Yhteistavirtaatunnus sinisellä aallolla. Ylhäällä teksti Kalajoen Kulttuuriakatemian yhteisötaidehanke 2021. Alhaalla Taiteen edistämiskeskuksen ja Kalajoen logot

Hankkeessa tuettiin lasten ja nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä taiteen keinoin.

Taide kuuluu kaikille lapsille ja nuorille!

Viime aikojen poikkeusolojen takia moni lapsi ja nuori ei ole päässyt osallistumaan harrastustoimintaan normaalisti. Tämä on yksi syy siihen, että Yhteistä virtaa – hankkeessa on haluttu tarjota lapsille ja nuorille tilaisuus osallistua taidetoimintaan. Näin on haluttu tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, itseilmaisua ja yhteisöllisyyttä. Kalajoki Akatemia sai hanketta varten Taiteen edistämiskeskuksen erityisavustuksen. Hanke alkoi toukokuussa 2021 ja päättyy joulukuussa 2021. Hankkeessa on työskennellyt päätoimisena yhteisömuusikko (LO, KM) Anna Karsikas-Kuusisto, joka sekä suunnitteli että toteutti hankkeen toimintaa yhteistyössä muiden kaupungin toimintayksiköiden kanssa.

Nurmikolla istuvat lapset, joilla käsissään erilaisia pieniä soittimia.

Monipuolista musiikki- ja taidetoimintaa lasten ja nuorten arkeen

Hankkeessa yöskennelyt yhteisömuusikko on järjestänyt yhdessä nuorisopalveluiden, päiväkotien, koulujen ja yhdistysten kanssa monipuolista taidekasvatus- ja yhteisötaidetoimintaa. Toimintamuodot on suunniteltu kunkin yksikön tai ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi. Lapsilla ja nuorilla onkin ollut paljon vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaiseksi toiminta tai sen tuotokset muotoutuvat. Käytännössä toiminta on ollut esimerkiksi kanteleen- tai ukulelen soittotyöpajoja, sävellys- ja sanoitustyöpajoja eri ikäisille, elämyksellisiä satutuokioita tai vaikkapa sana- tai äänimaisemataidetta. Yhteistyötä on tehty myös muiden kalajokisten taiteen alan opettajien ja toimijoiden kanssa.

Musiikkia leireillä, työpajoissa ja puistoissa

Pihalla kesällä turkooseilla penkeillä istumassa lapsia ja aikuinen soittamassa

Kesän 2021 aikana hankkeen toiminta keskittyi työpajatoimintaan Kalajoen eri kylillä sekä kaupungin järjestämillä kesäleireillä. Yhteistyötä tehtiin myös kyläyhdistysten kanssa. Lisäksi järjestettiin asukkaiden toivomia puistomuskareita ja yhteislaulutilaisuuksia lapsiperheille sekä avoimia ja ilmaisia musiikkityöpajoja Havulan kartanon pihapiirissä. Musiikkityöpajoissa oli mahdollisuus kokeilla mm. kihveli eli skiffle-soittoa, ukuleleja, sekä tutustua merimieslaulujen perinteeseen ja soitinrakentamiseen.

Kesän aikana järjestettiin yli 30 erilaista työpajaa tai muuta tilaisuutta, jotka tavoittivat lähes 300 lasta tai nuorta sekä lisäksi kymmenittäin vanhempia ja isovanhempia.

Elokuun alussa yhteistyössä Ikäystävällinen Kalajoki -hankkeen kanssa järjestetyt pienimuotoiset yhteislaulutilaisuudet kokosivat turvallisesti yhteen ikääntyneitä ja lapsia yli sukupolvirajojen. Näistä musiikkipiknikeistä voit lukea lisää tästä linkistä.

Ulkona aurinkoisessa säässsä ihmisiä ulkona tuoleilla istumassa, oranssi telttakatos, jonka alla kosketinsoittaja. Ruohikolla istumassa lapsia ja aikuisia

Musiikkitoimintaa syksyllä 2021 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä

Syksyn 2021 aikana toiminta on keskittynyt varhaiskasvatuksen yksiköihin ja perusopetuksen kouluihin. Toimintamuotoina ovat olleet pääasiallisesti erilaiset työpajat, joissa on tutustuttu tarinoiden ja leikin keinoin erilaisiin soittimiin sekä esimerkiksi tehty yksiköiden omia lauluja. Omat laulut on tehty mm. Päiväkoti Mäntylän Oravat ja Naavaset esiopetusryhmille sekä Päiväkoti Satumajakan Luotseille. Lisäksi lauluja on tehty lasten ja nuorten kanssa yhdessä GarageBand-ohjelmaa ja luovia työskentelytapoja apuna käyttäen mm. Tyngän ja Raution koulujen oppilaiden kanssa.

Syksyn aikana hankkeen toiminta on tavoittanut yli 600 kalajokista lasta ja nuorta niin keskustan alueella kuin kylillä Rautiossa, Tyngällä ja Himangalla. Työpajoja syyslukukaudella 2021 on pidetty reilusti yli 100.

Lapsen sormet punaisen kanteleen kielillä

Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki kaupungin omissa varhaiskasvatusyksiköissä esiopetukseen ja kaksivuotisen esiopetuskokeiluun osallistuvat lapset. Lisäksi toimintaa on ollut myös muiden varhaiskasvatuksen ryhmien kanssa Päiväkoti Mäntylässä, Marttilantien päiväkodissa ja Päiväkoti Satumajakassa. Hankkeeseen ovat osallistuneet myös kaikki Tyngän ja Raution koulujen oppilaat. Lisäksi toimintaa on ollut Merenojan koulun ja Kalajoen Lukion kuvataideopetuksen yhteydessä, osana jatkuvaa kurssitoimintaa. Näin on saatu tuotua monitaiteellista toimintaa osaksi koulutyötä.

Hankkeessa on myös testattu erilaisia toimintamuotoja, muun muassa kirjastoauton mukana kiertäviä musiikilla elävöitettyjä satutuokioita. Näiden kautta tavoitettiin myös kylien pienempiä päiväkotiyksiköitä, joiden on vaikeampaa päästä osallistumaan kirjastojen satutuokioihin. Aiemmin satutuokioita on pidetty yksiköissä, mutta nyt hyväksi havaittiin myös kirjastoauton sisätilojen käyttö. Hankkeen tavoitteena onkin juurruttaa joitakin kokeiltuja toimintamuotoja osaksi pysyvää toimintaa ja tämä toimintamuoto on yksi mahdollisista tulevaisuuden toiminnoista.

Hanke on myös tehnyt yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa mahdollistamalla niiden toimintaa. MLL:n paikallisyhdistysten kanssa on pidetty puistomuskareita ja perhekahvilan musiikkituokioita ja musisoitu tapahtumissa. Samoin kyläyhdistyksille on tarjottu yhteisömuusikon palveluita osana toimintaa.

Voit lukea hankkeen syyskaudesta tarkemmin erillisestä artikkelista.

Hankkeen tavoitteena osallisuus, saavutettavuus ja hyvinvointi

Hankkeen pääasiallisina saavutuksena voidaan nähdä se, että sadat kalajokiset lapset ja nuoret ovat päässeet kokeilemaan heille uusia soittimia ja monenlaisia luovia menetelmiä, joiden kautta on pohdittu sekä omia kiinnostuksenkohteita, ajatuksia tunteita sekä omaa lähiympäristöä. Osallisuuden ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteet on pidetty koko ajan toiminnan keskiössä.

Taiteellisella prosessilla on haluttu vahvistaa lasten ja nuorten itseilmaisua, itsetuntemusta ja yhteisöllisyyttä. Itseilmaisu on mahdollistunut jokaisella työpajassa, kun soittimilla on pyritty kuvaamaan tunteita ja ilmiöitä. Työpajojen toiminta on sidottu itsetuntemukseen. Keskeisinä kysymyksinä ovat olleet esimerkiksi:

”Mistä saan voimaa?

Mikä minulle on tärkeää?

Mikä elinympäristössäni on minulle tärkeää?

Mikä saa minut iloiseksi tai surulliseksi?”

Esimerkiksi laulujen aiheita on etsitty näiden kysymysten avulla.

Yhteisöllisyyttä on lisätty esimerkiksi yksikön tai ryhmän yhteisten laulujen tekemisellä tai yhteisten aiheiden käsittelyllä. Musiikki itsessäänkin on lisännyt yhteisöllisyyttä. Yhdessä soittaminen onkin toteutunut jokaisessa työpajassa, tavalla tai toisella. Kynnys soittamiseen on pidetty matalana. Pyrkimys on ollut, että soittamaan pääsee saman tien, kun soittimeen koskee, vaikkakin aivan ensimmäistä kertaa. Toiminta on siis tuotu lähelle ja tehty mahdollisimman helpoksi, tavoitettavaksi.

Monitaidetoimintaa äänimaisemista uusiin lauluihin

Hankkeen periaatteiden mukaisesti päähuomio ei ole ollut tuotoksissa tai suurien esityskokonaisuuksien luomisessa, vaan lasten näköisissä ja kokoisissa töissä ja tuotoksissa. Hankkeen aikana onkin syntynyt mm. yksiköiden ikiomia lauluja, joihin lapset ja nuoret ovat parhaimmillaan tehneet sekä sävellyksen, sanat ja sovituksen. Työpajoissa on mallinnettu laulujen tekemistä monin eri tavoin. Lisäksi monissa työpajoissa on keskitytty ääneen ja musiikkiin tunteiden ja ajatusten tai tarinoiden kerronnan välineenä.

Yläkoulun ja lukion opiskelijoiden kanssa on keskitytty erityisesti äänisuunnitteluun. Merenojan koulun animaatiopajoissa opiskelijat loivat animaatioiden äänimaisemat Garage Band-sovelluksen avulla luoden niin teemamusiikkia kuin foley-ääniä. Iloa kuvista- ryhmän opiskelijat ovat tutustuneet monitaiteeseen kuvataiteen ja musiikin näkökulmasta monin eri tavoin mm. maalaamalla kuulemaansa ja tekemällä äänimaisemia kuvista. Myös lukion kuvataiteen valinnaisopiskelijat ovat tehneet äänisuunnittelun tekemäänsä videoprojektiin.

Iloa kuvista – ryhmän vauvojen katselukortteja teetetään kalajokisten neuvoloiden jaettavaksi. Oppilaiden kuvien pohjalta on tehty loruja, runoja ja lauluja, jotka liitetään osaksi kortteja. Tällä tavoin hanke on myös mahdollistamassa nuorten konkreettista osallisuutta sekä vahvistamassa lapsiperheiden palveluita. Lisää vauvojen katselukorteista täältä.

Hanke on tavoittanut laajasti kalajokisia lapsia ja nuoria

Yhteensä hanke on tavoittanut yli 130 työpajassa noin 1000 kalajokista lasta ja nuorta. Osa lapsista ja nuorista on siis osallistunut toimintaan useasti tai toistuvasti, toiset kertaluonteisesti. Kaiken kaikkiaan kohtaamisia taidetoiminnan äärellä on siis ollut vielä enemmänkin. Toimintaa on järjestetty keskustan alueen lisäksi useilla eri kylillä: Himangalla, Kärkisissä, Mehtäkylällä, Pahkalassa, Pitkäsenkylällä, Plassilla Rautiossa sekä Tyngällä. Tämä on ollutkin hankkeen päätavoitteen eli saavutettavuuden kannalta tärkeää.

Hanke on tehnyt yhteistyötä erityisesti Taitokeskus Kalajoen, Kärkisen, Pahkalan ja Mehtäkylän kyläyhdistysten, MLL Kalajoen ja Himangan paikallisyhdistysten, Kalajokiseudun taideyhdistyksen sekä Kanteleliiton kanssa. Kanteleliiton kanteleet ovat olleet käytössä koko hankkeen syyslukukauden ajan eri yksiköissä. Lisäksi mukana on ollut kymmeniä kalajokisia opettajia ja ohjaajia ryhmineen. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita!

Hankkeen perusasiat selviävät oheisesta esityksestä: YhteistävirtaaHanke

Lisätietoja:

Anna Karsikas-Kuusisto

yhteisömuusikko

+358 40 6299 515

anna.karsikas-kuusisto@kalajoki.fi

 

Terhi Mustakangas

vs. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja

+358 44 4691 874

terhi.mustakangas@kalajoki.fi

Taiteen edistämiskeskuksen logo ja teksti