Veroprosenttipäätökset tehdään kunnissa nyt – tänään päätetään, jatkaako Kalajoki edullisella verotuksella

Kuntien taloustilanteet ovat heikentyneet kuluvana vuonna mittavasti ja heikkenevä kehitys jatkuu lähivuosina. Kuntien kustannuksia kasvattavat erityisesti kallis palkkaratkaisu 2022–2025, ostoihin kohdistuva yleinen hintatason nousu, tuen tarpeen kasvu varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä kehitykseen tehtävät investoinnit. Samaan aikaan valtion suhteellinen osuus lakisääteisten palvelujen rahoituksesta supistuu vuosi vuodelta. Kokonaisuutena talouskehityksen ennustaminen lähivuosille on vaikeaa johtuen muun muassa kuntakenttää koskevista rakenteellisista uudistuksista (hyvinvointialueuudistus, TE-uudistus).

Erityisesti hyvinvointialueuudistus oli taloudellisesti Kalajoen kaupungille dramaattinen. Valitettavasti uudistus on heikentänyt myös lähipalveluitamme. Yleinen talouden heikko suhdanne näkyy myös Kalajoen kaupungin taloudessa tulevina vuosina. Vahva ja tasapainoinen talous antaa Kalajoelle kuitenkin hieman enemmän liikkumavaraa ja aikaa – moni kunta sopeuttaa jo mittavasti. Kalajoen kaupungin vuoden 2025 talousarviovalmistelun tilanne osoittaa talouden tilanteen olevan yhä tasapainoinen.

Kalajoen tuloveroprosentti on 8,3 % ja se tuottaa noin 18,5 miljoonaa euroa tänä vuonna. Veroprosenttimme on alueellisesti tarkasteluna edullinen, Pohjois-Pohjanmaan kuntien painotettu keskiarvo on 8,35 % ja Keski-Pohjanmaan kuntien 9,02 %. Alhaisin veroprosentti on Kuusamossa (7,4 %), ja korkeimmat luvut löytyvät Halsualta (10,8 %) sekä Ylivieskasta (10,3 %).

Mitä veroprosenttien ero tarkoittaa vuodessa? Perhe, jossa kaksi keskituloista ansionsaajaa (veronalaiset tulot 50 000 – 110 000 euroa vuodessa), säästyy vuodessa uuden sohvan tai mukavan lomareissun verran (1 000 – 2 300 euroa vuodessa). Verolla ja asuinkunnalla on siis väliä.

Kalajoen kaupungin vuoden 2025 talousarvioesitys on rakennettu siten, että säilytämme sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentit ennallaan. Näistä päätetään tänään valtuustossa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistusta tehdään jo, mutta sen arvioidaan astuvan voimaan vasta vuonna 2027. Tämäkään valtion uudistus ei valitettavasti ole Kalajoen kaupungille hyvä, mikäli tuulivoimasta kertyvä kiinteistöverotulo vähentää valtionosuuksia. Kalajoelle tuulivoimasta saatava kiinteistöverotulo on tärkeä tuloerä. Sitä kertyy lähes 3,8 M€ kuluvana vuonna.

Kalajokiset maanomistajat ovat mahdollistaneet uusiutuvaa energiatuotantoa mittavasti maillaan - tuotetaanhan puhdasta energiaa yli kymmenkertaisesti Kalajoen tarpeeseen. Valmistelussa olevassa valtionosuusuudistuksessa on keskusteltu siitä, että tuulivoimasta saatava kiinteistövero huomioidaan verotulojen tasauksessa vähintään 50 % painotuksella. Tämä on väärin: kiinteistöveron on hyödynnettävä täysimääräisesti kuntaa. Kunnat ovat mahdollistajana puhtaan teollisuuden sijoittumisessa, energiaomavaraisuuden kasvattamisessa ja taistelussa ilmaston muutosta vastaan. Verojen huomioiminen kuntien valtionosuuksientasausjärjestelmään pysäyttäisi tuulivoimarakentamisen Suomessa. 

Suomessa on noin 170 kuntaa, joissa on jo rakennettuja tuulivoimaloita tai luvituksessa olevia tuulivoimahankkeita. Kiinteistöverotulo onkin yksi suurimmista syistä, jonka vuoksi kunta kaavoittaa tuulivoimaa alueelleen. Mikäli tuulivoimasta saatava kiinteistöverotulo huomioidaan tasauksessa, vähentää se kaupungin tuloja arviolta 0,7 – 1,4 M€. Tämä aiheuttaa painetta nostaa tuloveroprosenttia ja kärjistää entisestään tuloveroprosenttien eroja (alhaisin Kauniaisten 4,4 % - korkein Halsualla 10,8 %). Uudistuksena tämä heikentää kuntalaisten yhdenvertaista kohtelua ja kuntien mahdollisuuksia tasapuoliseen palvelutuotantoon.

Kirjoittaja on Kalajoen kaupungin talousjohtaja Pirjo Männistö, sormensa joka soppaan laittava numeroihminen, jolle kotiseudun vuotuinen kehittäminen on sydämen asia. Männistö tarkastelee maailmaa ruuhkavuosien keskeltä: kahden alle kouluikäisen lapsen äidin näkökulmasta, jossa arjen sujuvuus ja toimivien lähipalveluiden merkitys on ratkaisevan tärkeä. Vapaa-aika kuluu perheen parissa – mummulassa Merijärvellä, mökillä, Hiekkasärkillä ulkoillen tai Barbie-leikkien parissa.