Päättyneet hankkeet

Toteutusaika:  23.6.2021 - 31.10.2023

Tiivistelmä ja tausta:  Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää osallistujien digitaaliseen yleiseen turvallisuuteen liittyviä prosesseja ja hallintaa kuntien yhteistyönä, sekä yhteisen digiturvaryhmän kautta. Digitaalisen turvallisuuden viitekehys pitää sisällään tietosuojan, tietoturvallisuuden, toiminnan jatkuvuuden hallinnan ja varautumisen sekä riskien hallinnan. Digiturvaryhmän tarkoituksena oli edistää yhteistyön avulla kuntien ja kuntayhtymien lakisääteisiä velvollisuuksia digitaalisen turvallisuuden osalta. Lisäksi työryhmä kehitti alueelle yhteisiä käytänteitä ja materiaaleja sekä tarjosi arvokasta vertaistukea.

Hankkeen alussa sekä lopussa toteutettiin nykytilakartoitus Kybermittari-työkalulla jokaiseen organisaatioon. Alkukartoituksen tulosten pohjalta jaettiin osa-alueet hankkeen yhteyshenkilöistä koostuville työryhmille sekä organisaatiokohtaiset tärkeimmät kehityskohteet. Työryhmien aiheet olivat identiteetinhallinta ja käyttöoikeuksien automatisointi, varautuminen, reagointikyky, käyttäjäkoulutukset sekä verkkosegmentointi. 

Työryhmätyöskentelystä saatujen oppien ja kehityskohteiden perusteella suunniteltiin ja toteutettiin viisi pilotointia. Ylivieskan kaupungin sivistystoimen Enter Ruutuvihko -identiteetinhallintaratkaisu (Identiteetinhallinta), Tietoturvakävelyt (Varautuminen), SOC taso 1 tietoturvavalvomo (Reagointikyky), IoT- ja tulostinverkkojen eriyttäminen (Verkkosuodatus), Työntekijöiden kyberhygieniakoulutukset, hankkeen tietoturvakoulutukset (Käyttäjäkoulutukset).

Hanke tuotti kolme työkalua, kahdeksan ohjeistusta, 34 materiaalia tai suositusta, sekä neljä mallipohjaa. Materiaaleja, kokemuksia ja tuloksia on jaettu yhteistyöllä, Kuntaliiton Digisumpeilla, sekä esittelyillä alueellisella että kansallisella tasolla (VAHTI-asiantuntijaryhmät, Kuntien digitaalisen turvallisuuden koordinaatioryhmä).

Hankkeen yksi päätavoitteista oli kehittää hallinnon prosesseja digitaalinen turvallisuus huomioiden. Selvitysvaiheen aikana tehtiin työtä laajasti hankeorganisaatioiden prosessien parissa ja tuotimme paljon prosessikuvauksia, kuten digiturvallisuuden poikkeama, tietojenkalastelu, tietomurto/tietovuoto, tietosuojan vaarantuminen, palvelunestohyökkäys, laajamittainen häiriö (MIM), hankinta, muutoksenhallinta sekä työntekijän tietoturvarikkomus.  
Kybermittari-työkalulla tehdyssä toisessa mittauksessa kaikkien hankeorganisaatioiden tulokset olivat nousseet huomattavasti kaikilla osa-alueilla (tunnistaminen, suojautuminen, havainnointi, reagointi, palautuminen). Tätä voidaan pitää konkreettisena tuloksena alueen tietoturvatason noususta. 

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen rahoittaja on Valtionvarainministeriö, Digikannustin. Hankkeen kustannusarvio on 643 100 €. VM:ltä saatiin enimmäismäärä eli 85 %:a kustannuksista (546 635 €). Loput 15 % eli 96 465 € ovat kuntien omaa rahoitusosuutta.

Vastuuorganisaatio:  Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Kalajoen kaupunki, Juha Matilainen: juha.matilainen@kalajoki.fi
Muut organisaatiot: Joki ICT, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Kannonkoski, Kempele, Kivijärvi, Koulutuskeskus Brahe, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Nivala, Oulainen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Raahe, Siikajoki, Ylivieska

Toteutusaika: 1.9.2021 - 31.8.2023

Tiivistelmä:  Yritysten vastuullisuus on nouseva megatrendi. Isot yritykset tekevät suunnitelmallista vastuullisuustyötä, mutta pienillä yrityksillä vastuullisuutta ei vielä kehitetä suunnitelmallisesti eikä sitä osata riittävästi tuoda esiin yrityksen brändin vahvistamisessa ja asiakasviestinnässä, vaikka vastuullisuus on asiakkaiden muuttuvien odotusten ja vaatimusten myötä kasvavassa määrin kilpailutekijä. Siksi tarvitaan keveitä ja nopeita keinoja tunnistaa ja arvioida mikroyritysten vastuullisuuden nykytilaa ja kypsyyttä sekä tuoda se osaksi suunnitelmallista yrityksen kehittämistä ja markkinointia.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä mikroyritysten ja yksinyrittäjien yritysvastuullisuuteen ja kestävään kasvuun liittyvää tietoa ja osaamista sekä opastaa yrittäjiä saatavilla olevien arviointi- ja kehittämistyökalujen käyttöön.

Hanke tarjosi verkostomaisen foorumin vertaiskehittämiselle ja –oppimiselle.

Hankkeen odotetut tulokset:

• Hankkeessa kehitetään mikroyrittäjien osaamista yritysvastuullisuudesta sekä edistetään heidän valmiuksia nopeaan muutoskyvykkyyteen.
• Yrityksissä edistetään kiertotaloutta ja ekologista ajattelua, huolehditaan työhyvinvoinnista ja yrityksen säilymisestä elinvoimaisena.

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä 394 147 €. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusta yhteensä 315 314 e (80%), kuntien rahoitusosuus 51 355 € ( 13,03%), muu julkinen rahoitusosuus 17 440 € (2,55 %) ja yksityinen rahoitusosuus 10 038 € ( 2,55%).

Hankkeen toteuttajat ja kumppanit: Hankkeen päätoteuttajana toimi Oulun Yliopisto, Kerttu Saalasti insittuutti.  Osatoteuttajia olivat Centria-ammattikorkeakoulu, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry sekä Kalajoen kaupunki.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2033 saakka

Toteutusaika: 1.11.2021 - 31.10.2023

Tiivistelmä: Valmennusohjelmassa yritykset oppivat arvioimaan paremmin nykytilaansa sekä tunnistamaan ja varautumaan muuttuvan liike-toimintaympäristön aiheuttamiin haasteisiin. Hankkeen muutoskyvykkyyden kehitystoimenpiteillä pyritään vahvistamaan mikro- ja pk-yritysten kyvykkyyttä vastata muutosten mukana tuomiin haasteisiin. 

Kemu - Ketterän muutoskyvykkyyden valmennusohjelman tavoitteena on kehittää muutosjohtamiskyvykkyyttä covid19 -pandemiasta kärsineissä sekä muissa muutosjohtamiskyvykkyyttä lisää tarvitsevissa yrityksissä. Hankkeessa kehitetään osallistuvien mikro- ja pk-yritysten sekä niiden henkilö-kunnan muutoskyvykkyyttä toteuttamalla muutoskyvykkyyden valmennusohjelma. Valmennusohjelmassa yritykset oppivat arvioimaan paremmin nykytilaansa sekä tunnistamaan ja varautumaan muuttuvan liiketoimintaympäristön aiheuttamiin haasteisiin.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään työpakettiin (TP), joista TP4 on koko hankkeen läpileikkaava työpaketti:

• TP1 Nykytila-analyysi: Yritysten liiketoiminnan nykytilan ja tulevaisuuden mahdollisuuksien arviointi digi-, kasvu- ja myynnillisen kyvykkyyden sekä työhyvinvoinnin itsearviointityökalujen avulla.
• TP2 Mikrokurssit: Yritysten muutostarpeita vastaavia, etänä toteutettavia mikrokursseja pääsääntöisesti päätoteuttajan (MicroENTRE:n ja Työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimusryhmän), etäosallistuminen.
• TP3 Osallistava muutos: Työpakettiin sisältyy vertaiskehittämistyöpajoja yrittäjille sekä yrityskohtaisia henkilöstöä osallistavia työpajoja.
• TP4 Muutosjohtamisen suunnitelma: Yrityskohtaiset muutosjohtamisen suunnitelmat, joita päivitetään läpi hankkeen.

Valmennusohjelman järjestämisestä kerätyt opit kehittävät yrityspalveluorganisaatioiden kykyä tukea pienyrityksiä muutoskyvykkyyden johtamisessa myös jatkossa.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä 562 801 €. Pojhjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusta yhteensä 450 240 € ( 80%). Kuntien rahoitusosuus 79 769 € ( 14,18%), muu julkinen rahoitusosuus 22 643 € ( 4,02%) sekä yksityinen rahoitusosuus 10 149 € ( 1,80%).

Hankkeen toteuttajat ja kumppanit: Hankkeen päätoteuttaja Oulun Yliopisto. Osatoteuttajat Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy sekä Kalajoen kaupunki.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2033 saakka.

Toteutusaika:  1.3.2020 - 30.8.2023

Tiivistelmä: Kaikkien organisaatioiden toimintaympäristössä ja liiketoiminnassa muutos on jatkuvaa. Usein se aiheuttaa painetta ja vastarintaa, koska muutos tuo mukanaan epävarmuutta ja vaatimuksia oppimiselle. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan henkilöstön työssä viihtymistä, työhyvinvointia ja sisäisen motivaation syntymistä avoimen ja osallistavan työkulttuurin kehittämisen kautta. Näillä keinoin parannetaan henkilöstön työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä yrityksen kokonaisvaltaista menestymistä kiristyvässä ja kansainvälistyvässä kilpailussa. Hankkeen erityisenä kokeilu- ja kehittämisosa-alueena on yrityksen liiketoiminnan siirtyminen alihankinnasta omien tuotteiden kehittämiseen ja valmistukseen. Hankkeen toimin kehitetään ja vakiinnutetaan yritysneuvonnan toimintatapaa, joka keskittyy yritysasiakkaiden henkilöstökysymyksiin, henkilöstön osaamiseen, henkilöstöjohtamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Hankkeen avulla autetaan alueen mikro- ja pk-yrityksiä uudistamaan liiketoimintaa hyödyntämällä ja kehittämällä olemassa olevaa osaamista entistä paremmin. Tässä hankkeessa yritysten liiketoiminnan uudistumista toteutetaan valmentavan yritys-kohtaisen neuvonnan, vertaisoppimisen ja uuden tiedon alueelle tuomisen avulla sekä järjestämällä koulutuksia, työpajoja ja valmennuksia. Hanketyöntekijät osallistuvat yrityskohtaisesti valmentavan neuvonnan tuottamiseen.

Varsinaisena kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset ja niiden henkilökunta toimialasta riippumatta Raahen ja Ylivieskan seutukuntien alueella. Hankkeen toimenpiteet voivat kohdistua aina valmistavista yrityksistä palvelusektorille. Välillisenä kohderyhmät ovat suuremmat ja keskisuuret yritykset sekä toteuttavat organisaatiot ja kunnat.

Päätavoitteina ovat yritysten henkilöstön muutosvalmiuksien kasvattaminen sekä yritysjohdon muutos- ja innovaatiojohtamisen osaamisen kehittäminen alueen mikro- ja pk- yrityksissä. Epäsuorana tavoitteena on alueella toimivien yritysten maltillinen kasvu.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 520 552 €. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympoäristökeskus on myöntänyt hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusta yhteensä 390 415 € (75%). Kuntien omarahoitusosuus on 130 137 €  (25%).

Hankkeen toteuttajat: Hankkeen päähallinnoija Kalajoen kaupunki, yrityspalvelut. Hankkeen johtaja elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044-469 1246, miia.himanka@kalajoki.fi.  Osatoteuttaja Raahen kaupunki, Raahen seudun kehitys, yhteyshenkilö johtaja Pasi Pitkänen, puh.  040-135 6750, pasi.pitkanen@raahe.fi.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2033 saakka

Toteutusaika: 1.1.2022 - 30.9.2023

Tiivistelmä:  Hanke toteutettiin 17 osatoteuttajan ja 5 verkostokumppanin yhteistyönä.

Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja seutukaupunkien pahenevaan työvoimapulaan vauhdittamalla työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa ja kehittämällä keskeisten työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoimaa sekä eri seutukaupunkien että kaupunkien yhteistyöllä.  Yritysten kansainvälisten rekrytointien osaaminen on kehittynyt ja ne osaavat vastaanottaa työntekijöitä entistä paremmin. Lisäksi kaupungeilla on paremmat edellytykset toimivien vastaanotto- ja kotoutumispalveluiden kehittämiselle, jotta palveluista tulee osa kaupunkien arkea ja ne ovat helposti saavutettavissa työperäisille maahanmuuttajille esimerkiksi yrityspalveluiden kautta. Tavoitteena myös löytää työvoimatarpeeseen vastaamiseksi uusia ratkaisuja, esimerkiksi yritysten ja alueiden yhteisiä imagokampanjoita eri kohderyhmille. Hankkeessa toteutetut toimenpiteet jaettiin työpaketteihin, jotka toteutettiin yhteistyössä alueellisten ja muiden toimijoiden kanssa. Työpaketteja olivat:

• TP1; Kansainvälisen rekrytoinnin ja rekrytointiprosessin kehittäminen yhdessä yritysten kanssa. Vastuutoteuttajat Savonlinna ja Varkaus.
• TP2; Käytäntöjen kehittäminen Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistämiseksi ja sitouttamiseksi seutukaupunkeihin. Vastuutoteuttajat SEDU ja SASKY.
• TP3; Työperäisen maahanmuuttajan kotouttamispolun kehittäminen. Vastuutoteuttajat Kalajoki ja Rauma.
• TP4; Työvoimapulasta kärsivien toimialojen ja yritysten imagon, vetovoiman ja viestintäosaamisen kehittäminen. Vastuutoteuttajat Kurikka ja Kauhajoki.
• TP5; Hallinto. Vastuutoteuttaja Yrityssalo Oy.

Tulokset:

1. Seutukaupunkien elinkeinopalveluiden osaaminen kansainvälisistä rekrytoinneista on kasvanut niin, että elinkeinopalvelut pystyvät tukemaan yrityksiä rekrytoinneissa.
2. Yrityksillä on valmiudet rekrytoida ja vastaanottaa kansainvälistä työvoimaa.
3. Yritykset ovat saaneet konkreettista hyötyä hankkeesta ja he ovat kiinnostuneita osallistumaan pilotteihin.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 403 994 euroa ja se jakaantuu osatoteuttajien ja verkostokumppaneiden välillä. Koko hankkeen rahoituksesta   842 396 euroa on AKKE-rahoitusta ja 561 598 euroa kuntarahoitusta. Kalajoen kaupungin osuus kokonaiskustannuksista on 109 556 euroa ja AKKO-rahoitusosuus  65 733 € (60%) ja Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus  43 783 €(40%).

Hankkeen toteuttajat ja kumppanit: Päätoteuttaja: Salo (Yrityssalo Oy.)
Osatoteuttajat: Alajärvi, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Kalajoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Taivalkoski (Naturpolis Oy), Micro ENTRE – mikroyrittäjäkeskus, Parkano, Pietarsaari (Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia), Raahe (Koulutuskeskus Brahe), Rauma (Laitila), SASKY koulutuskuntayhtymä (Huittinen, Ikaalinen, Sastamala), Savonlinna (Hankekehitys Oy), Varkaus (Navitas Kehitys Oy, Ylivieska.
Verkostokumppanit: Iisalmi, Keuruu, Loimaa, Kehitysyhtiö SavoGrow/Suonenjoki, Kauhava/Lapua.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2029

Kalajoella hankkeesta vastasi elinkeinopalvelut. Elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044 469 1246, miia.himanka@kalajoki.fi

Toteutusaika: 29.5.2021 - 31.10.2023

Tiivistelmä:  Hankkeessa tunnistetaan Kalajoen seudun teollisten kärkitoimialojen (puu- ja rakennustuoteala, metalli- ja konepajateollisuus sekä infra-ja ympäristö-rakentaminen) arvoketjut. Hankkeessa kartoitetaan toimialojen tarpeet ja kasvun edellytykset sekä toteutetaan rakennemuutosta korjaavia toimenpiteitä. Hankkeen aikana perustetaan toimialakohtaiset poolit, joiden tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen,resurssitehokkuuden parantaminen, yhteiset rekrytointi-toimenpiteet, teollisten toimialojen osaamisen kehittäminen ja yritysalueiden toimintaedellytysten parantaminen. Hanke selvittää yritysten logistiikkaketjut ja mahdolliset uudet kuljetustarpeet. Hankkeen tuloksena käynnistyy yritysryhmien yhteisiä investointi- ja kehittämishankkeita sekä hankkeen ulkopuolella yrityskohtaisia hankkeita.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on selvittää noin 80 alueella toimivan ja hankkeen valittuihin kärkitoimialoihin kuuluvan yrityksen nykytilanne, mahdolliset kasvun esteet, kehittämistarpeet ja yhteistyötarpeet. Tavoitteena on perustaa 1-3 toimialakohtaista poolia, joissa yhteistyössä yrityspalvelujen, toimialojen yritysten sekä sidosryhmien kanssa edistetään ko. toimialan kehittämistä yhteisillä ja erikseen sovittavilla toimenpiteillä. Tavoitteena on useita teollisiin arvoketjuihin liittyvien yritysten yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita, osa hankkeista voi olla myös yritysten yhteisiä tai välisiä. Hankkeen tavoitteena on perustaa uusien hankkeen toimialoille tärkeiden toimintojen sijoittumiselle Kalajoen seudulle sekä lisätä toimialoille kuuluvien yritysten tuonti- ja vientitoiminnan mahdollisuuksia ja logistisia ketjuja. Hankkeessa ei valmistella yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita, jotka ohjataan yrityspalvelukeskuksen muille asiantuntijoille.

Kustannukset ja rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan elikeino- ja ympäristökeskus on hyväksynyt hankkeen kokonaiskustannuksiksi 154 478 € ja myöntänyt toimintaympäristön kehittämisavustusta 123 582 € (80%). Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus on 30 896 € (20%).

Vastuutaho: Kalajoen kaupunki, elinkeinopalvelut. Hankkeen johtaja elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044-469 1246, miia.himanka@kalajoki.fi

Aineiston säilytysaika:  31.12.2033 saakka

Toteutusaika:  1.3.2019 - 31.7.2023

Tiivistelmä:  Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa nuorten ja muiden heikossa asemassa olevien henkilöiden työelämävalmiuksia ja edistää heidän kiinnittymistään työelämään, koulutukseen ja muihin heitä palvelevien tukitoimien piiriin. Ensimmäinen tavoite hankkeessa oli kehittää matalan kynnyksen nuorten Ohjaamo ja yli 30-vuotiaiden Virtaamo, jotka tarjoavat moniammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta yhden luukun periaatteella. Toinen tavoite oli luoda työelämävalmentajan palvelu vastaamaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tuen tarpeeseen elämän eri nivelvaiheissa. Kolmantena tavoitteena oli tiivistää eri toimijoiden ja tahojen välistä yhteistyötä, jotta palvelut saataisiin kohdennettua asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti ja saumattomasti. 

Tulokset:  Hankkeessa kehitettiin uudenlaisia toimintamalleja, jotka mahdollistivat asiakkaiden tarvitsemien palveluiden koordinoidun ja joustavan tarjoamisen.  Monialainen matalankynnyksen palvelupiste tarjosi asiakkaille tarvittavat palvelut yhden oven takaa. Monialainen palvelupiste ehkäisi syrjäytymistä nopeuttaessaan asiakkaan asioiden eteenpäin menemistä, mikä lisäsi asiakkaan hyvinvointia. Hanke edisti asiakkaiden osallisuutta yhteiskuntaan auttamalla heitä mm. saamaan työ- tai koulutuspaikan. Asiakkaiden työllistymisen ansiosta hanke edisti työpaikkojen monimuotoisuutta ja tasavertaisuutta. Hankkeen ryhmätoiminta antoi asiakkaille päiviin tärkeää sisältöä, uusia kokemuksia ja taitoja, sekä mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Yksittäisten asiakkaiden suhteen tuloksia on vaikea mitata, tai tulokset näkyvät mahdollisesti vasta vuosien päästä. Kuitenkin esimerkiksi mielenterveyspalveluista kerrottiin, että joidenkin asiakkaiden kohdalla hoitotapaamisia heillä sai vähentää, kun asiakkuus hankkeessa alkoi. Tämä kertoo siis hankkeen hyvinvointia lisänneestä vaikutuksesta.

Välittömiä tuloksia hankkeessa oli asiakkaiden työllistyminen, esimerkiksi hankkeen järjestämien rekrytapahtumien kautta, tai lähettämällä yhdessä tehdyt työhakemukset työnantajille. Asiakkaiden kanssa tehtiin paljon urasuunnittelua ja haettiin opiskelupaikkoihin. Joidenkin asiakkaiden kanssa hankkeen ohjaajat tekivät työkyvyttömyyseläke – hakemuksia, ja näin asiakas pääsi pois työttömyystilastoista, jonne hän ei terveytensä ja toimintakykynsä puolesta kuulunut.

Asiakaskontakteja kertyi hankkeen aikana yhteensä 5147, joista nuorten Ohjaamon kontakteja 2523 ja Virtaamon kontakteja 2624.

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 382 346,48 €, josta  Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämä osuus Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta 305 877,18€ (80%). Rahoituksesta 76 469,59 € (20%) oli Kalajoen kaupungin omarahoitusta.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2033 saakka

Hankkeen vastuutaho: Kalajoen kaupunki, työllisyyspalvelut. Hankkeen yhteyshenkilö työllisyyspäällikkö Paula Oja, puh 040 5732 443, paula.oja@kalajoki.fi. 

Hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia

Toteutusaika:  1.1.-31.12.2023

Tiivistelmä: Kansainvälisen kasvun käynnistämiseksi Kalajoen johdolla rakennetaan koko rannikon suuralueen merellisen arktisuuden konseptia. Kalajoen Marinan kehityksen tukemiseksi on tärkeää jo investointien käynnistysvaiheessa selvittää vihreän siirtymän, hiilijalanjäljen ja energia-omavaraisuuden mahdollisuudet. Hankkeessa luodaan toimintamalli ja konsepti Destination Management Companylle (DMC), Kalajoen ja arktisen rannikon merellisen ekosysteemin ytimelle sekä toimintaa tukeville Kalajoen Marinan teknisille huolto- ja telakointipalveluille.

Tavoitteet: Hankeen ydintavoite on vahvistaa Kalajoen matkailuekosysteemin kansainnvälisen matkailun kasvua. Tavoitteena on saada mukaan 20-40 matkailu- ja elämysteollisuuden pk-yritystä Kalajoelta ja Perämeren ja Merenkurkun rannikolta. Hankkeessa toteutetaan erilaisia työpajoja, seminaareja, webinaareja ja infotilaisuuksia 5-10 kpl, toteutetaan kansainvälisten virtojen selvitystyö ja kohderyhmä-tutkimus telakointipalvelujen kysynnästä. Toteutetaan kansainvälinen tuotemanuaali digitaalisesti saavutettavasti uuden DMC-mallin pilotointiin. Toteutetaan brändiaineisto, virtuaali-esittelyaineisto sekä perspektiivikuvat Kalajoen Marinasta. Toteutetaan kansainvälisten kohdemarkkinoiden edustajien ja testiryhminen vierailut ja tuotekehityspilotointi, laaditaan selvitys Kalajoen Marinan DMC-toimintamallivaihtoehdoista, rahoitusmalleista, ansaintalogiikasta ja laaditaan Kalajoen Marinan vihreän ja digitaalisen siirtymän yleistasoinen tiekartta ja jatkotoimenpidesuositukset. Laaditaan Kalajoen Marinan telakointi- ja huoltopalveluiden konsepti.

Toimenpiteet: Hankkeen toimenpiteet muodostuvat neljästä toimenpidekokonaisuudesta, jotka tukevat toisiaan:

1. Kalajoen Marinan DMC-toiminnan edellyttämien investointitarpeiden  kohteiden päivitys ja niitä tukevien rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen.
2. Kalajoen Marinan DMC vihreä ja digitaalinen siirtymä ja jatkotoimenpidesuositukset.
3. Energiaomavarainen Kalajoen Marina arktisen rannikon kansainvälisen matkailun vauhdittajana - toimintamallin rakentaminen ja pilotointi.
4. Kalajoen Marinan DMC-hankkeen johtaminen.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 280 859 €, joista palkkakustannusten osuus on 68 550 € ja ostopalvelukustannusten osuus 195 857 €. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt hankkeelle EAKR:n ja valtion rahoitusta 196 601 € (70%). Kalajoen kaupungin rahoitusosuus on 84 258 € ( 30 %).

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, yrityspalvelukeskus. Hankkeen johtaja, elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044-4691 246, miia.himanka@kalajoki.fi. Projektipäällikkö Anu Kärnä, puh. 040-513 9273, anu.karna@kalajoki.fi

Toteutusaika: 10.10.2022 - 31.10.2024

Tiivistelmä: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Kalajoen kaupungille Kunta- ja Järjestö-Helmi -hankkeiden harkinnanvaraista valtionavustusta Kalajoen Hiekkasärkkien eteläpuolisten ranta-alueiden kunnostamisesta ja hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Avustuksen tarkoitus on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja edistää Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen tilaa konkreettisilla ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä. Pienvedet ja rantaluonto kuuluvat Helmi-ohjelman elinympäristöteemoihin.

Kalajoen kaupungin ja Etelänkylän Jako- ja kalastuskunnan yhteishankkeen toteuttaminen edistää edellä mainittujen elinympäristöjen tilaa rantaluonnon osalta. Keskuskarin hiekkaranta-alue on luonnonsuojelulain nojalla rajattu luontotyyppialue jonka luontoarvot ovat huomattavat. Ely-keskus on laatinut suunnittelun ja toimenpide-ohjeistuksen kohteeseen, jota noudatetaan. Haitalliset vieraskasvilajit pyritään hävittämään kaikilta kohteilta, joilla Helmi-kunnostusohjelmassa tehdään muita kunnostustoimia. Yksittäisten luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden rajaaminen kaideköysin ja kyltein on perusteltua niiden luontoarvojen turvaamiseksi. Rantojen rehevöitymistä rajoitetaan säännöllisesti suoritettavalla jyrsimisellä kasvun määrästä riippuen. Luonnon monimuotoisuus paranee ja arvokkaat kohteet eivät vaarannu, koska ne saadaan esille niitä vaurioittamatta ja voidaan suojella. Mikäli työtä ei tehtäisi lajisto kuolisi ja hautautuisi pajukkojen alle,

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset ajalla 10.10.2022 - 31.10.2024 olivat 76 567,22€. Rahoituksesta valtionavutuksen osuus 61 253,77 € (80%), Kalajoen kaupungin rahoitusosuus 7656,73 € ja Etelänkylän Jako- ja kalastuskunnan osuus 7656,72 €.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut. Yhdyskuntatekniikan insinööri Jukka-Pekka Karihtala, puh. 044-469 1787, jukkapekka.karihtala@kalajoki.fi.

Toteutusaika:  9.6.2022 - 31.12.2023

Tiivistelmä: Kalajoen Marinan suunnitteluhankkeessa laadittiin Kalajoen matkailukeskuksessa sijaitsevan Marinan alueen rakennesuunnitelma. Kyseessä oli matkailun toimintaympäristön kehittämiseen keskittyvä hanke, jonka avulla mahdollistetaan Perämeren ja Merenkurkun arktisen rannikon merellisen matkailun ja palveluliiketoiminnan kehittäminen sekä Kalajoen Marinan vierasvenesatamaan liittyvän alueen infrastruktuurin toteuttaminen. Tämä toimintaympäristön kehittäminen vauhdittaa ratkaisevalla tavalla merellisen matkailun ekosysteemin rakentumista ja rannikon matkailun kansainvälistymistä.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on toteuttaa rakennesuunnittelu Kalajoen matkailukeskuksessa sijaitsevan kaavoitetun Marinan vierasvenesataman alueelle. Rakennesuunnitteluvaihe tarvitaan, jotta alueen käytännön toteuttaminen ja matkailun toimintaympäristön rakentaminen voi alkaa.

Toimenpiteet: Toimenpiteenä on laatia Marinan alueen ja vierasvenesataman rakennesuunnittelu. Suunnitteluvaihe sisältää mm. alueen pohjatutkimukset sekä perustamistapalausunnon ja mm. seuraavien kokonaisuuksien suunnittelun; mantereen ja sataman välinen silta, laiturit, aallonmurtajat, rantamuurit, rantalaiturit, liikenne- pysäköinti- ja piha-alueet, reitistöt, huoltorakenteet/-rakennukset (ml. veneiden polttoainejakelupiste), veneluiskat, viitoitukset ja opasteet.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen ostopalvelukustannukset  yhteensä 200 000 €, johon Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt avustusta 31.8.2022 tekemällään päätöksellä 100 000 € (50%) Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) -määrärahasta. Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus on 100 000 € (50%).

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut. Hankkeen johtaja, tekninen johtaja Marko Raiman, puh. 044-4691 213, marko.raiman@kalajoki.fi

Toteutusaika: 1.5.2021 - 30.4.2023

Tiivistelmä: Hankkeessa lavennettiin maaseudun nuorten kansainvälistä ajattelutapaa. Hankkeeseen palkattiin osa-aikainen kansainvälisyysohjaaja ja ohjaajia, jotka järjestivät työpajoja, tapahtumia, kulttuuriklubeja jne. Kansainvälisyysohjaaja oli mukana myös vierailijana eri yhteistyökumppaneiden toiminnassa kuten partion ja 4H:n viikoittaisissa kerhoissa ja tapahtumissa sekä oppilaitosten harraste- ja vapaa-aikatoiminnoissa. Hanketta toteutettiin 01.05.2021 - 30.04.2023, käytännössä varat tuli käytettyä jo 31.12.2022.

Hankkeella tarkoituksena oli laventaa maaseudun nuorison kansainvälistä ajattelutapaa, tavoitteena nuorten luonteva kanssakäyminen ja kohtaaminen eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien nuorten kanssa, tarkoitus oli luoda tietynlainen kansainvälinen "mindset", johon kuuluu terve uteliaisuus sekä rohkeus osallistua keskusteluun ja yhteiseen tekemiseen. Hanke tarjosi mahdollisuuksia nuorille laajentaa kielitaitoaan vapaa-ajallaan, kansainväliset kontaktit, avartaa ajattelutapaa ja rohkaistiin uusiin kontakteihin eri tavoilla (virtuaalisesti, kasvokkain) ja sitä kautta laajennettiin heidän ammatillisia valmiuksiaan ja työllistymismahdollisuuksiaan. Hankkeella tavoiteltiin alueen nuorten tasa-arvoisuuttaa kansainvälisen ajattelutavan omaksumisessa.

Hankkeen toteuttamiseen palkatut tuntityöntekijät ja kansainvälisyysohjaaja järjestivät hankkeen toimintaa: Hankkeen aikana kehitettiin ja toteutettiin neljä toimenpidekokonaisuutta, joiden kautta toteutettiin viikoittain tapahtumia. Toimenpidekokonaisuudet ja niistä vastanneet henkilöt olivat:
1) International cafe (Adrian Bonnet -hankeohjaaja) ja tuntityöntekijät
2) House of Fun työpajat (Thapa Diptee ja Shailen Ramdoo)
3) Liikuntakulttuuri – lajikokeilut ja yhteisöllisyys (Yevhenii Hrabkon)
4) Kulttuurikokeilut ja yhteisöllisyys (Olenia Mikhailova)
Hankeohjaajan työpanos oli päivittäin käytettävissä edellytysten luontiin ja tapahtumien suunnitteluun

Hankkeen avulla luotiin em. kuvatut neljä toimintakonseptia, joiden toteutus on jatkunut hanketoimenpiteiden päätyttyäkin. Työpajojen, tapahtumien, kulttuuriklubien sekä kansainvälisyystoiminnan suunnittelu ja organisointi yhdessä nuorten kanssa onnistui hyvin. Hankkeen kautta toteutettiin tapahtumia sekä osallistuttiin niiden toteutukseen monikulttuurisina toimintaryhminä, ne tuottivat palveluita ja antoivat elämyksiä suurelle joukolle kuntalaisia sekä erityisesti opiskelijoille. Myös hankkeen aikana luotu laaja yhteistyö-verkosto eri kulttuuritoimijoiden kesken jatkaa aktiivisesti toimintaansa. Hanketoimin voitiin liennyttää kulttuurien välisiä jännitteitä sekä tuoda nuoret ja perheet yhteen vapaa-ajan harrastusten pariin. Monipuolisin hanketoimin pystyimme tuomaan alueen nuorille kokemuksia vieraista kulttuureista sekä luotiin virkistäviä elämyksiä ja kohtaamisia, joissa syntynyt dialogi (usein vierailla kielillä) paransi osallistujien rohkeutta ja valmiuksia kohdata vieraista kulttuuriympäristöistä tulevia; Se paransi heidän kielitaitoaan ja kyky selviytyä työelämän haasteissa, missä monikulttuurisuus alkaa olemaan normiarkea.

Hankkeesta hyötyvän maaseutuväestön määrä oli 723 (tavoite oli 1000). Tulosta heikensi koronan aiheuttamat kokoontumisrajoitukset sekä Ukrainan sota. Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä oli hankkeen lopussa 606 (tavoite oli 900), joista naisia tavoiteltiin 303 ja miehiä 326. Vastikkeettoman työn määrätavoite oli 334 tuntia, hankkeen lopussa sitä oli tehty 498 tuntia. Hankkeeseen on osallistunut lisäksi alle 15-vuotiaita 351. Hankkeen aikainen työllistävyystavoite oli 1 htv, hankkeen lopussa oli toteutunut 0,97 htv. Suoranaisia ympäristöä parantavia toimia ei toteutettu resurssien puutteen vuoksi. Hankkeeseen toivottiin osallistuvan 12 organisaatiota, toteuma 31.12.2022 oli 13.

Toiminta on tapahtunut koronan sallimissa rajoissa kansainvälistymisen edistämistä erilaisissa kohderyhmän kanssa käydyissä keskusteluissa, työpajoissa ja pienen mittakaavan projekteissa, osa niistä on liittynyt ympäristön suojeluun

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen rahoittaja oli paikallinen kehittämisyhdistys Rieska-Leader ry ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen hyväksytty kustannusarvio oli 49 951,60 € ja hankkeeseen oli myönnetty EU-rahoitusosuus oli 18 503,70 € ja valtion osuus 16 471,46 sekä ns. toimintaryhmän välittämä kuntaraha (Kalajoen kaupunki) 8811,28 €, jolloin julkisen rahoituksen osuus oli yhteensä  44 056,44 € (88,2%). Yksityisrahoitus voitiin kerätä vastikkeettomana talkootyönä, jonka osuus oli 4895,16 €. Hankkeen toteuma ylittyi hieman, mutta yksityisrahoitus ylitti myös odotukset.

Yhteistyökumppanit:  Rieska Leader/ Youth Rural- hanke- Kalajoen ESC vapaaehtoiset. Kalajoki akatemian ja opetuspalveluiden International clubs (8), nuorisopalvelut sekä Jelppi – verkkohankkeet (2), Lukio (international studies and language lessons) sekä nuorisojärjestöt ( 4H, partio), Jedu ja KKRO.

Vastuuorganisaatio:  Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Kalajoki Akatemia. Hankkeen johtaja oli hankkeen aikana 2022 sivistysjohtaja Tiina Kangas, ja 2023 Juha Isolehto

Toteutusaika:  9.11.2022 - 6.2023

Tiivistelmä: Opetushallitus oli myöntänyt valtion erityisavustusta lukiokoulutuksen järjestäjille koronavirusepidemian johdosta tarvittaviin tukitoimiin 39061 € (95 %). Rahoitus käytettiin oppisen tukeen ja oppimisvajeen paikkaamiseen.

Hankkeen kohderyhmänä oli 281 opiskelijaa. Tavoitteena oli parantaa lukiolaisten mahdollisuuksia jatkaa opintojaan lukion opetussuunnitelman mukaisesti etäopetusjaksojen aikana kertyneen osaamisvajeen vähentämiseksi sekä opintojen saattaminen suunniteltuun aikatauluun auttamalla opiskelijoita yksilöllisesti tai pienissä ryhmissä rästiin jääneiden tehtävien suorittamisessa sekä tukea heitä ylioppilastutkintoon valmistautumisessa ja jatko-opintoihin siirtymisessä.

Palkattiin resurssiopettaja opiskelijoiden tueksi rästiin jääneiden kurssisuoritusten loppuun suorittamiseksi sekä etäopetusjaksojen aikana muodostuneen osaamisvajeen umpeen kuromiseksi Lisäksi avustusta kohdennettiin tukiopetukseen, joka havaittiin hyväksi. Etäopetusjaksojen aikana syntynyttä osaamisvajetta saatiin vähennettyä ja rästiin jääneitä kurssisuorituksia saatiin tehtyä tuetusti loppuun. Opintojen eteneminen saadaan palautettua normaalisuunnitelman mukaiseksi myös niillä opiskelijoilla, joille etäopetusjaksot ovat aiheuttaneet vaikeuksia suoriutua opinnoista suunnitelmiensa mukaisesti. Hankkeen tuloksena oppimisvaikeudet ovat vähentyneet ja osaamisvajetta on paikattu. Resurssiopettajan rekrytointi oli haastavaa minkä vuoksi hanke ei toteutunut aiotussa laajuudessa.

Kustannukset ja rahoitus: Opetushallitus on hyväksynyt hankkeen kokonaisnettomenoiksi 41117 € ja myöntänyt avustusta 95 %, 39 061 €. Varoista käytettiin 11 976 € käytetään resurssiopettajan ja tukiopetuksen kustannuksiin.

Vastuuorganisaatio:  Hankkeen johtaja on sivistys- ja hyvinvointijohtaja Juha Isolehto ja opetuspalveluissa hankkeen yhteyshenkilönä toimii lukion rehtori Riku Saksholm.

Toteutusaika: 1.1.2022 - 30.9.2023

Tiivistelmä: Ketterää osaamista on osa seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistävää hankekokonaisuutta. Hankkeessa edistetään mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen koulutusta ja korkeakoulutusta seutukaupungeista käsin. Ennakointitiedon pohjalta tuodaan näkyväksi puuttuvaa osaamista. Osaamisen vahvistamiseen tähdätään ketterillä ja joustavilla toimintamalleilla. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muun muassa TEtoimistojen, ELY-keskusten, koulutuksenjärjestäjien ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat hankkeen valmisteluvaiheessa tunnistetut, samaan teemaan liittyvät alueelliset ja valtakunnalliset hankkeet.

Hankkeen tavoitteena on Monikampus Finland -toimintamallin juurruttaminen. Luodaan yhteneväiset alueelliset rakenteet, joissa elinkeinoelämän osaajatarpeisiin vastataan ketterästi sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Luodaan kaikkien seutukaupunkien hyödynnettäväksi toimintamalli, jolla pidemmän aikavälin ennakointitietoa kyetään hyödyntämään sekä luomaan ratkaisuja osaajatarvetiedon tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.
Pilotoidaan tunnistettuun osaajatarpeeseen vastaavan koulutuksen tuomista seutukaupungista käsin suoritettavaksi yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa ja/tai moniosaajapolkutoimintamallia yhteistyössä yritysten, työllisyyspalveluiden sekä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kustannukset ja rahoitus: Koko hankekokonaisuus koostuu Ketterä osaaminen ja SEUTUKAUPUNKIrekry -kansainvälisten rekrytointien tukeminen ja yritysten rekrytointivalmiuksien kehittäminen-hankkeesta, joiden verkostohankkeiden yhteisrahoitus on noin 2,3 M€. Ketterä osaaminen hankkeen myönnetty rahoitus on 506 768 euroa( 60 %) Rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan Liitto ns. AKKE-rahoituksena. Kalajoen rahoitusosuus 4 480 euroa  tähän osa-hankkeeseen.

Toteuttajat: Hankkeen päätoteuttaja on Koulutuskuntayhtymä Brahe ja 7 osatoteuttajaa ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis, Kristiinankaupungin elinkeinokeskus, Iisalmen kaupunki, Koulutuskuntayhtymä Sasky, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu, Keuruun kaupunki.

Verkostokumppanit:  Kurikan kaupunki, Someron kaupunki, Lieksan kaupunki, Ylivieskan kaupunki ja Kalajoen kaupunki. Kalajoella verkostokumppanina toimi lukion rehtori Riku Saksholm

https://www.brahe.fi/tietoa-brahesta/hankkeet/paattyneet-hankkeet/ketteraa-osaamista-seka-seutukaupunkirekry-hankkeet-akke

Toteutusaika: 2.8.2021 - 31.12.2022

Tiivistelmä: Kalajoen koulujen kerhohankkeella on mahdollistettu oppilaiden kuulemisten ja toiveiden pohjalta koulupäivän yhteydessä toteutettavia kerhotoimintaa harvaan asutuille alueille (aluekouluilla), joissa tila-, kuljetus- ja aikataulusyistä ei voida täysimääräisesti toteuttaa oppilaiden toiveisiin pohjautuvaa Suomen mallin mukaista kerhotoimintaa. Kerhot ovat tarjonneet mahdollisuuden luovaan toimintaan ja opitun soveltamiseen sekä vahvistavat toiminnallisen oppimisen kautta tiedon omaksumista ja vuorovaikutustaitoja. Aluekouluilla toivotuimmat kerhot ovat olleet parkour / kiipeily, video- ja valokuvaus, kuvataide, musiikki, kädentaidot, ruuan valmistus, tiede- ja liikunnan lajikokeilukerho. Kerhot toteutettiin opetuspalveluiden, Kalajoki Akatemian ja järjestöjen yhteistyönä. Tavoitteena oli järjestää kymmenessä aiheppiirissä 300 kerhotuntia, joihin osallistuisi 160 oppilasta.

Kerhoja järjestettiin koronarajoitukset huomioiden 96 tuntia sekä 8 erillistä kerhoa. Kerhotoimintaa suunnattiin alueille, Raution ja Tyngän aluekouluille, jotka sijaitsevat 10-25 km päässä keskustaajamista, ja joissa on tarjolla vähän harrastetoimintaa lapsille ja nuorille. Ohjaajina toimi opettajia (25 %), muuta koulujen henkilökuntaa (25 %) ja järjestöjen henkilöitä (50%). Kerhotoimintaa kohdennettiin koulussa opitun soveltamiseen, opittujen asioiden syventämiseen ja toiminnallisen oppimisen kautta tapahtuvaan ryhmäytymiseen koulujen ja kerholaisten omien tarpeiden pohjalta. Sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tanssikerhoja järjestettiin Himangalla ja muilla aluekouluilla 4H järjestö organisoi niiden toivomaa kerhotoimintaa. Koronan vuoksi suljettuina olevien koulujen sijasta käytettiin järjestöjen toimitiloja, kuten Himangan urheiluhallia ja Event Park hallia palloilukerhoon.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset olivt 20 000 €. Opetushallitus myönsi 70 % avustuksen. Kokonaiskustannuksesta käytettiin pääosin henkilöstökustannuksiin kerhojen järjestämiseksi 8 757,40 €

Yhteistyökumppanit:  Yhteistyökumppaneita ovat Kalajoki akatemian oman henkilöstön ja ohjaajapankin toimijoiden lisäksi oppilaitosten opettajat ja henkilökunta sekä 4H-yhdistys Kalajoki, Himangan urheilijat, Aerodance ry ja Wesain.

Vastuuorganisaatio:  Kalajoen kaupunki, Kalajoki akatemia yhteistyössä Opetuspalveluiden kanssa. Hankkeen johtaja oli Tiina Kangas ja yhteyshenkilö opetuspalveluissa on Anna-Maria Palo sekä Kalajoki akatemian käytännön toteutuksen yhteyshenkilö oli hankkeen aikana palvelualuevastaava Juha Isolehto, 044-4691242.

Toteutusaika:  1.9.2020 - 31.8.2023

Tiivistelmä:  21st century skills - green label schools on Kalajoen Lukion ERASMUS+ hanke ajalle 1.9.2020-31.8.2023, jossa tarkoituksena on organisoida viisi opetus ja harjoittelujaksoa, joissa käsitellään 21. vuosisadan taitoja kuten, ympäristövastuu, digitaalinen ja teknologinen sujuvuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, luovuus ja innovaatio sekä henkilökohtainen hallinta ja hyvinvointi ja myös opettaja heidän opettaessaan niitä sekä STEM lähestymistavat, viestintä että yhteistyötaidot.

Hankkeen tavoitteena on sekä oppia löytämään uusia keinoja ja tapoja opettaa että varustaa oppilaat paremmin alkaneen vuosisadan vaatimilla taidoilla ja ympäristötietoisuuden parantamiseksi.

Hankkeessa organisoidaan viisi opetus- ja harjoittelujaksoa, joissa paneudutaan 21. vuosisadan taitojen kehittämiseen, niitä ovat mm. opiskelijoilla ympäristövastuu, digitaalinen ja teknologinen sujuvuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, luovuus ja innovointi sekä henkilökohtainen hallinta ja hyvinvointi. Opettajat myös omalta osaltaan vaihtavat ajatuksia, osaamista ja voivat kehittää, että vaihtaa innovatiivisia opettamiskäytäntöjään sekä vahvistaa ja kehittää heidän omia henkilökohtaisia taitojaan sekä miten myös opettaja heidän opettaessaan voi edistää oppilaiden kriittistä ajattelua, luovuutta, viestintä- että yhteistyötaitoja ja hyödyntää STEM-lähestymistapoja.

Hankkeessa tehdään yhteisötutkimuksia, esitellään niitä, tehdään pysyviä installaatioita, postereita, järjestetään työpajoja, blogiyhteistyötä sekä tehdään seurantaa työpaikoilla niiden toiminnasta ja luodaan kullekin osallistujalle vihreä merkki.

Kustannukset ja rahoitus: Hanke on saanut 113 762 € kustannusarviolleen 100% rahoituksen ja siitä Kalajoen lukion osuus on  27 990 €.

Vastuuorganisaatiot, henkilöt ja kumppanit:  Hankkeessa ovat mukana Suomi pääkoordinaattorina ja kumppaneina Viro, Saksa, Alankomaat ja Islanti. Kalajoen hankkeen yhteyshenkilöt ovat lukion rehtori Riku Saksholm ja kansainvälisyyskoordinaattori Jan Franko.

Toteutusaika:  1.7.2021 - 31.10.2023

Tiivistelmä:  DigiTaidot Kalajokisille -hankkeessa kohderyhmälle tiedotettiin uuden palvelualusta tarjoamista mahdollisuuksista sekä annettiin matalankynnyksen käyttöneuvontaa, opastusta, opetusta ja koulutusta. Hankkeella edistettiin digitaalisten alustojen tehokasta hyödyntämistä parantamalla niiden käyttäjien digitaalista osaamista. Hankkeessa kehitettiin työssä olevien digitaalisia taitoja, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan pärjätä työssään ja kehittää etäpalveluja sekä työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden digitaalisia taitoja heidän työmarkkina-asemansa kohentamiseksi ja yhteiskunnan toimintaan osallistumisensa ja hyvinvointinsa edistämiseksi.

Hankkeessa tavoitteena olleeseen digitaalisen osaamisen puutteisiin pystyttiin vaikuttamaan sekä Kalajoen kaupungin henkilöstön että kuntalaisten osalta,koulutuksilla ja henkilökohtaisella neuvonnalla, käyttöneuvonnalla ja opastuksilla, hyvin ottaen huomioon ulkoiset tekijät. Hankkeeseen osallistui noin 1402 osallistujaa tapahtumissa, koulutuksissa, neuvonnassa, kyselyihin vastaajina ja hankkeen somessa: Koulutuksia järjestettiin 65 kpl erikokoisille ryhmille, joihin osallistui 242 henkilöä, sekä Digineuvontaa tehtiin 235 henkilölle/ pienryhmälle. Näistä koulutuspäiviä kertyi 409. Lisäksi aloitettiin  kaupungin digitukiryhmä, jossa oli 5 osallistujaa. Hanke osallistui tapahtumiin, joissa oli 615 osallistujaa sekä järjesti oman tapahtuman, jossa arvioitiin olevan 70 osallistujaa, sekä luentotilaisuuden vanhemmille peliosaamisesta (20), yhteensä 705 osallistujaa.

Hanke suoritti digitaitokyselyn, johon vastasi 240 henkilöä. Lisäksi tehtiin palautekyselyitä kirjallisesti että suullisesti.
Hanke onnistui parantamaan digitaalisten palveluiden, kuten KuntaAppin, haittalajien ilmoitusappin, käytettävyyttä koulutuksin ja järjesti koulutusta ja neuvontaa liittyen sähköisiin asiakirjoihin, työkaluihin, tiedottamiseen, ryhmäsovelluksien käyttöön, osallistamistyökalujen käyttöön yms. sekä eri teemoista kulloisenkin tarpeen mukaan. Hankkeessa järjestettiin myös peliosaamisluento ja luotiin 3D virtuaalityökalut ja tekoälyn käyttö kunnallissektorilla -koulutusmateriaali.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 149 458,12 €, josta  Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämä osuus Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta 119 565,79 € (80%). Rahoituksesta 29 892,33 € (20%) oli Kalajoen kaupungin omarahoitusta.

Yhteistyökumppanit:  Tietojohtamisen tutkimusryhmä NOVI, Tampereen yliopisto (oppimisympäristö- ja teknologia asiantuntijat), Joki-ICT, Merijärven ja Alavieskan kunnat.

Vastuutaho:  Kalajoen kaupunki, Kalajoki Akatemia. Hankkeen johtaja palveluvastaava Juha Isolehto, 044–469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi

Aineiston säilytysaika:  31.12.2033 saakka.

Toteutusaika:  1.1.2023 - 31.12.2023

Tiivistelmä:  Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tukenut 50 % avustuksella Hyvinvointia meriliikunnasta -hanketta vuodelle 2023. Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja kodin lähiympäristössä tapahtuvan perheliikunnan lisäämiseen ja lähiliikuntapaikkojen hyödyntämiseen hyvin-vointityössä. Hankkeen aikana rakennetaan perheliikuntaneuvontapalvelu Suomen ladun mallin mukaan.  Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntalaiset, varhaiskasvatusikäiset, esiopetuksessa olevat, aikuiset, ikiliikkujat ja muut perheliikunnan kohderyhmät. Sidosryhmiä ovat liikunta-alan yhdistykset ja yritykset.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa Suomen ladun liikkuva perhe toimintamalli Kalajoelle. Hankkeessa koulutetaan lasten liikeohjaajia ja järjestetään perheliikuntatapahtumia.

Toimenpiteet ja tulokset:  Teemana palvelujen kehittäminen. Toimenpiteet ovat:

1. Suomen ladun liikkuva perhe -toimintamallin jalkauttaminen Kalajoelle
2. Lasten liike -ohjaajien kouluttaminen
3. Perheliikuntareittien luominen (5 kpl)
4. Perheliikuntatapahtumien järjestäminen (8 kpl)
5. POP-up -liikuntareitit ja olosuhdetyö

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset ovat 52 000 euroa, johon on saatu 26 000 € avustus Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Varat käytetään hanketta toteuttavan henkilöstön palkkoihin ja toiminnan järjestämiseen.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, Kalajoki Akatemia, Liikuntapalvelut. Hankkeen johtaja palveluvastaava Juha Isolehto, puh. 044-469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi.

Toteutusaika:  1.4.2022 - 31.12.2023

Tiivistelmä:   Hankkeen tavoitteena on luoda puitteet sille, että kirjastosta tulee kunnan ja kuntalaisten keskeinen osallistaja, lähidemokratian keskus ja ympäristötietoisuuden edistäjä. Hankkeen kohderyhmänä ovat kirjaston henkilökunta, kirjaston asiakkaat, kirjaston ei-käyttäjät ja sidosryhmät. Yhteistyökumppani Urheiluakatemia.

Keskeisimmät tavoitteet ovat:

1. parantaa kuntalaisten ja päättäjien välistä vuorovaikutusta
2. kehittää Kalajoen kyläkeskusten sekä kuntalaisten kuuntelemista
3. edistää kestävää kehitystä ja tietoisuutta ympäristöstä, kiertotaloudesta ja kuntalaisten omista vaikutusmahdollisuuksista

Toimenpiteet ja toteutus:

1. Luodaan toimintamallit ja palvelumuodot, joilla kirjasto voi vahvistaa kuntalaisten osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä lisätä osallisuutta ja tietoisuutta.
2. Hankkeessa järjestetään keskustelutilaisuuksia paikallisten teemojen ympärillä sekä tuodaan päätöksentekoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista näkyväksi julkiseen tilaan. Viranhaltijoita eri alueilta tuodaan matalan kynnyksen kyselyhetkiin pääkirjastolle.
3. Kirjastoihin luodaan infopisteitä ympäristötietouteen ja kiertotalouteen liittyen, joista kuntalainen voi saada tietoa omista vaikutus- mahdollisuuksistaan. Kierrätyksestä ja jätehuollosta järjestetään kirjastoissa tapahtumia.
4. Kirjasto ja Urheiluakatemia syventävät yhteistyötä - hanketyöntekijä suunnittelee Urheiluakatemian kanssa, miten kirjaston avulla arkiliikuntaa voisi tuoda lähemmäksi ihmisiä ja mitä liikuntavälineitä kirjasto tulee tulevina vuosina hankkimaan käyttötaloudestaan.
5.  Hankkeessa edistetään sähköistä kuntalaisten kuulemista ja lisätään kuntalaisten tietoa digitaalisista kyselyistä ja yhteydenottokanavista.
6.  Hankkeeseen palkataan 9 kk ajalle projektityöntekijä, joka luo toimintamallit ja palvelumuodot.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda kirjastosta kunnan ja kuntalaisten keskeinen osallistaja, lähidemokratian keskus ja ympäristötietoisuuden edistäjä.

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset 37 500 euroa, johon on saatu 30 000 € avustus. Kuntarahoitusosuus 7 500 € koostuu kirjaston henkilökunnan hankkeeseen käyttämistä työtunneista, jotka sisältyvät talousarviossa palkkaan, palkkioihin ja niiden sivukuluihin. Avustus käytetään pääosin palkkoihin sekä hieman ostopalveluihin ja pieniin em. hankintoihin ja muihin kuluihin. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Vastuuorganisaatio:  Kalajoen kaupunki, Kalajoki Akatemia, Kirjasto. Hankkeen johtaja palveluvastaava Juha Isolehto, puh. 044-469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi.

Toteutusaika: 1.8.2022 - 31.7.2023

Tiivistelmä:  Hankkeen päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Lapsia ja nuoria kuullaan harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjä ja toimintatapoja koordinoidaan sekä tehden tiivistä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on ratkaista etsivällä työllä kuljetusoppilaiden ongelma ja luoda yhtenäiskouluille malli, missä työjärjestys ja koulukuljetusaikataulut tukevat harrastustoimintaan osallistumista niin, että vuosikymmenen lopussa kaikki oppilaat voivat halutessaan osallistua mielekkääseen ja maksuttomaan harrastustoimintaan koulupäivien yhteydessä.

Hanke toteuttaa Kalajoen kaupungin hyvinvointisuunnitelman ja talousarvion tavoitetta ”lasten osallisuuden lisääminen ja sen toimenpiteenä lasten kuulemisiin perustuvan Suomen mallin mukaisen kerhotoiminnan tuottaminen koulupäivän yhteyteen, jonka mukaan vakiinnutetaan Suomen mallin mukainen kerhotoiminta osaksi palvelutuotantoa perheiden arjen sujuvoittamiseksi. 50 % perusopetuksen oppilaista osallistuu koulupäivän yhteydessä olevaan kerho- ja harrastustoimintaan." Tulevana lukuvuonna tavoitteena on osallistaa 1 507 lasta ja nuorta. Toteutetaan 43 kerhoa, 1 167 kerhotuntia.

Varsinainen kerhotoimintavaihe toteutetaan lukuvuotena 2022–2023. Lukuvuonna 22-23 palkataan hanketuen avulla etsivää kerho-ohjaajatyötä tekevä henkilö 50% työajalla. Hänen tehtävänään on yhtenäiskouluilla kartoittaa kerhojen ulkopuolelle jäävien kuljetusoppilaiden tarpeet ja hakea ratkaisua, jossa näille oppilaille pystytään tarjoamaan kuljetusten kautta osallistumismahdollisuus Hiekkasärkät areenalla 2 kertaa viikossa järjestettäviin kerhoiltapäiviin. Tämä järjestely on välttämätön, koska koulutilojen käyttö- ja kuljetusaikataulut ei vielä tulevana lukuvuonna ole yhteensovitettavissa tavalla, joka tarjoaisi muilla keinoin kaikille oppilaille tasapuolisen osallistumismahdollisuuden.

Harrastuslukujärjestyksissä esitetään Merenojan yhtenäiskoululla, Raumankarin yhtenäiskoululla, Tyngän aluekoululla sekä Raution koululla. Lukuvuonna 2022-2023 järjestettävien 35 kerhon (43 ryhmää) sisältökuvaukset, ajankohdat ja ohjaajat: Kerhoja järjestetään musiikin, liikunnan ja urheilun, eläinliikunta-, kuvataiteen ja keramiikan, käsityö-, kansainvälisyyden ja kielten sekä tieteen ja kotitalouden sekä kesätyöhön valmentautumisen teemoista.

Kustannukset ja rahoitus: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt hankkeelle 76 250 € kustannusarvion ja myöntänyt sille 80 % avustuksen,  61 000 euroa.  Kalajoen kaupungin omarahoitusosuudeksi jää 15 250 €. Varat käytetään em. suunnitelman mukaisesti koordinaattorin ja erityisesti ohjaajien palkkoihin, hieman materiaaleihin, kuljetus- yms. hankintoihin sekä tilakustannuksiin. Omarahoituksella katetaan hankekoordinaattorin- ja kuljetuskustannukset.

Vastuutaho: Hanke on sivistyspalvelun hanke. Käytännön toteutusta johtaa palvelualuevastaava Juha Isolehto yhteistyössä perusopetuksen toimijoiden kanssa.