Blogi: Vuodeosaston lakkautukselle ei ole taloudellisia perusteita – Kalajoki on ollut yksi edullisimmista palveluntuottajista Pohjois-Pohjanmaalla
Julkaistu 5.4.2024 Muokattu 5.4.2024Pohteen asukastilaisuudessa esitettiin vertailu, että Kalajoen vuodeosaston lakkauttaminen olisi perusteltua korkeiden kustannusten vuoksi. Kommentoin asiaa lyhyesti tilaisuudessa, sillä vertailu on vaikeaa: pitää tietää, mitä verrataan. Asiasta on tullut jälkikäteen paljon kyselyjä, jonka vuoksi päätin pohtia asiaa tarkemmin tässä kirjoituksessa.
Kuntaliiton kuntien palvelutuotannon nettokustannusvertailun 2021 mukaan Kalajoen asukaskohtaiset sote-menot ovat olleet 3 626 euroa. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 3 594 euroa. Jos erikoissairaanhoitoa ei huomioida, on Kalajoen asukaskohtainen meno ollut 2 187 euroa ja Pohjois-Pohjanmaan 2 210 euroa. Sote-palvelutuottajana Kalajoki on siis ollut tehokas. Pohjois-Pohjanmaan kunnista 19 kuntaa oli kalliimpia kuin Kalajoki.
Erikoissairaanhoidon osalta olemme laskun maksajana kestäneet monen miljoonan euron vuotuista vaihtelua. Vuonna 2022 Kalajoen sote-menot asukasta kohti olivat 2 246 euroa, Pohjois-Pohjanmaalla 2 172 euroa. Tuolloin koronatukien pieneneminen nosti perusterveydenhuollon nettomenoja. Tämän lisäksi väestöllinen huoltosuhde näkyy ikäihmisten palvelutarpeessa: Kalajoella luku on 80 prosenttia, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla sama luku on 63,7 prosenttia.
Mistä luvut sitten tulevat? Kunnat raportoivat vuosittain tulonsa ja menonsa tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen Valtiokonttorille, palveluluokittain. Palveluluokat raportoidaan ulkoisine ja sisäisine menoineen. Sisäiset menot ovat niitä menoja, jotka toiselta palvelulta aiheutuvat toiselle. Näitä ovat esimerkiksi vuokrat, taloushallinnon menot, ateria- ja siivouspalvelut sekä laboratorio. On täysin kunnan omassa päätäntävallassa, mitä sisäinen vuokra sisältää tai mitkä sisäiset erät kohdistuvat kullekin palvelulle. Raportoituja tietoja käytetään kuntien väliseen vertailuun ja esimerkiksi Sotkanetin tilastoissa, joihin Pohde viittasi tilaisuudessaan.
Kalajoella on käytössä muun muassa sisäisen vuokrauksen malli, jossa Kalajoen vuodeosastolle on kirjattu vuokraa, joka sisältää kiinteistön ylläpito- ja kunnossapidon kustannusten lisäksi käyttäjäpalvelut sekä pääomavuokraa kuusi prosenttia kiinteistön teknisestä nykyarvosta ja maavuokraa viisi prosenttia tontin myyntihinnasta.
Vertailussa käytettävä vuoden 2022 luku sisältää siis Kalajoen osalta paljon muutakin kuin pelkkää palvelua. Tämä hankaloittaa reilua vertailua kuntien välillä, sillä uskallan arvella, että suurimmalla osalla kunnista asetuksen mukaisesti vastaava vuokraus näkyy vasta vuoden 2023 luvuissa.
Yksi pohtimisen arvoinen asia on vuodeosaston paikkamäärä. Kalajoen vuodeosastolla on aiemmin ollut 40 paikkaa. Paikkamäärää on sopeutettu vastaamaan tarvetta, 27+2 paikkaan, samaan aikaan on kehitetty kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa. Näiden paikkojen lisäksi Kalajoen kaupunki osti kalajokisille paikkoja noin 300 000 eurolla vuonna 2022. Paikkoja ostettiin kuntayhtymiltä, kunnilta ja yksityisiltä. Nämä ovat lisänneet Kalajoen vuodeosaston kokonaiskustannusta. Tämä tukee myös sitä tosiasiaa, että paikkoja Kalajoella on tarvittu. Tilaisuudessa taidettiin todeta, että vähintään 25 paikkaa on oltava, jotta yksikkö on kustannustehokas. Näin on ollut Kalajoen kaupungin palvelutuotannon ajan. Käyttöönotettavissa lienee myös kaikki 40 paikkaakin.
Alla Sotkanetin tilasto, jota Pohde käytti vertailussaan. Tuskin osalla kunnista vuodeosastohoitoa tarvinneita ei ole lainkaan tai hinta olisi tipahtanut kolmannekseen, nämä ovat tilastoinnin haasteita. Huomion arvoista on, että Kalajoki on tuottanut vuodeosaston huomattavasti edullisemmin kuin Nivala ja Raahe, jossa paikat on suunniteltu säästettäväksi tai jonne paikkoja on suunniteltu lisättäväksi. Nivalan 22 paikan lisäys on Pohteelle kalliimpi ratkaisu, kuin että paikat lisättäisiin Kalajoelle.
Pohjois-Pohjanmaan vertailuluvun romahtamista asukaskohtaisesta 182 eurosta 126 euroon vuonna 2022 selittänee Oulun kustannuksen lasku kolmannekseen. Kyseessä lienee vertailukelpoisuutta heikentävä seikka. Jos Oulu otetaan vertailusta pois, Kalajoki on Pohjois-Pohjanmaan tuottajista edullisimmassa kolmanneksessa ja huomattavasti alle keskiarvon.
Muutos ja kehitys on Kalajoella tuttua ja ymmärrämme, että rahat pitää saada riittämään. Pohde tarkastelee koko aluetta ja tilaisuudessa todettiin, että asiaan vaikuttaa myös Kalajoen sijainti. Talousjohtajana on kuitenkin mahdotonta ymmärtää, että miten euroja säästyy, jos osasto lakkautetaan sieltä, missä se on tuotettu laadukkaasti ja edukkaasti? On erittäin harmillista, että kalajokisten laadukkaat palvelut ovat lopetusuhan alla. Taloudellisesti perusteetta.
Kalajoen kaupunginhallitus on jättänyt Pohteelle kannanoton suunnitelluista toimenpiteistä. Voit lukea lausunnon tästä linkistä. Taltiointi asukastilaisuudesta on katsottavissa vielä vajaan viikon ajan tästä linkistä. Asukastilaisuudesta uutisointiin voit tutustua puolestaan tästä linkistä
Kirjoittaja on Kalajoen kaupungin talousjohtaja Pirjo Männistö, sormensa joka soppaan laittava numeroihminen, jolle kotiseudun vuotuinen kehittäminen on sydämen asia. Männistö tarkastelee maailmaa ruuhkavuosien keskeltä: kahden alle kouluikäisen lapsen äidin näkökulmasta, jossa arjen sujuvuus ja toimivien lähipalveluiden merkitys on ratkaisevan tärkeä. Vapaa-aika kuluu perheen parissa – mummulassa Merijärvellä, mökillä, Hiekkasärkillä ulkoillen tai Barbie-leikkien parissa.