Yleiset ohjeet

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö esim. yskii, aivastaa tai puhuu. Osa COVID-19-tartunnan saaneista henkilöistä ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä eikä henkilö ole tästä syystä tietoinen tartunnastaan. Virus voi tarttua jo muutama päivä ennen oireiden alkua.

Koronavirustestauksessa käytetään alueellisen sairastavuustilanteen mukaista harkintaa. Tällä hetkellä Kalajoen kaupungin alueella menettelyohjeistus sairastapauksissa varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden osalta on seuraava. Ohjeessa on huomioitu THL:n 20.9.2021 antama ohje lasten testaamisesta oireilun vuoksi.

Vain terveenä varhaiskasvatukseen ja kouluun

Infektioiden leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että varhaiskasvatukseen (päiväkoti, ryhmis, perhepäivähoito) tai kouluun ei mennä hengitystieinfektio-oireisena. Poikkeuksena tästä ovat alla kohdassa 2 b kerrotut allergiset oireet.

Koronavirusinfektion oireisiin voivat kuulua hengitystieoireilun lisäksi kuume, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, pahoinvointi ja ripuli. Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä.

Miten toimitaan, kun lapsella tai nuorella on hengitystieinfektion oireita?

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsi ei saa mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Lapsen ei kuitenkaan ole aina tarpeen käydä koronatestissä, kun hän sairastuu. Alle 12-vuotiaan lapsen lieviä virusinfektion oireita voi uuden THL:n suosituksen mukaan seurata kotona ilman testaamista.

Oireet ovat lieviä, jos lapsi on virkeä ja jaksaa leikkiä, vaikka hänellä olisikin nuhaa, yskää ja kuumetta. Lapsen tulisi välttää perheen ulkopuolisia kontakteja, kunnes oireet ovat merkittävästi helpottaneet.

Milloin testiin ja ketkä testataan?

• Jos lapsella on oireita ja hänen tiedetään altistuneen varmistetulla koronatapaukselle edeltävän kahden viikon aikana.
• Jos lapsen oireet vaativat lääkärin arviota, voi lääkäri samalla arvioida koronatestin tarpeellisuuden.
• Oireinen lapsi tulisi testata myös silloin, jos perheessä on rokottamattomia 16 vuotta täyttäneitä tai henkilöitä, joiden immuunisuoja koronaa vastaan on puutteellinen.
• Vanhemman harkinnan mukaan, kun lapsella epäillään koronavirusinfektiota.

Oireettomia, esimerkiksi hengitystieinfektiosta jo parantuneita henkilöitä ei ole tarpeen testata.

Koulu tai varhaiskasvatus ei saa vaatia todistusta negatiivisesta testistä.

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava yksikkö voi alueellisen epidemiatilanteen perusteella antaa tarkennettuja ohjeita lasten testaamiskäytännöistä. Tätä ohjeistusta voidaan siten tarvittaessa päivittää, mikäli alueen tautitilanne muuttuu

Milloin voi palata varhaiskasvatukseen?

Lapsi tai nuori voi palata varhaiskasvatukseen, kun oireisto on selkeästi helpottunut.

Jos lapsella on allerginen nuha, yksittäisiä aivastuksia tai jos hänen nenänsä alkaa valua ulos mennessä mutta oireilu loppuu sisätiloissa, lapsi voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen, kunhan hänen yleistilansa on muuten normaali eikä infektio-oireita ole.

Erityiset ohjeet varhaiskasvatuksessa

Lapsen sairastuminen

Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan vanhempaa aikuisen valvonnassa. Mikäli lapsi on sairauden vuoksi poissa, voi hänen oireeton sisaruksensa osallistua varhaiskasvatukseen. Suositus olisi pitää kaikki lapset kotona.

Riskiryhmään kuuluvat

Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat varhaiskasvatusympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.  Mikäli varhaiskasvatukseen osallistuu erityiseen riskiryhmään kuuluvia lapsia, tulee heidän osallistumiseensa kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää sopivia osallistumisen tapoja yhdessä huoltajien sekä paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Lapsen tuonti- ja hakutilanteet

• Lapsia tuodessa ja viedessä on hyvä kiinnittää huomiota turvaväleihin
• Huoltajien maskisuositus varhaiskasvatuksessa on päättynyt

Yleinen hygienia

• lapset pesevät kätensä aina tullessaan varhaiskasvatukseen, sekä ennen kotiinlähtöä. Ulko-ovien läheisyydessä on käsidesit huoltajia varten.
• lasten kirjaaminen sisään ja ulos käsin (henkilökuntaan kuuluva kirjaa puhelimella), ei Daisy-lätkällä.

Ruokailu

• Ruoka jaetaan kärrystä/linjastosta (ei nosteta pöydälle tms.), yksi aikuinen jakaa. Myös leivät, voit ja maidot säilytetään kärryssä/sivupöydällä.
• Ryhmässä aikuinen tekee leivät valmiiksi.
• Ruokailut toteutetaan porrastetusti/pienryhmissä.
• Mikäli lapset hakevat itse ruuan aikuiselta, laitetaan lattiaan merkki (esim. teippi), jonka takana lapset odottavat. Linjastolla huomioidaan turvavälit.
• Ruuan jakajalla on suojakäsineet.

Leikki

• Omia leluja voi tuoda varhaiskasvatukseen henkilöstön ilmoittamina lelupäivinä
• Turvaa tuovan unilelun voi tuoda, se säilytetään päiväkodin lepotilassa, eikä kuljeteta päivittäin kodin ja päiväkodin väliä

Ulkoilu

• ei retkiä paikkoihin, missä muita ihmisiä; vältetään ylimääräisiä kontakteja.
• tarpeen vaatiessa porrastetaan ulkoilua; näin saadaan sisällä enemmän väljyyttä

Jos varhaiskasvatuksessa todetaan koronavirustartunta

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille, joka ohjeistaa asiassa eteenpäin.