ja paikasta sekä mahdolliset valokuvat tai kuvaukset jäiden aiheuttamista vaikutuksista.

Yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä:

Fanni Pöntiö
hankepalvelupäällikkö, Kalajoen kaupunki
fanni.pontio@kalajoki.fi
p. 040 154 8831

Olipa oma käyttämäsi sana sitten jääröysä, jäärova tai jääröykkiö, havaintosi voi auttaa tutkijoita ymmärtämään ilmiötä ja parantamaan Perämeren rannikkoalueiden turvallisuutta.

Tietoa JÄÄTURVA-hankkeesta

JÄÄTURVA – Ennakkovaroitus ja ilmastokestävät ratkaisut Perämerellä on Euroopan unionin osarahoittama Ympäristö-EAKR-hanke. Hankkeen rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. EU ja valtion rahoituksen osuus on enintään 365 111 euroa eli 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Hanke toteutetaan 1.3.2026–31.5.2028. Päätoteuttajana toimii Kalajoen kaupunki, ja osatoteuttajia ovat Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto. Pilottikuntia ovat Kalajoki, Hailuoto, Raahe ja Liminka.

Hankkeessa kehitetään Perämeren rannikkoalueiden varautumista jääröykkiöiden ja muuttuvien jääolosuhteiden aiheuttamiin riskeihin. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa ilmiöstä, tunnistaa riskialueita sekä kehittää jääröykkiöiden seurantaa, mallintamista ja ennakkovaroitusta.

Kalajoki tunnetaan rohkeudesta, innokkuudesta ja aikaansaannoksista sekä yhdessä tekemisen meiningistä

1. Meissä on rohkeutta! Hyödynnämme rohkeasti mahdollisuudet ja uskallamme kokeilla uusia asioita. Iloitsemme onnistumisista yhdessä!
2. Teemme töitä innolla. Teemme töitä ja vaalimme Kalajoen etua päättäväisesti, jotta pääsemme yhdessä sopimiimme tavoitteisiin. Palvelemme asiakkaitamme ja kohtelemme toisiamme hyvin.
3. Tekemisen meininki tarkoittaa aikaansaannoksia. Kalajoki tunnetaan tekemisen meiningistä ja kotipaikastaan ylpeistä ihmisistä, jotka voivat hyvin. Aikaansaannoksemme ja yhteistyömme voima näkyy koko yhteisössä. Me teemme yhdessä. Kalajoki tunnetaan tekemisen meiningistä ja kotipaikastaan ylpeistä ihmisistä, jotka voivat hyvin. Aikaansaannoksemme ja yhteistyömme voima näkyy koko yhteisössä. Me teemme yhdessä

"Tavoitteenamme on 350 uutta työpaikkaa 2030 mennessä. Investoimme luomalla mahdollisuuksia uusille yrityksille. Kaavoitamme ja rakennamme taloudellisesti kestävästi. Uudet työpaikat syntyvät perinteiseen teollisuuteen, pienyrityksiin, ympärivuotiseen matkailuun, alkutuotantoon pohjautuviin tuotantolaitoksiin ja energiaintensiivisiin hankkeisiin."

"Yhteisössämme on koti kaikille. Rakennamme kysynnän mukaisia asuntoja. Haluamme tarjota kodit opiskelijoille, perheille ja senioreille. Rakennamme kysynnän mukaisia asuntoja. Haluamme tarjota kodit opiskelijoille, perheille ja senioreille. Houkuttelemme perheitä ja opiskelijoita vetovoimaisilla päiväkodeilla ja kouluilla, ja autamme jokaista löytämään paikkansa yhteisössämme. Olemme ihmisläheisiä ja palvelumme ovat laadukkaita - täällä voi harrastaa ja kokea uutta. Meillä on hyvä kasvaa, opiskella, asua, tehdä töitä ja voida hyvin."

Voit tutustua konsernistrategiaan kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Valtuuston kokouksen keskusteluineen ja päätöksineen voit katsoa kokonaisuudessaan osoitteessa: video.kalajoki.fi 
Kokouksen esityslista päivittyy pöytäkirjaksi tarkastuksen jälkeen. Löydät asiakirjan tästä linkistä.

Ilmoittaudu tapahtumaan 7.10. mennessä täällä: https://urly.fi/4e9i 

14.10.2026 klo 17–20 Vastuullisen ja kestävän yritystoiminnan suunnittelutyöpaja

Työpajassa opitaan vastuullisesta ja kestävästä yrittäjyydestä, starttirahasta, arvonlisäverosta, eri yhtiömuodoista sekä kehität ideaasi asiantuntijan avulla. Työpajassa saat käyttöösi liiketoimintasuunnitelmapohjan, joka auttaa sinua edistämään ideaa myös omatoimisesti. 
Ilmoittaudu mukaan tästä.

28.10.2026 klo 17–20 Rakenna tarpeellinen tuote oikealle kohderyhmälle -työpaja

Kaikki alueen asukkaat eivät ole potentiaalisia asiakkaitasi. Eikä potentiaalisin markkina ehkä löydy heti kotiovesi takaa. Yritystoiminnan perusta syntyy asiakkaiden aidosta tarpeesta.  Onko ajatellulla markkinalla tarpeeksi potentiaalisia asiakkaita, vai täytyykö ideaa vielä hieman kehittää, jotta yritystoiminta on alusta saakka kestävää ja kannattavaa? Jokainen yritys kohtaa toimialallaan kilpailua, joten on tärkeää pohtia omia vahvuuksia ja arvoja, jotta erottuu markkinalla. Tässä työpajassa toteutetaan asiakaskuvaus, markkinakartoitus ja kilpailija-analyysi.
Ilmoittaudu mukaan tästä.

11.11.2026 klo 17–20 Testaa, kehitä, tuotteista ja hinnoittele ideasi -työpaja

Ideaa on hyvä testata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässä työpajassa pureudutaan siihen, millä kaikilla tavoilla ideaa voi testata potentiaalisilla asiakkailla suunnitellussa markkinassa. Työpajassa tehdään idean testaamiseen projektisuunnitelma. Keskustellaan myös tuotteistamisesta ja hinnoittelusta. Mikä hinnoittelumalli sopii juuri sinun tuotteelle tai palvelulle? Entä miten paketoit ne selkeäksi kokonaisuudeksi?
Ilmoittaudu mukaan tästä.

25.11.2026 klo 17–20 Rakenna ideastasi houkutteleva ja vastuullinen brändi -työpaja

Työpajassa keskitytään pohtimaan millainen yritystoiminta tai uudet tuotteet ja palvelut ovat asiakkaan mielestä houkuttelevia. Miltä se näyttää, kuulostaa, maistuu, tuoksuu tai tuntuu? Miten kaikkiin näihin voi ja kannattaa vaikuttaa? Millainen lanseeraus houkuttelee asiakkaita testaamaan ja ostamaan tuotteen/palvelun?Työpajassa saat hyvän pohjan yrityksen tai uuden tuotteen/palvelun visuaalisen ilmeen kehittämiseen - toteutat sen sitten itse tai ostopalveluna. 
Ilmoittaudu mukaan tästä.

Voit osallistua koko sarjaan tai vaikka vain yhteen työpajaan. Illan aikana tarjotaan pieni välipala. Valmennukset ovat maksuttomia.

Lisätietoja
Anne Tullila
Puhelin 044 4691 203
anne.tullila@kalajoki.fi

Lisäksi kaupunginhallituksen käsittelyssä on muun muassa lausunto Pohjois-Pohjanmaa hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2027-2030 sekä valtuustoaloite  aloitteiden vaikutusten arvioinnista ja valtuuston roolin vahvistamisesta. Voit tutustua esityslistaan kokonaisuudessaan tästä linkistä. Asiakirja päivittyy pöytäkirjaksi tarkastuksen jälkeen.

Kalajoen vahvuuksia ovat talvi, meri ja paikallisuus

Kartoituksen tähänastisten havaintojen perusteella erityisesti talvimatkailu ja useita kohteita yhdistävät kiertomatkat tarjoavat alueelle lupaavia kasvumahdollisuuksia.

Kansainväliset matkailijat etsivät aitoja elämyksiä, luonnonrauhaa ja väljempiä matkakohteita. Kalajoen ja muun rannikkoseudun vetovoimatekijöitä ovat meri, jää, rannikkoluonto, paikallinen kulttuuri ja vuodenajan mukaan muuttuvat elämykset.

– Kalajoella on paljon sellaista, mitä kansainväliset matkailijat juuri nyt etsivät. Viileä ilmasto, meri, luonnonrauha ja paikallisuus muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden, jonka ympärille voidaan rakentaa matkailupalveluita ympäri vuoden, CHARLES-hankkeen projektipäällikkö Jaana Sirkiä kertoo.

Myös paikallinen ruoka ja alueen omat raaka-aineet tarjoavat mahdollisuuksia uusien matkailupalveluiden kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan Kalajoki Marinan mahdollisuuksia kansainvälisessä matkailussa sekä työn ja vapaa-ajan yhdistävää matkailua.

Ilmatyynyalus tarjoaa mahdollisuuden kokea Kalajoen talvinen meriluonto aivan uudella tavalla. Kuva: Visit Kalajoki

Alueen kiinnostavimpia matkailutuotteita kehitettiin yhdessä

Markkina- ja teemakartoituksen havaintoja on hyödynnetty Oulun lentoaseman vaikutusalueelle tehdyssä kärkituotekartoituksessa. Siinä tunnistettiin matkailutuotteita ja palvelukokonaisuuksia, joilla on hyvät edellytykset kiinnostaa kansainvälisiä asiakkaita.

Kartoituksessa tarkasteltiin palveluiden vetovoimaisuuden lisäksi yritysten osaamista, resursseja ja valmiuksia palvella ulkomaisia matkailijoita. Matkailuyritykset osallistuivat asiantuntijan vetämään työpajaan, jossa kehitettiin nykyisiä palveluita ja luotiin uusia tuoteideoita.

– Työpaja oli oikein antoisa ja konkreettinen. Työstimme siellä uutta tuotetta, joka ei ole vielä myynnissä, X-Pakka Oy:n Tiia Priuska kertoo.

Kalajoen Keskusvaraamon Laura Kujala pitää yhteistä kehittämistyötä tärkeänä alueen matkailutarjonnan kannalta.

– Tällaisille työpajoille tarvitaan ehdottomasti jatkoa. Työpaja oli erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen. Yhteistä kehittämistä tarvitaan, jotta alueelle saadaan tasalaatuisia kärkituotteita, Kujala sanoo.

Kansainväliseen myyntiin suunnatun matkailupalvelun pitää olla selkeästi kuvattu, helposti ostettava ja sujuvasti saavutettava. Tavoitteena on auttaa yrityksiä jalostamaan omista palveluistaan kokonaisuuksia, jotka vastaavat kansainvälisten matkailijoiden ja matkanjärjestäjien tarpeisiin.

– Haluamme nostaa esiin alueemme kiinnostavimmat elämykset ja auttaa yrityksiä kehittämään niistä kansainväliseen myyntiin sopivia tuotteita. Yhteistyössä voidaan rakentaa yksittäisiä palveluita laajempia kokonaisuuksia, Sirkiä sanoo.

Tuotekortti toimii yrityksen käyntikorttina

Työpajassa yritykset kokosivat palveluistaan tuotekortteja, joissa tuotteen sisältö, kohderyhmä, hinta ja käytännön toteutus kuvataan selkeästi. Tuotekortti auttaa matkailuyritystä esittelemään palvelunsa kansainvälisille matkanjärjestäjille helposti ymmärrettävässä muodossa.

Kalajoki 360° yrittäjä Helena Hurri kuvaa tuotekorttia yrityksen käyntikortiksi kansainvälisessä myynnissä.

– Tuotekortti antaa yritykselle kättä pidempää kansainvälistä myyntiä varten. Se toimii yrityksen käyntikorttina, kun kansainväliset matkanjärjestäjät haravoivat alueen matkailutarjontaa. Mitä enemmän meillä on hyviä tuotekortteja, sitä kiinnostavammalta koko alue näyttää, Hurri kertoo.

Hurrin mukaan alueelle tarvitaan riittävästi monipuolista tarjontaa, jotta matkailijoille voidaan rakentaa pidempiä kokonaisuuksia ja heidän viipymäänsä Kalajoella voidaan kasvattaa.

Kalajoen meri ja pitkät kesäillat tarjoavat elämyksiä myös kansainvälisille matkailijoille. Kuva: Visit Kalajoki

Kalajoki osaksi rannikon kiertomatkoja

Työssä on tarkasteltu myös sitä, miten Oulun lentoaseman kautta saapuvat matkailijat voivat liikkua alueella ja yhdistää samaan matkaan useita kohteita. Rannikolle voidaan rakentaa esimerkiksi automatkailuun sopivia reittejä, joiden varrella matkailija tutustuu luontoon, kulttuuriin, ruokaan ja paikallisiin elämyksiin.

Oulun lentoaseman vaikutusalueelle voidaan rakentaa kiertomatkoja, joissa yhdistyvät rannikon kaupungit ja luontokohteet sekä yhteydet kohti Lappia. Kalajoki sopii luontevasti osaksi tällaisia useita kohteita yhdistäviä matkakokonaisuuksia.

Kärkituotekartoitus toteutettiin yhteistyössä Runways to Arctic Coast -hankkeen kanssa. Se kehittää Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman vaikutusalueen matkailutarjontaa ja kansainvälistä saavutettavuutta. Yhteistyön ansiosta kiinnostavia matkailureittejä ja palvelukokonaisuuksia voitiin tarkastella yli maakuntarajojen.

Kalajoki sijaitsee Oulun ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien välissä. Sijainti tarjoaa mahdollisuuden kehittää matkaketjuja, joissa matkailija saapuu toiselle lentoasemalle, tutustuu rannikon kohteisiin ja jatkaa matkaansa toiselta lentoasemalta. Näin kansainvälisiä matkailuvirtoja voidaan ohjata nykyistä laajemmalle alueelle.

Kartoitusten tuloksia hyödynnetään seuraavaksi matkailupalveluiden kehittämisessä, kansainvälisen näkyvyyden vahvistamisessa sekä uusien matkailureittien ja yhteistyömallien rakentamisessa.

CHARLES kehittää Pohjois-Pohjanmaan kansainvälistä saavutettavuutta

CHARLES – Lentoliikenteen uudet avaukset Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen tavoitteena on parantaa maakunnan kansainvälistä saavutettavuutta sekä vahvistaa matkailuyritysten kasvua ja kilpailukykyä. Hanke kohdistuu Oulun ja Kuusamon lentoasemien vaikutusalueille.

Ryhmähankkeen päätoteuttajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osatoteuttajia ovat Kalajoen kaupunki, Oulun Matkailu Oy ja Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Hanke toteutetaan 1.7.2025–28.2.2027, ja sitä rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta.

Kalajoen osahankkeessa kartoitetaan kansainvälisesti kiinnostavia matkailuteemoja ja kohderyhmiä sekä kehitetään uusia matkailutuotteita yhdessä yritysten ja kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa Kalajoen matkailuyritysten valmiuksia kansainvälisille markkinoille, parantaa alueen saavutettavuutta ja lisätä ympärivuotista matkailua.

Kalajoen osahankkeen kokonaiskustannukset ovat 77 500 euroa. EU:n ja valtion rahoituksen osuus on 62 000 euroa eli 80 prosenttia. Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus on 15 500 euroa.

Runways to Arctic Coast vahvistaa yhteyksiä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle

Runways to Arctic Coast -hankkeen tavoitteena on kasvattaa kansainvälistä matkailukysyntää Perämeren arktisen rannikon alueella ja parantaa rannikon matkakohteiden saavutettavuutta. Kalajoen kaupungin toteuttamassa hankkeessa työ kohdistuu Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman vaikutusalueeseen. Hankkeella on Meri-Lapin kehittämiskeskuksen toteuttama rinnakkaishanke, joka keskittyy Kemi-Tornion lentoaseman vaikutusalueeseen.

Hankkeessa kehitetään rannikon matkaketjuja, tavataan lentoyhtiöitä ja kansainvälisiä matkanjärjestäjiä sekä järjestetään yrityksille tuotekehitystyöpajoja. Lisäksi yritysten kanssa laaditaan tuotekortteja ja ympärivuotista matkailua tukevia matkaohjelmia. Tavoitteena on tehdä rannikkoseudun tarjontaa tunnetuksi kansainvälisille matkanjärjestäjille ja rakentaa uusia, myyntiin soveltuvia matkailukokonaisuuksia.

Runways to Arctic Coast -hanke toteutetaan 1.5.2025–30.4.2027. Kalajoen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 165 370 euroa. EU ja valtion rahoituksen osuus on 132 296 euroa eli 80 prosenttia, Kalajoen kaupungin rahoitusosuus 23 074 euroa ja yksityinen rahoitus 10 000 euroa.

Ohjelmatiedot päivittyvät lähiviikkoina, joten kannattaa seurata sivuja. Huippukirjailijoita ja kiinnostavaa ohjelmaa kahden päivän ajan Kalajoella!

Tapahtumapaikkoja on tänä vuonna useita.

• Kohtaamispaikka Loisto Hiekkasärkillä:
  • • perjantain lavarunoilta ja etkot
    • lauantain messupäivä
• Virta-sali ja Merenojan auditorio Kalajoen keskustassa: perjantaina nuortenkirjallisuus
• Alakouluilla kirjailijavieraita

Kirjallisuuskeskusteluissa ja ohjelmassa teemoja ovat mm. Timo Honkelan teos Rauhankone, alueemme historia ja kulttuuriperintö, eurooppalaisuus, kulttuuri-ilmastonmuutos ja sanataide. Kirjailijavieraistamme osa on jo tiedossa! Lauantaina haastatteluissa ovat esikoiskirjailija, toimittaja Laura Airola, kirjailijat Päivi Alasalmi ja Tuomo Pirttimaa, kirjailija Terhi Kontio sekä esikoiskirjailija Petri Saari. Keskipohjalaisten kirjailijoiden paneelissa lavalla keskustelevat Mia Myllymäki, Pekka Pudas ja Marjukka Puutio.

Perjantai on jälleen lasten- ja nuortenkirjallisuuden teemapäivä, joka järjestetään yhteystyössä Kalajoen yhtenäiskoulujen kanssa. Virta-salissa on perjantaina yleisölle avoin messutapahtuma ja kirjailijavieraita nuortenkirjallisuudesta. Lisätietoja tulossa pian!

Perjantain illassa on viime vuoden tapaan tunnelmaltaan tiheä lavarunotapahtuma. Runoilijavieras ja Open mic, sekä musiikkia, jossa lyriikoilla on merkitystä. Jos haluat lukea omia runotekstejäsi, tule paikanpäälle tai ota ennakkoon yhteys: Merja Nevalainen (yht.tiedot alla).

Päivittyvä ohjelma ja tarkat infot löytyvät tapahtumasivulta: kalajoki.fi/kirjamessut

Järjestäjä Kalajoen kaupunki, kulttuuripalvelut.

Yhteistyössä:

• Oulun kulttuurisäätiö (Oulu2026)
• Lukukeskus
  https://lukukeskus.fi/
  Facebook: Lukukeskus
  Instagram: @lukukeskuslascentrum 

Lisätiedot: Merja Nevalainen, P.0401878609, merja.nevalainen@kalajoki.fi

Uutiskirjeen löydät linkistä: KaSi -maatalouden yhteistoiminta-alueen uutiskirje 15/2026

Tässä uutiskirjeessä: 

• Kalajoen maataloustoimisto muuttaa
• Peltotukihaun muistettavat päivämäärät 
• Talviaikainen kasvipeitteisyys
• Kehittämisavustukset vuodelle 2026
• Oletko investoimassa tai palkkaamassa?
• Maatilojen varautuminen -koulutus 11. - 12.11.2026

Kuva: Leila Leinonen

- Aiemmin maanomistajille lähetetyissä kirjeissä ei ehkä käy ilmi, että hahmotelmassa on muutosmahdollisuus. Eli jos reitti kulkee hankalasti keskeltä sarkaa, se voidaan ohjata kulkemaan vähän eri paikasta. Parempia ehdotuksia otetaan kyllä vastaan. Moni kaipaa myös tarkempaa karttaa.

Käytännössä maanomistaja antaa allekirjoituksella luvan, että jo nyt epävirallisena pyöräilyreittinä käytetylle tielle tai polulle voidaan pystyttää opasteet. Joidenkin maanomistajien osalta suostumus tarkoittaa laajempia toimenpiteitä, jos esimerkiksi puita joudutaan raivaamaan. Rasitetta luvan myöntäminen ei kiinteistölle aiheuta, mutta lisääntyvä liikenne voi pehmeämmässä tiestössä sateisella säällä näkyä. Toisaalta samoja teitä ajetaan jo nytkin painavilla traktoreilla ja muilla laitteilla sekä tietenkin myös pyörillä, jokaisenoikeudella (aiemmin jokamiehenoikeudet).

- Koska reitti on alun pitäen suunniteltu karttaaineiston ilmakuvan ja eri pyöräilyharrastajien koordinaattien perusteella, niin epäselvyyksiä saattaa olla - ja nimenomaan muutostarvetta kiinteistönomistajien toiveiden ja todellisten maastonmuotojen mukaisesti. Eihän me polkuja haluta kenenkään saunan oven edestä tehtäväksi vaan kuunnellaan varmasti kiinteistönomistajaa, konkretisoi kuntatekniikan päällikkö Juha-Pekka Karihtala.

Lähtökohtaisesti tavoitteena on muodostaa olemassa olevista yhteyksistä kiinnostava ja yhtenäisesti opastettu reitti.

- Reitti kulkisi siis jo olemassa olevia teitä ja polkuja pitkin. Vasankari-Plassi-reitillä on ollut käytössä sama sopimuspohja, ja maastossa olemme sitten katselmoineet reitin maanomistajien kanssa. Muutokset on otettu siinä vaiheessa huomioon ja laitettu kartoille.

Kehitys- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehdon mukaan erillisellä rahoituksella ja maanomistajien suostumuksella voidaan reiteille myöhemmässä vaiheessa tehdä tarvittaessa soraistuksia tai rakentaa siltoja. Tämä on mieleinen tieto monelle maanomistajalle.

- Käytännössä kyläpyöräilyreitti soveltuu monenlaiseen pyöräilyyn, ja siinä ajetaan vaihtelevilla alustoilla, kuten asfaltilla, sorateillä, metsäteillä ja muilla pyöräilyyn soveltuvilla väylillä. Suostumuksen antaminen ei vaikuta vastuukysymyksiin - jatkossakin yksityisteillä pätee tieliikennelaki ja maastoreiteillä jokaisen oikeuksien lisäksi myös vastuut.

Tapio Pernun mukana on paperisten karttojen lisäksi tabletti, jonka karttaohjelmasta reitin kulkua pääsee tarkastelemaan lähemmin. Pääset tutustumaan karttaan myös tästä linkistä.

Rahoituksen saamiseksi aikataulu on tiukka

Kyläpyöräilyreitti ei ole uusi ajatus. Se nostettiin yhdeksi kehitettäväksi reitiksi jo vuonna 2022 valmistuneessa Kalajoen reittien kehittämissuunnitelmassa. Suunnitelmassa reitin nähtiin täydentävän Kalajoen muuta reitistöä ja tuovan erityisesti kylät ja maaseudun osaksi pyöräretkeilyä.

- Nyt reitistön kehittämiseen on mahdollista saada maaseuturahoitusta, jonka edellytyksenä on, että kaikilta maanomistajilta, joiden maiden kautta reitti kulkee, saadaan kirjallinen suostumus. Tavoitteena on vaiheittain muodostaa laajempi luonto- ja pyöräilyreitistö, jossa Hiekkasärkät, Himanka, Pitkäjärvi, Raution suunnan reitit, kylät ja muut olemassa olevat reitit täydentävät toisiaan, kuvailee Isolehto.

Mikäli luvat saadaan ja Maaseuturahasto myöntää hankerahoituksen, voidaan sillä toteuttaa kyläpyöräilyreitin yhtenäinen opastus ja reittimerkinnät, mutta myös kehittää Pitkäjärveä reitistön keskeisenä tauko- ja tukikohtana. Isolehdon mukaan Pitkäjärvelle on suunniteltu rakennettavaksi taukotupa, laavu, puuvaja ja wc, jotka palvelisivat pyöräilijöiden ja retkeilijöiden lisäksi myös alueen muuta virkistys- ja leiritoimintaa.

- Pitkäjärven kehittäminen tukee samalla alueen käyttöä esimerkiksi kesäleireihin, koululaisryhmien toimintaan, yhdistysten tapahtumiin sekä muuhun ohjattuun luonto- ja ryhmätoimintaan. Näin Pitkäjärvi muodostaisi kyläpyöräilyreitin varrelle selkeän pysähdyspaikan ja samalla koko Kalajoen reitistöä palvelevan tukikohdan.

Kyläpyöräilyreitin luonnos (8.9.2026) kulkee kartassa sinisellä pistemerkinnällä nimellä Kärkireitti. Reittihahmotelmaan voidaan tehdä muutoksia, mikäli tarve niin vaati.

Jokainen allekirjoitus edistää hanketta

Tapio Pernu on varmasti tuttu näky lähiviikkoina eri kylillä. Miltä tilanne vaikuttaa, kun aikaa suostumusten keräämiseen on enää noin kuukausi?

- Kyllä vastaanotto on ollut pääsääntöisesti hyvä. On aivan selvää, että asiasta halutaan tarkempaa tietoa, eikä nimiä papereihin laiteta sokkona. Keskustelujen ja lisätiedon myötä suostumuksen uskaltaa paremmin antaa. Jos jotain kysymyksiä on jäänyt mielen päälle pyörimään, niin lisätietoa saa kysymällä.

Maanomistajien myönteinen suhtautuminen on ratkaisevan tärkeää reitin, mutta myös koko hankkeen toteutumisen näkökulmasta. Suostumukset palvelevat ensisijaiseisesti paikallisia asukkaita: lisäävät kylien elinvoimaa ja tunnettuutta, tukevat liikunnallista elämäntapaa, mutta tarjoavat samalla myös mahdollisuuden kehittää Pitkäjärveä yhdistysten, lasten ja nuorten tarpeisiin.

- Lähetämme vielä uudet kirjeet maanomistajille, joissa on mukana myös aiempaa tarkempi kartta. Allekirjoitettujen sopimusten tulee olla meillä perjantaihin 9.10. mennessä, jotta hankehakemuksen täydennykset ehtivät ajoissa. Toivomme, että mahdollisimman moni maanomistaja lähtee mukaan mahdollistamaan koko Kalajokea yhdistävän kyläpyöräilyreitin toteutumisen, Isolehto päättää.

Faktat:

• Kyläpyöräilyreitti kulkee jo olemassa olevia reittejä pitkin, mutta hankkeen myötä reitistölle saataisiin opasteet
• Hankkeen tavoitteena on myös kehittää Pitkäjärveä reitistön keskeisenä tauko- ja tukikohtana
• Hankerahoituksella rakennettaisiin taukotupa, laavu, puuvaja ja wc, jotka palvelisivat retkeilijöiden lisäksi myös alueen muuta virkistys- ja leiritoimintaa.
• Reittihahmotelmaan voidaan tehdä muutoksia, mikäli tarve niin vaatii
• Suostumus ei ole rasite kiinteistölle - mikäli suostumuksen antaminen mietityttää, ole rohkeasti yhteydessä meihin!
• Suostumuksen antaminen ei vaikuta vastuukysymyksiin. Jatkossakin yksityisteillä pätee tieliikennelaki ja maastoreiteillä jokaisen oikeuksien lisäksi myös vastuut
• Mikäli puita joudutaan poistamaan, se tehdään maanomistajan määräämällä tavalla. Poistettu puusto jää maanomistajan omaisuudeksi. 
• Vaihtoehtoisesti puusto voidaan korvata maanomistajalle rahallisesti, erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti.
• Kaupunki vastaan reittien toteutuksesta, merkitsemisestä ja opasteiden kunnossapidosta
  
  

   

Toimi näin:

• Kuinka annan suostumukseni? Kyläpyöräilyreitin tieosuuksista, joilla on yksityinen omistaja, pyydetään suostumus reitistömerkintöjä varten. Omistaja tai tiehoitokunnan puheenjohtaja on saanut kirjeitse sopimuksen, jolla suostumus reitistömerkinnöille voidaan antaa. Tiehoitokunnassa kaikilta jäseniltä tarvitaan suostumus esimerkiksi soittamalla. Näin puheenjohtaja valtuuetaan allekirjoittamaan sopimus. 
• Allekirjoitettu sopimus toimitetaan kaupungille perjantaihin 9.10. mennessä postitse palautuskirjeessä tai kaupungintalon oven vieressä olevaan postilaatikkoon.  Sopimuksen voi antaa myös kiertävän asiamiehen mukaan.
• Viranhaltijoiden yhteystiedot löytyvät alta, asiamiehen tavoittaa numerosta: 041 477 2933/ Tapio Pernu

Kysymyksiä ja vastauksia:

Mistä saan vastauksen, raivataanko puustoa tai tuleeko metsääni esimerkiksi silta ojan ylitystä varten?
Mikäli pohdit vielä, tarkoittaako sopimuksen allekirjoittaminen kohdallasi esimerkiksi puuston raivausta, ole yhteydessä kaupunkiin. Tarvittaessa käymme luonasi tarkemman karttaohjelman kanssa! Jos maa-alueelle rakennetaan silta ojanylitystä varten, asiasta keskustellaan maanomistajan kanssa. Reittimerkinnät tulevat pääasiassa risteyksiin.

Saanko maa-alueen käytöstä korvauksen, entä mahdollisesti kaadettavasta puustosta?
Kaupunki ei maksa korvausta maa-alueen käytöstä, mutta mikäli kiinteistön omistajan tilanne luovutetulla maa-alueella muuttuu, voidaan reittiä tarvittaessa esimerkiksi siirtää. Muutamien maanomistajien kohdalla reitin tekeminen vaatii puuston raivausta. Tästä aiheutuvat kulut tulevat kaupungille ja puustosta saatavat tulot kuuluvat maanomistajalle. Hyöty reitistöstä on yhteinen.

Miten vastuut on määritelty?
Kaupunki vastaan reittien toteutuksesta, merkitsemisestä ja opasteiden kunnossapidosta. Suostumuksen antaminen ei vaikuta vastuukysymyksiin - jatkossakin yksityisteillä pätee tieliikennelaki ja maastoreiteillä jokaisen oikeuksien lisäksi myös vastuut.

Onko tarkempaa karttaa mahdollista tutkia sähköisesti?
Sähköisen ja päivittyvän kartan, johon reitti tarkentuu käytyjen keskustelujen pohjalta, löydät tästä linkistä. Reitin sinisen pistemerkinnän lisäksi kartasta löytyy vaihtoehtoinen hahmotelma keltaisella.

Miten pitkään allekirjoitettava sopimus on voimassa?
Sopimus on voimassa toistaiseksi siihen asti, kunnes reitti poistetaan käytöstä. 

Kuvat: Vesa Rönty/ Visit Kalajoki (pyöräilykuva), Anu-Maija Kärjä/ Kalajoen kaupunki (kuva Tapio Pernusta).

Juttua päivitetty 15.9.: Lisätty karttalinkki, josta reittiä pääsee tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin.

Merenoja

• Lentopallo 7-9-luokkalaisille, tiistaisin klo 14-45-15.30
• Ranskankerho 4-6-luokkalaisille, keskiviikkoisin klo 14.45-15.45
• Painonnostokerho 3-9-luokkalaisille, tiistaisin klo 14.45-15.30
• Kepparikerho 3-6-luokkalaisille, keskiviikkoisin klo 14.45-15.30
• Liikuntakerho 4-7-luokkalaisille, torstaisin klo 15.00-15.45
• Luistelukerho aloittelijoille 1-3-luokkalaisille, tiistaisin klo 15.00-15.50 (Kalajoen jäähalli)
• Luistelukerho edistyneille 4-6-luokkalaisille, torstaisin klo 15.00-15.50 (Kalajoen jäähalli)

Raumankari

• Jalkapallo/futsal 1-3-luokkalaisille, torstaisin klo 15.15-16.15
• Himangan pallokerho 3-6-luokkalaisille, keskiviikkoisin klo 15-16 (Himangan urheiluhalli)
• Koripallokerho 1-4-luokkalaisille, tiistaisin klo 16-17 (Sautinsali)
• Koripallokerho 5-9-luokkalaisille, maanantaisin klo 16-17
• Tanssi 1-3-luokkalaisille, keskiviikkoisin klo 13.30-14.15 (AeroDance)
• Tanssi 4-6-luokkalaisille, torstaisin klo 13.30-14.15 (AeroDance)
• Tanssi 7-9-luokkalaisille, keskiviikkoisin klo 15.30-16.15 (AeroDance)

Rautio

• Liikuntakerho 1-6 luokkalaisille, tiistaisin klo 15.00-16.00
• Riistanhoito ja metsästys 7-9-luokkalaisille, tiistaisin klo 17.00-17.45 (Junnu)
• Riistanhoito ja metsästys 4-6-luokkalaisille, tiistaisin klo 16.00-16.45
• Käsityö- ja askartelukerho 1-6-luokkalaisille, torstaisin klo 15.00-16.30

Tynkä

• Luonnon moninaiskäyttö, riistanhoito ja eränkäynti 4-6-luokkalaisille, keskiviikkoisin klo 15.00-15.45
• Kuvataidekerho 1-4-luokkalaisille, tiistaisin klo 15.00-15.45
• Monitoimikerho 1-2-luokkalaisille, maanantaisin klo 9.00-10.45
• Käsityö- ja askartelukerho 1-6-luokkalaisille, maanantaisin klo 15-16.30
• Välipalakerho 4-6-luokkalaisille, torstaisin klo 15.00-16.30
• Shakkikerho 1-7-luokkalaisille, tiistaisin klo 13.30-15.00

Verkossa

• Roblox 1-7-luokkalaisille, perjantaisin klo 15.00-16.00 (1 paikka)
• CS2-tiimi 7-9-luokkalaisille, tiistaisin klo 17.00-18.00 (1 paikka)
• Roblox 3-9-luokkalaisille, perjantaisin klo 16.00-17.00

Lisätietoja kerhoista antaa koulu-PT Mikaela Satomaa puh 0405571921 ja sähköposti mikaela.satomaa@kalajoki.fi.

Välitilinpäätös kuluvalta vuodelta osoittaa myös Kalajoen kaupungin talouden tilanteen kääntyneen edellisvuotta heikommaksi. Tulevina vuosina talouden odotetaan piristyvän ja tulopohjan vahvistuvan. Voit tutustua esityslistaan kokonaisuudessaan tästä linkistä. Asiakirja päivittyy pöytäkirjaksi tarkastuksen jälkeen.