Kalajoki nousi ykköseksi Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa

Kalajoki sijoittui ykköseksi koko Suomen Seutukaupunkien joukossa mitattaessa ulkoisia pehmeitä vetovoimatekijöitä. Ulkoinen pehmeä vetovoima kertoo paikkakunnan imagosta, muuttovetovoimasta sekä vetovoimatekijöistä kuten asuinympäristö, työllisuusmahdollisuudet, koulutusmahdollisuudet, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta, kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta, turvallisuus, uudistuvuus, keskustan viihtyisyys, vireys sekä ilmapiiri ja fiilis. Ulkoinen pehmeä vetovoimaindeksi rakentuu kunkin seutukaupunkien ulkoisten vastaajien näkemyksistä.
Ulkoisen pehmeän vetovoimaindeksin parhaan viidenneksen kaupungit (sekä sijoituksen muutos suhteessa 2019 tutkimukseen)
- Kalajoki (+1)
- Rauma (-1)
- Kuusamo (uusi)
- Hamina (0)
- Parainen (-2)
- Savonlinna (-1)
- Iisalmi (+3)
- Salo (+6)
- Kristiinankaupunki (-1)
- Raahe (-4)
- Imatra (+2)
Tutkimuksessa mitattiin lisäksi useita muitakin eri näkökulmia seutukaupunkien mielikuvista ja kun tarkasteltiin kaupunkien ulkoista imagoa ja tunnettuutta yhdessä, muodostui näistä ulottuvuuksista nelikenttä, jonka kärjessä ovat Kalajoki, Rauma, Hamina ja Kuusamo. Nämä seutukaupungit ovat vertailuryhmään nähden hyvin tunnettuja ja imagoltaan hyvin myönteisiä.
Seutukaupungit entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia suurten kaupunkien asukkaille
Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.
Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.
Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Koronapandemia on vahvistanut sisäistä pitovoimaa etenkin Savonlinnassa, Alavudella, Paraisilla, Kuusamossa ja Nurmeksessa.
Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi – edellyttää aktiivista mainetyötä
Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.
-Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.
Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.
Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.
Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista
Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.
Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.
Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.
Lue koko tutkimusraportti: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Seutukaupunkitutkimus%202022.pdf
Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Seutukaupunkitutkimus%202022_tiivistelma.pdf
Lisätietoja itse tutkimuksesta:
Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804
Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518
Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000
Faktat
Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:
Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo
20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki
10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä
Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen
Lisätietoja tiedotteesta:
Miia Himanka
elinkeinojohtaja
Puh. 044 4961 246
miia.himanka@kalajoki.fi