Kalajoen vetovoima kasvaa

Kalajoen kaupunki on tuoreessa elinvoimamittauksessa todettu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kolmanneksi elinvoimaisimmaksi kunnaksi Oulun ja Kempeleen jälkeen.

”Kalajoen kaupunki on vuosien varrella onnistunut rakentamaan elinvoimaa erinomaisesti yhdessä yritysten kanssa. Tämä näkyy siinä, että kaupungin väkiluku on kasvava. Kaupungin toteuttamat elinvoimainvestoinnit pelkästään matkailukeskukseen ovat mahdollistaneet satojen miljoonien eurojen yksityiset investoinnit. Kehitysvauhti on edelleen kiihtyvä, mikä lisää matkailualueen palveluvarustusta ja vahvistaa samalla koko Kalajoen vetovoimaa”, kertoo kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Marinan alueen rakentaminen käynnistyi – tulossa 200 miljoonan euron investointeja

Hiekkasärkkien alueelta on myyty 2000-luvulla yhteensä yli 530 tonttia. Loma-asuntomessualueen kaikki tontit on varattu ja Hiekkasärkkien ydinalue alkaa olla rakentunut nykyisen kaavan mukaiseksi. Seuraavaksi päivitetään kylpylä-hotellialueen kaava, mikä mahdollistaa uusien vetovoimatekijöiden syntymisen kylpyläympäristöön. Kaupungin joustava suhtautuminen pysyvään asumiseen matkailukeskuksessa on johtanut siihen, että vakituisten asukkaiden määrä Hiekkasärkkien alueella on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana.

Kaupunki on rakentanut Marinan alueen kuntatekniikkaa 3 miljoonalla eurolla. Marinan alueella on käynnistynyt poikkeuksellisen suuri yli 200 miljoonan euron investointikokonaisuus. Asiakkaita kiinnostaa laadukkaasti toteutettava kaava-alue, johon syntyy uudenlainen arktisen meren ekosysteemi ja palvelukokonaisuus.

Koulutuksen edelläkävijänä

Syksyllä 2021 valmistunut Merenojan yhtenäiskoulu on yksi kaupungin suurimmista yksittäisistä investoinneista. Seuraavaksi Rautioon rakennetaan uusi monitoimitalo. Perusopetuksen palveluverkko on näiden rakentamishankkeiden jälkeen erinomaisessa kunnossa. Lisäksi kaupunginvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen perusopetuksen kouluverkon jälkeen toteutettavasta 1000 opiskelijan toisen asteen kampuksesta.

“Tämä on luonteva jatko opetuspalvelujen kehittämisessä. Rakennettava kampus tulee olemaan ainutlaatuinen panostus nuorten opiskelumahdollisuuksien parantamiseen ja Kalajoen elinvoiman vahvistamiseen. Kampuksen myötä siirtyminen työelämään sujuvoituu, harrastamisen ja opiskelun yhdistäminen helpottuu ja polku jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon muuttuu nykyistä toimivammaksi”, toteaa kaupunginjohtaja Puoskari.

Poikkeusvuosi 2020

Koronapandemiavuosi edellytti uudelleenjärjestelyjä koko palvelutuotannossa: Himangalle perustettiin infektioyksikkö ja kanta-Kalajoelle drive-in-testauspiste, opetuspalveluissa siirryttiin keväällä etäopetukseen ja useat toiminnot, kuten kirjasto ja työtoiminta olivat kiinni tai toimivat vain rajoitetusti. Kulunut vuosi on ollut erityisen haastava pandemian etulinjassa työskentelevälle henkilöstölle. Sopeutumista muuttuneeseen tilanteeseen on kuitenkin vaadittu koko organisaatiossa. Henkilöstö on osoittanut erinomaista joustavuutta tarttua uusiin tehtäviin ja toiminut sitoutuneesti epidemian laajenemisen ehkäisemiseksi.

Koronaviestinnässä onnistuttiin hyvin ja selkeä tilannekuva viestittiin kuntalaisille ajantasaisesti. Tautitilanne on pysynyt pääsääntöisesti maltillisena ja tartuntamäärät kokonaisuudessa arvioiden vähäisinä. Yksittäisen tartuntapiikin jälkeen on palattu normaalin ilmaantuvuuden tasolle. Yrityksille vuosi oli haastava. Kaupunki on tukenut yrityksiä rahoituksen saamisessa sekä tarjonnut omia tukimuotoja.

Vahva talous

Kalajoen kaupungin talouden tilanne on pitkään ollut keskimääräistä kuntaa vahvempi ja alueen parhainta tasoa. Kalajoen tilinpäätös osoittaa miljoonan euron ylijäämää ja mahdollistaa 2,5 miljoonan euron varautumisen tulevaisuuden elinvoimainvestointeihin.

Kalajoen asukasluku kasvoi suhteellisesti alueen kovinta vauhtia. Vuoden 2020 lopussa kalajokisia oli 12 416, eli 43 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kalajoen lisäksi alueen kunnista kasvoivat myös Ylivieska ja Kokkola. Kalajoki oli vetovoimainen sekä kuntien välisessä nettomuutossa että maahanmuutossa mitattuna. Vuoden 2020 aikana syntyi 121 uutta kalajokista, mikä on yli 10 % edellistä vuotta enemmän.

Kaupungin talous vahvistui kokonaisvaltaisesti. Kaupungin rahavarat kasvoivat, vuosikate riitti kattamaan tilikauden poistot ja nettoinvestoinnit eikä uutta lainaa nostettu. Valtio tuki kuntia voimakkaasti vahvistaen hetkellisesti kuntataloutta. Yksi asiantuntija-arvio on, että ilman koronatukia 156 kuntaa olisi tehnyt tappiota.

”Vuosi 2020 oli talouden näkökulmasta vahva vuosi. Kalajoen tilivuosi olisi päätynyt ylijäämään myös ilman koronatukia”, iloitsee talousjohtaja Pirjo Männistö.

Kalajoen kustannuskehitys oli kuitenkin hieman keskimääräistä korkeampi ja tulevaisuudessa julkisen talouden voimakas alijäämä kääntänee valtiolta tulevan rahoituksen laskuun. Kalajoen lainamäärä on n. 40 miljoonaa euroa eli  3 201 euroa/asukas (kunnat keskimäärin 3 478 euroa/asukas).

”Meillä on hyvät ja kustannustehokkaat peruspalvelut sekä vahva talouden pohja, joka kestää vuosittaisia tarvemuutoksia esim. erikoissairaanhoidon osalta. Lainakanta pieneni tilinpäätösvuonna. On kuitenkin muistettava, että Merenojan yhtenäiskoulu rakennettiin kiinteistöleasingilla. Tätä vastuuta hoidamme seuraavat 20 vuotta. Yhteenlaskettuna nämä velat ja vastuut ovat 64 M€. Tämä edellyttää vastuullista taloudenhoitoa myös jatkossa”, toteaa talousjohtaja Männistö.

 

Lisätietoja:

kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
044 4691 200
jukka.puoskari@kalajoki.fi

talousjohtaja Pirjo Männistö
044 4691 378
pirjo.mannisto@kalajoki.fi