Lukion opinto-opas

Poissaolot

Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä (Lukiolaki 714/2018 30§).

Opintojen suorittaminen edellyttää osallistumista opetukseen. Opiskelija voi olla pois opetuksesta vain hyväksyttävistä syistä, joita ovat käytännössä sairaus tai etukäteen anottu ja myönnetty lupa. 

Opettaja merkitsee opiskelijan poissaolot Wilmaan. Alaikäisen opiskelijan huoltaja ilmoittaa ryhmänohjaajalle opiskelijan sairauspoissaolot saman päivän aikana. Myös täysi-ikäinen opiskelija ilmoittaa omat sairauspoissaolonsa ryhmänohjaajalle saman päivän aikana. Yli kolmen päivän sairauspoissaoloista täysi-ikäisen opiskelijan on esitettävä terveydenhoitajan tai lääkärin todistus ryhmänohjaajalle. 

Luvat muihin kuin sairauspoissaoloihin anotaan etukäteen. Ryhmänohjaaja voi myöntää perustellusta syystä luvan poissaoloon enintään kolmeksi päiväksi, luvan pidempiin poissaoloihin myöntää rehtori. Lupa voidaan myöntää esimerkiksi leireihin ja kisamatkoihin sekä autokoulun teoria- ja ajokokeisiin. Esimerkiksi autokoulun ajotunnit tai työssäkäynti eivät ole hyväksyttyjä syitä poissaoloille. Suosittelemme, että perheen yhteiset lomamatkat ajoitetaan koulun loma-ajoille. 

Kaikkien poissaolojen ajalta opiskelijan tulee sopia opettajan kanssa poissaolotuntien korvaavat tehtävät. Jos opiskelija ei ole sopinut poissaoloja korvaavia tehtäviä tai on jättänyt ne tekemättä, opintojakso arvioidaan merkinnällä E (täydennettävä) tai K (keskeytetty). Keskeytetty opintojakso (K) edellyttää opintojakson suorittamista alusta alkaen uudelleen.

Opiskelija seuraa itse poissaolojaan. Mikäli poissaoloja kertyy opintojaksolta kuusi oppituntia (6 x 45 minuuttia), tulee opiskelijan ottaa heti yhteyttä aineenopettajaan. Aineenopettaja ja opiskelija keskustelevat, onko opintojakson suorittamiselle enää edellytyksiä. Poissaoloja, jotka johtuvat opiskelijan osallistumisesta koulun muuhun toimintaan, ei lasketa mukaan kuuden poissaolotunnin kertymään. Koulun muuta toimintaa on esimerkiksi osallistuminen kansainväliseen toimintaan, ylioppilaskokeisiin tai uusintakokeisiin.

Poissaolo arviointipäivästä tarkoittaa kuuden poissaolotunnin kertymistä. Opiskelijan on tällöin neuvoteltava opettajan kanssa, onko opintojakson suorittaminen enää mahdollista.

Uusintakokeet

Uusintakoepäivät ilmoitetaan Wilmassa. Uusintakoepäivinä voi uusia hylätyn tai hyväksytyn kurssin/opintojakson kerran. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan opettajalle paperisella lomakkeella viimeistään koetta edeltävänä perjantaina. Ilman hyväksyttävää syytä uusintakokeesta poisjääminen katsotaan osallistumiskerraksi.

Tukiopetus

Opiskelijalla on oikeus saada tukiopetusta ja muuta tarpeen mukaista tukea. Tukiopetus on vapaaehtoista ja perustuu aina opiskelijan omaan tarpeeseen. Tukiopetuksella ei paikata omaehtoisten poissaolojen aiheuttamia aukkoja tiedoissa ja taidoissa.

K- ja E-merkinnät

Keskenjääneen (=E) kurssin tai opintojakson voi täydentää seuraavan jakson aikana. Sen jälkeen kaikki osasuoritukset nollautuvat ja kurssin tai opintojakson merkinnäksi tulee K (=keskeytynyt). K-kurssit ja K-opintojaksot on tehtävä kokonaan uudestaan. Vilpin vuoksi opintojakso keskeytetään ja merkinnäksi tulee K.

Opintojen etenemistä seurataan ja ongelmatapauksiin puututaan.

Itsenäinen suorittaminen

Ilman erityistä syytä opintojaksot suoritetaan osallistumalla opetukseen. Opiskelija voi hakemuksesta suorittaa opintoja myös itsenäisesti. Opintojaksojen kuvauksissa on määritelty se, milloin suorittaminen itsenäisesti ei ole mahdollista. 

Opiskelija kirjoittaa perustelut opintojakson itsenäiseksi suorittamiseksi lomakkeelle. Opiskelija keskustelee opinto-ohjaajan kanssa itsenäisen suorittamisen tarpeellisuudesta. Tämän jälkeen opiskelija keskustelee asiasta opintojakson opettajan kanssa. Luvan myöntää rehtori opinto-ohjaajan ja opettajan lausuntojen perusteella. 

Kun lupa on myönnetty ja alaikäisen opiskelijan huoltaja on asian hyväksynyt, tehdään opintojakson itsenäisestä suorittamisesta opettajan kanssa kirjallinen sopimus, jossa määritellään suoritustapa, vaadittavat tehtävät sekä suoritusaikataulu.

Mikäli itsenäinen suoritus ei valmistu sovitussa aikataulussa, koko suoritus mitätöityy. Itsenäisesti suoritetusta opintojaksosta tulee saada hyväksytty arvosana (vähintään arvosana 5). Mikäli itsenäinen suorittaminen ei onnistu annetussa määräajassa, tulee opiskelijan suorittaa opintojakso osallistumalla opetukseen.

Arviointi

Arvioinnin periaatteet annetaan kirjallisesti ennen kurssin/opintojakson alkua.

Opiskelijan oppimista arvioidaan opintojakson aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan oppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin/opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelijan suorituksesta annetaan arvosana opintojakson päätyttyä. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Arviointi ei kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin opintojakson tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle opintojakson alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa ja tukee opiskelijaa työskentelyn suunnittelussa.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssin/opintojakson arvosanaa.

Formatiivisen arvioinnin muotoja ovat muun muassa opetuskeskusteluun osallistuminen, koti- ja tuntitehtävien tekeminen, pari- ja ryhmätyöskentelyyn osallistuminen, itsearviointi, vertaispalaute, suullinen palaute sekä mahdolliset tietoa testaavat kokeet opintojakson aikana. Formatiivisen arvioinnin avulla opiskelija saa palautetta omasta osaamisestaan ja välitavoitteiden saavuttamisesta.

Formatiiviseen arviointiin sisältyy jatkuva näyttö, joka osoittaa opiskelijan sitoutumisen asteen. Jatkuvaan näyttöön kuuluu säännöllinen ja aktiivinen opiskelu kurssin/opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkuva näyttö vaikuttaa myös loppuarviointiin.

Jokaisen opintojakson alussa sovitaan kirjallisesti, mitkä suoritukset otetaan huomioon loppuarvioinnissa eli summatiivisessa arvioinnissa. Suorituksia tulee koko opintojakson ajan eli opintojaksossa ei välttämättä ole lopussa yhtä laajaa koetta, vaan summatiivinen arviointi koostuu useasta osasuorituksesta. Opiskelijoiden kanssa on myös sovittava, mitkä opintojakson osasuoritukset ovat niitä, joita ilman opintojaksoa ei voida arvioida lainkaan. Myös hylättyyn arvosanaan on oltava riittävästi näyttöä opiskelusta.

Opintojakso jätetään arvostelematta vilpin vuoksi (=K). Jos poissaoloajalta ei ole näyttöä opiskelusta, poissaolot voivat alentaa arvosanaa tai opintojakso voidaan jättää kokonaan arvostelematta (=K). Tällöin opiskelija suorittaa opintojakson itsenäisesti tai osallistumalla uudestaan opetukseen.

"Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, 17 a §, muutettu lailla 1116/2008)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista oppiaineen kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukion opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijan suorittamaan matematiikan oppimäärään mukaan. Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit eivät muodosta oppimäärää, vaan ne ovat erillisiä kursseja. Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja.

Paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään opetussuunnitelmassa. Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Paikalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanalla, joka otetaan myös huomioon oppiaineen lopullisessa arvosanassa.

Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia kursseja (suluissa kurssien enimmäismäärä, joista voi olla hylätty kurssiarvosana)

• 1–2 kurssia (0)
• 3–5 kurssia (1)
• 6–8 kurssia (2)
• 9 kurssia tai enemmän (3)

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi

• paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä

• mikäli opiskelijan arvioinnista päättävät harkitsevat, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan lukioasetuksen mukainen numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen kursseista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

"Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhyempiä tai pitempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia." (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

Opiskelija opiskelee oman opiskelusuunnitelmansa mukaan pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opiskelijan tulee suorittaa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään siinä laajuudessa, kuin määrätään lukion tuntijakoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (Valtioneuvoston asetus 942/2014).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina syventävinä kursseina tarjottavista teemaopintojen kursseista, paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Jos opiskelija vapautetaan lukiolain 13 §:n mukaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

”Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukiolaki 629/1998, 34 d § 1 mom., muutettu lailla 958/2015)

”Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.” (Lukiolaki 629/1998, 34 d 2 mom., muutettu lailla 958/2015)

Aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 34 d §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla (lukiolaki 629/1998, 34 e § 2 mom., muutettu lailla 958/2015).

Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.

Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa koko maassa yhtä aikaa. Tutkinnon saa suorittaa enintään kolmena perättäisenä suorituskertana. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit.

Kokelas on itse vastuussa siitä, että on selvillä ylioppilastutkintoon liittyvistä mää- räyksistä ja ylioppilastutkintokokeiden suoritusohjeista sekä noudattaa niitä. Tarvittava informaatio annetaan asianomaisten aineiden oppitunneilla, opinto-ohjauksessa sekä erikseen järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa.

Ylioppilastodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet sekä lukion oppimäärän (vähintään 75 kurssia).

Osana ylioppilastutkintoa opiskelija voi suorittaa suullisen kokeen äidinkielessä ja vieraissa kielissä sekä diplomikokeen kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa.