Matkailun merkitys Kalajoen kaupungille

Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 19.-20.9.2019, Kalajoki

Arvoisat matkailun ammattilaiset, hyvät matkailuparlamenttiin osallistujat. Tervetuloa Kalajoelle, Suomen Kuvalehden vertailun mukaan täyden viiden tähden paikkakunnalle.

Kalajoki on ainutlaatuisten mahdollisuuksien kaupunki ja olemme menestyneet kohtuullisen hyvin puolueettomien tahojen vertailuissa puhuttaessa kuntien elinvoimasta, vetovoimasta ja kehityksestä. Tuon Suomen Kuvalehden parhaan luokituksen lisäksi Suomen yrittäjien elinkeinopoliittisessa mittaristossa Kalajoki on jo vuosia sijoittunut kokoluokkansa kuntien parhaimmistoon koko valtakunnassa. Vastaava tulos saatiin EK:n kuntien ja alueiden vetovoimaa ja yritysmyönteisyyttä mittaavassa selvityksessä: Kalajoki oli hienosti alueen ykkönen ja koko Suomessa alle 50 000 asukkaan kuntien sarjassa jaetulla seitsemännellä (7.) sijalla.

 Oman seutunsa ja talousalueensa keskuksien Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa Kalajoki oli imagon, tunnettavuuden sekä veto- ja pitovoiman puolesta seutukaupunkien kärkikastia. Tutkimuksessa mitattiin ulkoisia ja sisäisiä vetovoimatekijöitä. Kalajoki sijoittui molemmissa kategorioissa kolmen parhaan kaupungin joukkoon 50 seutukaupungin joukossa. Kalajoki on Pohjois-Suomen parhaan työllisyyden kaupunki ja väestökehityksemme on ollut 2000-luvulla positiivinen.

Miten tämä kaikki liittyy matkailuparlamenttiin ja tämänpäiväiseen otsikkooni ”matkailun merkitys Kalajoen kaupungille”? Itse asiassa matkailuelinkeino ja nämä tulokset liittyvät toisiinsa enemmän kuin monesti oivalletaankaan.

Keskittyminen ja alueiden välinen kilpailu näyttää voimistuvan halusimme sitä tai emme. Maakuntakeskusten ulkopuolella on vain harvoja kaupunkeja, joissa on positiivinen yritys- ja väestökehitys. Muutamat matkailukeskuspaikkakunnat, Kalajoki mukaan lukien, ovat päässeet tähän joukkoon.

 

Veto- ja pitovoima

Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa matkailutarjonta, palvelut sekä vapaa-ajan ja kulttuurin aktiviteetit erottuivat muualla asuvien mielestä Kalajoen valttikorteiksi, kun taas kalajokiset itse nostivat esille näiden lisäksi myös asuinympäristön. Kalajoella oli yksi kovimmista pitovoimaluvuista, tarkoittaen, että asukkaat valitsisivat Kalajoen kernaasti uudelleenkin asuinpaikkakunnakseen. Asukkaat nostivat asumiseen liittyen Kalajoen vahvuuksiksi turvallisuuden, palvelut, luonnon ja runsaat vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Kalajoki koettiin yrittämisen kannalta monipuoliseksi, kannustavaksi ja mahdollisuuksia avaavaksi kaupungiksi. Vahvan matkailuimagon valteiksi asukkaat nostivat Hiekkasärkät ja monipuoliset palvelut, meren ja luonnon.

Matkailukeskuksen vetovoima ja ylimääräinen palveluvarustus tekee Kalajoesta kaikkien toimialojen työntekijöille kiinnostavamman asuinpaikan ja siten myös yrityksille tältä osin keskimääräistä paremman toimintaympäristön.

 

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset

Matkailun tulo- ja työllisyystutkimuksissa on voitu todeta ilahduttavasti Kalajoen olevan vahvasti kehittyvien ja kasvavien matkailukeskusten joukossa. Vuonna 2000 vuodepaikkamäärämme oli 3 500 ja nyt noin 13 000. Samassa tahdissa on kehittynyt matkailukeskuksen palvelut ja työpaikat, joskin työpaikkojen lisäys on ollut hieman maltillisempaa tehokkuuden lisääntyessä. Kalajoen vuosittainen kokonaismatkailutulo on nyt noin 40 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus yli 200 henkilötyövuotta.

Tunnistamme helposti majoituskapasiteetin lisääntymisen ja ravitsemuspalvelujen kehityksen. Useimmat hahmottavat tapahtumien ja ohjelmapalvelujen kehityksen. Muut kerrannaisvaikutukset ja vaikutukset muille toimialoille jäävät valitettavan usein huomaamatta.

 

Eri toimialojen synergiaedut

Kalajoella on aidosti vahvaa yrittäjyyttä ja monipuolinen menestyvien yritysten elinkeinorakenne. Tästä elinvoimaisesta yrityspohjasta ja muiden toimialojenkin kehityksestä johtuen matkailun suhteellinen osuus ei ole kaupungissa viime vuosina kasvanut, vaikka matkailutoimialan kehitys onkin ollut vahvaa.

Olemme kuitenkin poikkeuksellisen onnekkaita siinä, että meillä on tarjota ainutlaatuinen yhdistelmä matkailukeskuksen vapaa-ajanpalveluita ja monitoimialainen yritysten yhteistyöverkosto, jossa toimijat viihtyvät ja tekevät hyvää tulosta. Kasvava matkailukeskus tukee paikkakunnan elinvoiman rakentamista ja elinvoimaisesta kaupungista on hyötyä matkailuelinkeinon edistämisessä.

 

Kriittinen massa

Monessa asiassa tarvitaan kriittistä massaa ennen kuin on mahdollista rakentaa toimiva positiivisen kehityksen kierre. Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa ja Kalajoella näyttäisi matkailukeskuksina olevan vahvaa kasvua, kun taas Oululla kaupunkikohteena on loistavat kehittymisedellytykset. Näissä paikoissa pystytään jo esimerkiksi majoituskapasiteetin puolesta järjestämään kohtuullisen isojakin tapahtumia. Tämän lisäksi onneksi matkailutoimialalla on myös sellaisia loistavia menestystarinoita, jotka rakentuvat kriittisen massan sijaan hienoihin oivalluksiin ja ainutlaatuisiin toteutuksiin.

Matkailun myönteiset kerrannaisvaikutukset näkyvät selvimmin silloin, kun on saavutettu tietty kokoluokka. Kalajoella tämä näkyy usealla tavalla.

 

Kaupalliset ja muut palvelut

Kaupan palveluvarustus on kehittynyt vauhdikkaammin, kun liikevaihtolaskelmissa on voitu ottaa huomioon alueen asukkaiden lisäksi matkailijoiden rahan käyttö. Konkreettisimmin tämä on näkynyt viime vuosina keskustan kauppa- ja kulttuurikeskushankkeessa sekä ostoskylä Raitin liikekeskushankkeessa. Näiden lisäksi vaikutukset näkyvät myös muissa liikkeissä. Viimeksi eräs päivittäistavarakaupan kauppias totesi venetsialaisten aikaan tehdyn kaikkien aikojen liikevaihtoennätyksen. Vastaavalla tavalla vaikutukset näkyvät myös muussa palvelutoiminnassa.

 

Paikallinen väestökehitys

Alueellisen keskittymis- ja eriytymiskehityksen piirteet näkyvät myös paikallistasolla. Kalajoella ylivoimaisesti vahvimmin kasvava kaupunginosa on matkailukeskus, jossa asuu jo yli 800 henkeä. Tämän lisäksi valitettavasti ainoastaan keskustaajamassa on ollut positiivista väestökehitystä. Osassa kaupungin alueista yksityiset investoinnit ovat hiipuneet ja väestökehitys on ollut negatiivista. Valitettavasti näyttäisi siltä, että pelkillä julkisilla investoinneilla tätä kehityssuuntaa ei saada kääntymään.

Meilläkin avainkysymys on se millä keinoilla onnistumme luomaan hyvät olosuhteet yksityisille investoinneille ja yritystoiminnan kehittymiselle. Kaupungin tehokkaasti järjestetyn, hyvän ja laadukkaan palvelutuotannon ohella on järkevää mahdollistaa asiakaslähtöisesti yritystoiminnan kehittyminen vetovoimaisilla alueilla. Kehittyvä yritystoiminta luo työpaikkoja ja kaupungille tulopohjaa, jolla järjestetään kaikille jossakin elämänvaiheissa tärkeät julkiset palvelut.

 

Saavutettavuus

Liikenneyhteydet ja erityisesti joukkoliikenne tarvitsee joukkoja. Matkailukeskuksen kehittyminen luo pieneen kaupunkiin lisää potentiaalisia asiakasvirtoja, mikä taas auttaa paikkakunnan yhteyksien ja saavutettavuuden kehittämistä.

Kalajoen saavutettavuudessa on realistisia parantamismahdollisuuksia erityisesti luomalla toimivammat liityntäyhteydet junalle Kokkolaan ja lentokentälle Ouluun. Uskoisin, että jatkossa nopean ja ympäristöystävällisen junan merkitys tulee entisestään kasvamaan. Toivottavasti Suomen selkeästi tärkeimmän pääradan kehittämisessä asetetaan riittävän kunnianhimoisia tavoitteita.

 

Mainevaikutukset

Yhden Suomen voimakkaimmin kasvavan matkailukeskuksen kehitys auttaa koko kaupungin maineen rakentamisessa. Ihmiset viihtyvät ja nauttivat vierailuistaan Kalajoella ja tulevat tänne viettämään vapaa-aikaa pitkienkin matkojen päästä. Yritykset ja muut työnantajat järjestävät täällä kokouksia ja kehittämisseminaareja, joissa yhdistetään työn tekeminen ja vapaamuotoisempi yhdessä tekeminen matkailukeskuksen palveluympäristössä. Samalla kaupungin muu palvelutuotanto sekä mahdollisuudet asumiseen, yritystoimintaan ja vapaa-ajan viettoon tulevat luontaisesti esille.

 

Uusiutuva energia ja kestävä matkailu

Maineen rakentamisessakin on hyvä hyödyntää eri toimialojen yhdessä tekemisen mahdollisuudet. Meillä uusimpina avauksina on energiatuotannon ja matkailun yhteiset mahdollisuudet. Kalajoella on luontaiset edellytykset edetä tässä yhteistyössä, sillä paikkakunnalla tuotetaan kestävällä tavalla tuulivoimalla sähköä yli nelinkertainen määrä paikkakunnalla käytettävään sähköenergiaan verrattuna. Lisäksi meillä on vireillä uusia erittäin mielenkiintoisia uusiutuvan energian hankkeita.

Mikäli onnistumme hyödyntämään paremmin paikallisesti tämän uusiutuvan energian matkailukeskuksessa, pystymme tarjoamaan edullista energiaa ja ottamaan melkoisen harppauksen aidosti kohti kestävämpää matkailua.

 

Taloudelliset vaikutukset

Eri yhteyksissä esiintyy harmittavan usein väärinkäsityksiä siitä, millaiset ovat matkailu- ja muiden elinkeinopoliittisten investointien ja toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset.

Kalajoella on jo pitkään ollut lähtökohtana, että olemme asiakaslähtöinen, nopea ja joustava yhteistyökumppani yrityksille, mahdollistamme kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Emme kuitenkaan lähtökohtaisesti tue taloudellisesti elinkeinopoliittisia hankkeita. Esimerkiksi matkailukeskuksen maankäyttöä suunnitellaan niin, että maanhankinnan, kaavoituksen ja kunnallistekniikan kustannukset peritään tontinmyynti- ja vuokratuloina.

Matkailukeskuksen kasvu ja investointipaine on niin kova, että kaupungin vakaasta taloudellisesta pohjasta huolimatta, emme olisi pystyneet mahdollistamaan kasvua ilman toimialalle elintärkeää EU- ja muuta hankerahoitusta. Tähän hankerahoitukseen on aiheellisesti liitetty viime aikoina entistäkin analyyttisempi seuranta hankerahoituksen vaikuttavuudesta. Yhdessä ulkopuolisen rahoittajan edustajien kanssa olemme voineet yleensä tyytyväisinä todeta, että hankkeiden taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat mieluummin ylittyneet kuin alittuneet. Olisi lyhytnäköistä jättää paikallisella tasolla hyödyntämättä nämä matkailuelinkeinon tarjoamat mahdollisuudet tai karsia tulevalla EU-rahoituskaudella matkailuinvestoinnit rahoitettavista kohteista. Matkailu on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista ja kilpailemme globaalisti samoilla markkinoilla monen muun valtion ja toimijan kanssa.

Matkailukeskusten tulo- ja työllisyysvaikutuksia seurataan nykyisin systemaattisesti ja tulokset ovat rohkaisevia. Taloudellisesti onnistuneiden elinkeinopoliittisten hankkeiden vaikutuksia voi lisäksi kuvata esimerkiksi tuuli- ja vapaa-ajanrakentamisen ylimääräisellä kiinteistöverovaikutuksella. Ilman kaupungin taloudellista tukea kaupungille kertyy vapaa ajan asunnoista kiinteistöverotuloja yli 600 000 euroa vuosittain ja tuulivoimasta noin 1 800 000 euroa. Kaupungin veroprosentin tuotto on noin 1 600 000 eli näistä kiinteistöverotuloista kertyy kaupungille noin 1,5 veroprosentin verran ylimääräisiä tuloja. Tämä on yksi selkeä syy siihen, että Kalajoen kaupungin talous on tasapainossa ja olemme onnistuneet ylläpitämään hyvää kunnallista palveluvarustusta.

Arvoisa seminaariväki, hyvät matkailun ammattilaiset. Toivottavasti tämä alustus hieman avasi matkailun vaikutuksia Kalajoen seudulle. Uskoisi, että samat vaikutukset näkyvät muillakin kehittyvillä matkailukeskuspaikkakunnilla. Matkailu on toimiala, joka kasvaa globaalisti vahvasti.

Suomessa ja pääkaupunkiseudun lisäksi erityisesti Pohjois-Suomessa matkailussa on toteutettu usealla paikkakunnalla huikeita menestystarinoita, välittömät ja välilliset myönteiset vaikutukset ovat konkreettisesti havaittavissa. Menestyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa uudistumista, näkemystä, rohkeaa päämäärätietoista työtä, kykyä yhteistyöhön ja usein myös julkiselta sektorilta kasvun mahdollistamista ja joustavaa hankerahoitusta strategisesti tärkeile kohteille. Toivottavasti voimme tulevalla rahoituskaudellakin jatkaa hyvin alkanutta Pohjois-Suomelle elinvoimaa ja työpaikkoja luovalla tiellä.

 

Jukka Puoskari

kaupunginjohtaja

Puh. 044 469 1200

jukka.puoskari@kalajoki.fi