Erasmus+ project Job-Shadowing in Guérande, France

Maanantai 22.1.

Ensimmäisenä aamuna kävelimme läheiseltä hotellilta Saint Aubinin koululle. Rehtori Francoise oli vastaanottamassa oppilaita koulun portilla, johon vanhemmat saattelivat lapsensa. Tämän jälkeen rehtori esitteli meille koulua ja kertoi sen toiminnasta. Saint Aubin on yksityinen katolinen koulu, jota käyvät 2-10 -vuotiaat oppilaat (yht. 350). Kaikki aloittavat koulun jo kaksivuotiaana, mutta opetus on hyvin leikinomaista. Vanhemmat maksavat oppilaiden kouluruuan sekä lukukausimaksun (n. 400 euroa), joka kattaa esim. kiinteistön ylläpitokulut. Loppuosa siitä käytetään oppikirjoihin. Niinpä koululla käytetäänkin hyvin paljon monistettua materiaalia. Opetussuunnitelma vaihtuu kolmen vuoden välein, joka tuo myös lisähaastetta oppikirjojen hankkimiseen.

Koulua käydään neljä päivää viikossa, jolloin keskiviikko on vapaapäivä. Itse koulupäivät ovat pitkiä: aloitus on kaikilla klo 8.30 ja päättyy klo 16.30. Päivän sisällä on klo 12.00 alkava tunnin kestävä ruoka-/leikkitauko. Aamu-ja iltapäivä sisältää lisäksi vartin tauot. Opettajien työpäivät jatkuvat useasti klo 18.00 saakka oppilaiden tehtäviä tarkistaen ja oppimateriaalia tehden. Koulun tiloissa järjestetään myös aamu- ja iltapäivähoitoa aamuseitsemästä iltaseitsemään.

Päivällä olimme mukana koko koulun seremoniassa olympiatulen viemisessä toiselle koululle. Tämä tapahtuma on yksi Pariisin 2024 kesäolympialaisten kunniaksi järjestettävistä seremonioista lukuvuoden aikana. Iltapäivällä koulussa tarjottiin kaikille galette des rois eli kuninkaiden kakkua. Leivonnaisen sisään oli kätketty posliiniesine. Se, joka sai sisään piilotetun yllätyksen, kruunattiin kuninkaaksi tai kuningattareksi.

Uskonto

Koulussa katololilaisuus ei näkynyt arjessa, ainoastaan joka luokassa oli pieni risti seinällä. Yhdessä huoneessa oli pieni alttari, jossa sai käydä tarvittaessa hiljentymässä. Viikottainen uskontotunti oli kaikille vapaaehtoinen. Valtion koulut eivät tarjoa lapsille uskontotuntia lainkaan.

Digitaalisuus

Saint Aubinin koulussa tietotekniikan käyttö oli hyvin minimaalista. Koulussa oli kaksi tietokoneluokkaa, joissa oli yhteensä 16 vanhanaikaista pöytäkonetta. Lisäksi joka luokalla oli käytössä yksi tabletti. Opettajilla oli itse hankittu läppäri työkäytössä. Osa opettajista oli tuonut omia vanhoja läppäreitään opetuskäyttöön. Työpuhelimia ei ollut vaan esim. soitot vanhemmille tehtiin seinäpuhelimilla. 

Erityisopetus

Vierailimme myös toisessa yksityisessä katolisessa koulussa, jossa oli pienluokka erityistä tukea tarvitsiville oppilaille. Luokassa käytettiin paljon toiminnallista materiaalia ja oppilailla oli taitotason mukaisesti etenevät materiaalisalkut. Oppimateriaali oli pitkälti suunniteltu montessoripedagogiikan periaatteiden mukaan.  Oppilaat saivat koulun tiloissa henkilökohtaista terapiahoitoa tarvittaessa. Terapeutit tulivat siis koululle ja oppilas sai tarvittavan tuen, joka oli sisällytetty lukujärjestykseen mukaan. Samassa ryhmässä oli eri ikäisiä oppilaita (max 12). Osittain he myös integroituivat tavallisiin luokkiin. Saint Aubinin koululla oli isot luokat, joissa oppilaita oli n. 26-28. Isommat oppilaat työskentelivät aina välillä ryhmissä esim. aulatiloissa. Pienten ryhmissä oli luokka-avustajia opettajien ja oppilaiden apuna.

Tiistai 23.1.

Aamulla olimme seuraamassa Valerie-opettajan ja 3.-4. -luokan toimintaa. Aamu aloitettiin joka päivä samoilla rutiineilla: viiden minuutin tarinan kirjoittaminen, sanelu ja päässälaskua. Luokassa oli kaksi liikuntarajoitteista oppilasta, joiden avustaja oli äskettäin irtisanoutunut. Nämä oppilaat eivät olleet tänään koulussa. Avustajien saaminen on hyvin haasteellista.

Valerie piti ulkovälitunnin jälkeen oppilaille joogatunnin suuressa eteisaulassa, joka toimii koulun liikuntasalina. Tunnilla käytettävät patjat olivat osittain kastuneet katossa olevan vuodon vuoksi.Tunti aloitettiin kuivaamalla patjat. Koulun kanslisti piti alkutunnin, koska hän harrasti joogaa päivittäin. Opettaja kertoi, että parin viikon kuluttua erään oppilaan huoltaja tulisi pitämään kokonaisen joogatunnin. Oppilaat menivät tämän jälkeen ruokailemaan ruokalaan, jonne jokaiselle oli katettu valmiiksi lautanen ja ruokailuvälineet. Opettajat eivät valvoneet ruokailua, vaan sen teki keittiöhenkilökunnan väki. Opettajilla oli tunnin tauko, jolloin he menivät ruokailemaan opettajanhuoneeseen, luokkaan tai kotiin.

Iltapäivän vietimme pienimpien oppilaiden parissa. Víisivuotiaille Celine-opettaja opetti ch-äännettä tarinoiden ja kuvatehtävien avulla. Loppupäiväksi viisivuotiaiden ryhmät jaettiin liikunnan ja askartelun toimintapisteisiin kolmelle opettajalle. Koulupäivä päättyi pienilläkin klo 16.30 ja vanhemmat/isovanhemmat tulivat hakemaan lapsia kotiin. Osa lapsista jäi iltapäiväkerhoon klo 19.00 asti.

Illalla pääsimme tutustumaan ranskalaiseen kotiin, kun Soazig-opettaja oli valmistanut meille herkullisen neljän ruokalajin illallisen (blanquette de veau).

Keskiviikko 24.1.

Aamupäivän vietimme College St Babtiste -yläkoululla perehtyen liikunnan opetukseen. Koulun oppilaat () ovat 12-15 -vuotiaita neljällä eri luokkatasolla (luokat 1.-4.). Koulu vastaa suomalaisten yläkoulua. Koulua käydään ma-ti ja to-pe sekä keskiviikkoaamuisin. Ke-iltapäivällä oppilaat voivat osallistua valinnaisiin kerhoihin. Esimerkiksi Francois-opettaja valmentaa kahdeksan oppilaan ryhmää huhtikuussa tulevaan koulujenväliseen triahtlon-kisaan.

Liikuntaryhmät opettajalla ovat noin 30 oppilaan sekaryhmiä. Yhden lajin parissa vietetään seitsemän viikkoa peräkkäin (4 h/vko). Joka lajiin on tasotaulukko henkilökohtaisten tavoitteiden tukemiseksi. Yläkoulun aikana lajeina ovat esim. lento-, kori-, käsi- ja sulkapallo, pöytätennis, akrobatia, juoksu, keihäänheitto, kamppailu, suunnistus ja uinti. Opettettavista lajeista pidetään koulujenväliset kisat, jotka pitävät oppilaiden motivaatioita yllä.

Opettajalla on käytössään tabletti, johon hän merkitsee excel-taulukkoon joka tunnin jälkeen oppilaan edistymisen tavoitteiden suhteen. Opettaja usein myös videoi oppilaan suorituksen palautteen antamisen tueksi. Arvioinnin opettaja antaa oppilaalle kolme kertaa lukuvuodessa arvioiden jokaisen lajin erikseen. Arviointi sisältää sekä sanallisen, numeerisen että värikoodatun tavoitetasoarvioinnin. Värikoodattu tavoitetaso kertoo oppilaan edistymisen jokaisessa lajissa (alhaalta ylöspäin: pun, kelt, vihr. ja sin.).

Liikuntatilat olivat varsin vaatimattomat kunnoltaan ja varustetasoltaan. Koulun pihalla sijaitsi erillinen liikuntasali, jossa olivat myös ainoat pukuhuoneet (kaksi tytöille ja kaksi pojille, ei vessoja/suihkuja). Pihalla oleva vanha autokorjaamo oli muutettu voimistelusaliksi. Kolmas piharakennus oli pyhitetty pelkästään pöytätennikselle (9 kpl pöytiä). Useimmat lajit  suoritetaan pääosin ulkona.

Iltapäivällä Celine ja Soazig veivät meidät kiertoajelulle Gueranden kuuluisille merisuola-altaille sekä Le Croisicin kivisille ja turkooseille rannoille. Välillä saimme nauttia paikallisista herkuista: galettes et crepes. Mukaan tarttui myös paikallisia matkamuistoja kotiinvietäväksi.

Torstai 25.1.

Tämän päivän tutustuimme Lycee La Mennais -lukion liikunnanopettajien työhön. Heillä on 17 tuntia opetusta viikossa, jonka lisäksi he valmentavat kolmen tunnin ajan koulukisoihin  valmistautuvia oppilaita. Itse koulurakennukseen oli vasta tehty pientä pintaremonttia, joten se näytti hieman uudemmalta kuin aiemmat vierailukoulumme. Oppilaita lukiossa oli 500 (kolme luokatasoa, 15 luokkaa). Oppilailla oli omat kiinteät luokat, jolloin opettajat kiersivät luokasta toiseen päivän ajan. Liikuntatilat sijaitsivat eri puolilla Guerandea.

Lentopallotunnit pidettiin vajaan kahden kilometrin päässä olevassa liikuntahallissa. Aamun ensimmäisille Clemencen tunneille oppilaat tulivat suoraan kotoa ja kävelivät sitten koululle. Seuraava ryhmä saikin sitten hallille bussikuljetuksen. Lentopallotuntien alussa tavoitteet/kriteerit arviointia varten käytiin läpi, jonka jälkeen oppilas merkitsi taulukkoon oman tuntitavoitepisteensä. Tunneilla harjoiteltiin iskulyöntiä: jokaisella kolmella verkolla oli erilainen harjoite. Sen jälkeen siirryttiin itse pelaamiseen. Tunnin lopussa oppilaat palauttivat oman tavoitelappunsa opettajalle.

Lounaan kävimme syömässä läheisen yläkoulun ruokalassa, missä opettajat söivät omassa tilassaan. Sen jälkeen pääsimme vielä seuraamaan lliikuntatuntia koulun vieressä olevalle kentälle. Tunnilla juostiin kuuden minuutin juoksutesti. Tavoitteena oli seurata omaa sykettä ennen ja jälkeen suorituksen sekä laskea lopuksi oman suorituksen juoksunopeus. Lisäksi omaan suorituslappuun merkattiin “tuntemukset” niin fyysisestä kuin psyykkisestä olosta suorituksen jälkeen.

Koulupäivän päätteeksi kävelimme vanhaan kaupunkiin, joka ympäröi noin kahden kilometrin mittainen korkea linnan muuri. Saimme illalliskutsun rehtori Francoisen kotiin, joten vietimme hauskan illan raclette-pannun ääressä.

Perjantai 26.1.

Aamulla Francoise vei meidät La Baulen juna-asemalle, josta alkoi meidän matkamme Pariisia. Nantesissa vaihdoimme junaa, jolloin pääsimme luotijunan vauhdikkaaseen kyytiin (korvatkin menivät lukkoon useaan kertaan). Pariisin nähtävyyksiin tutustuimme 15 kilometrin kävelykierroksella.

Ranskassa opettajien ammattia ei arvosteta ja palkkataso on hyvin alhainen. Työpäivät ovat pitkiä (klo 8.30-17.30) sekä lisäksi opettajat valmistavat oppimateriaalia ja tekevät joka päivälle tuntisuunnitelmat omalla ajallaan. Kivaa oli huomata, että koululla vieraili usein lasten isovanhempia lukemassa ja leikittämässä lapsiryhmiä. Myös oppilaiden vanhempien erityistaitoja hyödynnettiin opetuskäyttöön (+ muun henkilökunnan). Vanhempainyhdistyksen rooli koulutarvikkeiden ja -kalusteiden hankinnassa oli myös merkittävä esim. myyjäisistä saadut tulot käytettiin oppilaiden hyväksi. Paljon oli siis toisin kuin meillä Suomessa, mutta innostus omaa työtä kohtaan yhdisti 🙂