Perheoikeudellisiin palveluihin kuuluvat isyys- ja äitiysasiat, sekä elatus-, huolto- ja tapaamissopimusasiat. Näissä asioissa sinua auttaa lastenvalvoja.

Perheoikeudellisissa palveluissa laaditaan myös tuomioistuimen pyynnöstä olosuhdeselvityksiä lasten huolto- ja tapaamisriidoissa.  Lastenvalvojat vastaavat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden tai äitiyden selvittämiseen liittyvistä asioista.

Vanhempien asuessa erillään lastenvalvojat auttavat lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta ja elatusta koskevissa sopimuksissa.

Sopimusasioissa vanhempien tulee asioida yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä heillä siksi ole mahdollista asioida yhdessä, molemmat vanhemmat asioivat oman kotikuntansa lastenvalvojan luona. Vanhempien tulee selvittää lapsensa mielipide ja toivomukset, ennen kuin he tapaavat lastenvalvojan. Keskustelu tulee käydä lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.

 

Isyysasiat

Isyyden tunnustaminen neuvolassa

Mies voi tunnustaa isyytensä ennen lapsen syntymää sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia äitiysneuvolapalveluita. Tunnustaminen on suoritettava henkilökohtaisesti ja tulevan äidin läsnä ollessa. Isyyden tunnustamisen ajankohta sovitaan erikseen neuvolan kanssa, pääsääntöisesti tunnustaminen tehdään raskausviikoilla 30 – 32.

Mies joka on tunnustanut isyytensä, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Myös lapsen äiti tai mies joka katsoo olevansa lapsen isä, voi määräajan kuluessa ilmoittaa käsityksensä siitä, että lapsen tunnustanut mies ei ole lapsen isä.

Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää tehdään selvissä tapauksissa ensisijaisesti äitiysneuvolassa, mutta vanhemmat voivat tunnustaa lapsen isyyden myös lastenvalvojan luona. Isyyden tunnustamisen yhteydessä vahvistuu vanhempien yhteishuoltajuus.

Isyyden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Lapsen syntymän jälkeen isyyden selvittämisestä huolehtii lastenvalvoja. Lastenvalvoja saa maistraatilta tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ja lähettää äidille kutsun lastenvalvojan luo isyyden selvittämiseksi.

Isyyden tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset

Isyyden vahvistamisen myötä syntyy lapsen ja isyytensä tunnustaneen miehen sekä tämän sukulaisten välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapselle syntyy oikeus saada elatusta isältään 18 ikävuoteen asti ja sen jälkeen lapsella on oikeus saada elatusta koulutustaan varten, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Lapsi saa myös perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen ja heillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen. Lapselle syntyy oikeus isän sukunimeen sekä oikeus tavata ja tuntea isänsä.

Oikeusgeneettiset isyystutkimukset

Mikäli isyys on epäselvä, on isyydestä mahdollista varmistua oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella. Tutkittavat ottavat lastenvalvojan valvonnassa itse oikeusgeneettistä isyystutkimusta varten tarvittavat solunäytteet suun limakalvolta ja lapsen näytteen ottaa aikuinen. Ennen näytteen ottamista tulee välttää syömistä, juomista (paitsi vesi) ja tupakointia vähintään puoli tuntia. Lastenvalvojan lähetteellä tutkimukset ovat maksuttomia.

Isyyden selvittämisen keskeyttäminen

Lastenvalvoja voi päättää, että isyyden selvittäminen keskeytetään, jos on ilmeistä, ettei isyyden vahvistamista varten ole saatavissa riittävästi tietoja. Lastenvalvoja voi päättää isyyden selvittämisen keskeyttämisestä myös jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena, eikä siittiöiden luovuttaja ole suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi. Isyyden selvittäminen voidaan myöhemmin aloittaa uudelleen koska tahansa asianosaisen aloitteesta.

 

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Mikäli vanhemmat eivät asu yhdessä he voivat sopia lastenvalvojan luona lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta. Lastenvalvojan tehtäviin kuuluu neuvoa ja auttaa vanhempia lasta koskevien huolto- ja tapaamissopimusten laatimisessa sekä vahvistaa vanhempien sopimukset, mikäli ne ovat lapsen edun mukaisia. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lasta koskevissa asioissa, kumpi tahansa vanhemmista voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa viranomaisessa (laillinen edustaja). Lapsen huoltajat päättävät mm. lapsen kasvatuksesta, uskontokunnasta, koulutuksesta, kansalaisuudesta, asuinpaikasta, nimestä ja terveydenhuollosta. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaiselta ja huoltaja on suoraan lain nojalla lapsen taloudellinen edunvalvoja.

Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huoltajuus voi kuulua:

  1. yhteisesti molemmille vanhemmille tai
  2. yksin toiselle vanhemmalle.

Lisäksi oikeus voi päättää huoltajuuden uskomisesta vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle sekä huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta huoltajien kesken.

Lapsen asuminen

Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Tämä on tärkeää huomata, mikäli vanhemmat sopivat ns. vuoroasumisesta. Lapsen koulu ja oikeus päivähoitopaikkaan määräytyy lapsen asuinkunnan perusteella. Lisäksi erilaisten etuuksien, kuten asumistuen, myöntämistä harkittaessa lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen ruokakunnan jäsenenä.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsen huoltajuutta ja tapaamisoikeutta ei tule sekoittaa keskenään. Huoltosuhteesta riippumatta lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeudesta voidaan sopia myös määräaikaisesti toisin kuin lapsen huollosta ja asumisesta. Lapsen tapaamisia ja vaihtoja on mahdollista järjestää tuettuina ja valvottuina.

Sopimuksen täytäntöönpano

Lastenvalvojan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ovat täytäntöönpanokelpoisia. Sopimuksen tai päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea tuomioistuimesta. Huoltoa koskevan alle kolme kuukautta vanhan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea lapsen kotipaikan, vakituisen asuinpaikan tai oleskelupaikan ulosottomieheltä. Käytettävissä olevia pakkokeinoja ovat uhkasakko ja lapsen nouto.

 

Elatussopimus

Lastenvalvoja neuvoo elatusapuun liittyvissä asioissa, auttaa elatussopimusten laatimisessa ja vahvistaa vanhempien väliset sopimukset. Vanhemmat voivat sopia myös keskenään elatusavusta, mutta sopimus ei ole tällöin täytäntöönpano- eli ulosottokelpoinen. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavusta, asia on mahdollista saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lastenvalvojan vahvistama sopimus ja tuomioistuimen päätös ovat täytäntöönpanokelpoisia.

Kohtuullisen elatusavun suuruutta määriteltäessä toimii apuna Oikeusministeriön ohje elatusavun suuruuden arvioimiseksi (Oikeusministeriön julkaisu 2:2007). Vanhemmat voivat sopia yhdessä laskelmasta poikkeavasta elatusavun määrästä. Tällöin tulee kuitenkin varmistaa, ettei lapsen elatus vaarannu ja että elatusavun määrä on molempien vanhempien taloudelliseen tilanteeseen nähden kohtuullinen. Velvollisuus suorittaa elatusapua päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta, ellei toisin ole sovittu tai määrätty.

Koulutusavustus

Lapsen täytettyä 18 vuotta, hänellä on oikeus saada vanhemmiltaan avustusta koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi.

Elatustuki

Mikäli elatusavun määrä vahvistetaan sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä Kelan maksamaa täysimääräistä elatustukea pienemmäksi, johtuen elatusvelvollisen puutteellisesta elatuskyvystä, voi lapsen kanssa asuva vanhempi hakea Kelasta elatustukea. Lisätietoja elatustuesta antaa Kela.

Elatusavun indeksikorotus

Elatusapu ja elatustuki ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin, joka tarkistetaan vuosittain ja sitä seuraava indeksimuutos tulee voimaan aina tammikuun alusta alkaen. Jos Kela maksaa lapsesta elatustukea, Kela ilmoittaa uuden elatusavun määrän kirjeellä elatusvelvollisella.

 

Adoptioasiat

Adoptio on oikeudellinen toimenpide, joka merkitsee vanhemman oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymistä lapsen adoptiovanhemmille.

Adoptiosuhde on purkamaton. Adoptiolapsella on perheessä sama oikeudellinen asema kuin biologisella lapsella.

Jos toivot adoptiolasta tai harkitset lapsen luovuttamista adoptioon, sinun tulee hakeutua adoptioneuvontaan. Neuvonta on maksutonta ja sitä annetaan kotimaista, kansainvälistä ja perheen sisäistä adoptiota varten.

Kalajoen kaupunki ostaa adoptioneuvonnan ja muut adoptioon liittyvät palvelut Pelastakaa Lapset ry:ltä. Adoptioon liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä Pelastakaa Lapset ry:n Pohjois-Suomen aluetoimistoon.