Yleiset ohjeet

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö esim. yskii, aivastaa tai puhuu. Osa COVID-19-tartunnan saaneista henkilöistä ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä eikä henkilö ole tästä syystä tietoinen tartunnastaan. Virus voi tarttua jo muutama päivä ennen oireiden alkua.

Koronavirustestauksessa käytetään alueellisen sairastavuustilanteen mukaista harkintaa. Tällä hetkellä Kalajoen kaupungin alueella menettelyohjeistus sairastapauksissa varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden osalta on seuraava. Ohjeessa on huomioitu THL:n 24.8.2020 antama ohje lasten testaamisesta oireilun vuoksi.

Vain terveenä varhaiskasvatukseen ja kouluun

Infektioiden leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että varhaiskasvatukseen (päiväkoti, ryhmis, perhepäivähoito) tai kouluun ei mennä hengitystieinfektio-oireisena. Poikkeuksena tästä ovat alla kohdassa 2 b kerrotut allergiset oireet.

Koronavirusinfektion oireisiin voivat kuulua hengitystieoireilun lisäksi kuume, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, pahoinvointi ja ripuli. Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä.

Miten toimitaan, kun lapsella tai nuorella on hengitystieinfektion oireita?

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsi ei saa mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita, seuraavin poikkeuksin:

a.       Jos oireilu on hyvin lievää, eikä lapsi tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vrk aikana, oireita voi seurata kotona ilman testaamista. Oireisena lapsi ei kuitenkaan voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen.

b.       Jos lapsella on allerginen nuha, yksittäisiä aivastuksia tai jos hänen nenänsä alkaa valua ulos mennessä mutta oireilu loppuu sisätiloissa, lapsi voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen, kunhan hänen yleistilansa on muuten normaali eikä infektio-oireita ole.

Jos oireet seurannassa kokonaan väistyvät, ei testiin tarvitse mennä, vaan kouluun tai varhaiskasvatukseen voi palata yhden oireettoman päivän jälkeen.

Jos testi otetaan, mutta tuloksen saaminen viivästyy, voi kouluun tai varhaiskasvatukseen palata yhden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vrk aikana.

Milloin testiin ja ketkä testataan?

Jos oireet eivät helpota kotiseurannassa ja lääkityksestä huolimatta, tulee testiin hakeutua matalalla kynnyksellä. Ota aina ensin yhteyttä puhelimitse numeroon 044 4691 502. Lisätietoa koronatestauksesta löydät täältä.

Jos testitulos on negatiivinen, lapsi voi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, kun hän on parantumassa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.

Saman perheen samaan aikaan sairastuneista riittää yksi negatiivinen koronatestitulos. Kaikkia perheenjäseniä ei ole tarpeen testata.

Jos lapsen hengitystieoireet pitkittyvät, häntä ei tarvitse testata toistuvasti, kunhan oirekuva pysyy samanlaisena.

Ennen testituloksen valmistumista on vältettävä kontaktia muihin. Perheenjäsenen koronavirusnäytevastausta odotettaessa muut oireettomat perheenjäsenet voivat elää normaalisti.

Oireettomia, esimerkiksi hengitystieinfektiosta jo parantuneita henkilöitä ei ole tarpeen testata.

Koulu tai varhaiskasvatus ei saa vaatia todistusta negatiivisesta testistä.

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava yksikkö voi alueellisen epidemiatilanteen perusteella antaa tarkennettuja ohjeita lasten testaamiskäytännöistä. Tätä ohjeistusta voidaan siten tarvittaessa päivittää, mikäli alueen tautitilanne muuttuu.

Anu Eskelinen, ylilääkäri

Erityiset ohjeet varhaiskasvatuksessa

Lapsen sairastuminen

Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan vanhempaa aikuisen valvonnassa. Mikäli lapsi on sairauden vuoksi poissa, voi hänen oireeton sisaruksensa osallistua varhaiskasvatukseen. Suositus olisi pitää kaikki lapset kotona.

Riskiryhmään kuuluvat

Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat varhaiskasvatusympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.  Mikäli varhaiskasvatukseen osallistuu erityiseen riskiryhmään kuuluvia lapsia, tulee heidän osallistumiseensa kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää sopivia osallistumisen tapoja yhdessä huoltajien sekä paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulee välttää

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Varhaiskasvatuksessa vältetään tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa.

• Isoja yhteistilaisuuksia ei järjestetä. Pienet oman ryhmän infotilaisuudet on mahdollista järjestää ulkotiloissa.
• Muiden kuin lasten sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua varhaiskasvatuksen alueella vältetään. Vasukeskustelut käydään mahdollisuuksien mukaan joko puhelimitse tai videoyhteydellä. Lasten tullessa ja lähtiessä pyritään siihen, että huoltajat eivät tule eteistiloja pidemmälle.

Yleinen hygienia

• lapset pesevät kätensä aina tullessaan varhaiskasvatukseen, sekä ennen kotiinlähtöä. Ulko-ovien läheisyydessä on käsidesit huoltajia varten.
• lasten kirjaaminen sisään ja ulos käsin (henkilökuntaan kuuluva kirjaa puhelimella), ei Daisy-lätkällä.

Ruokailu

• Ruoka jaetaan kärrystä/linjastosta (ei nosteta pöydälle tms.), yksi aikuinen jakaa. Myös leivät, voit ja maidot säilytetään kärryssä/sivupöydällä.
• Ryhmässä aikuinen tekee leivät valmiiksi.
• Ruokailut toteutetaan porrastetusti/pienryhmissä.
• Mikäli lapset hakevat itse ruuan aikuiselta, laitetaan lattiaan merkki (esim. teippi), jonka takana lapset odottavat. Linjastolla huomioidaan turvavälit.
• Ruuan jakajalla on suojakäsineet.

Leikki

• omia leluja ei saa toistaiseksi tuoda varhaiskasvatukseen. Turvaa tuovan unilelun voi tuoda, se säilytetään päiväkodin lepotilassa, eikä kuljeteta päivittäin kodin ja päiväkodin väliä.

Ulkoilu

• ei retkiä paikkoihin, missä muita ihmisiä; vältetään ylimääräisiä kontakteja.
• tarpeen vaatiessa porrastetaan ulkoilua; näin saadaan sisällä enemmän väljyyttä

Jos varhaiskasvatuksessa todetaan koronavirustartunta

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille, joka ohjeistaa asiassa eteenpäin.