Päättyneet hankkeet

Toteutusaika:  1.9.2022 - 30.11.2024

Tiivistelmä:  Hankkeen tavoitteena oli tuottaa yhteistyössä ohjeet ja toimintamallit laadukkaiden tietoaineistojen tuottamiseen. Lisäksi organisaatioiden kouluttaminen tuottamaan yhdenmukaisia ja monipuolisesti hyödynnettäviä tietoaineistojen kuvauksia.  Tavoitteena oli tukea kuntien digitalisaatiota, joka tukee kuntien toimintatapojen uudistamista, asiakaslähtöisyyttä ja jonka avulla on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä. Tavoitteena oli myös edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Hankkeessa koulutettiin organisaation työntekijöitä digitalisaation osaajiksi ja harjoiteltiin digitalisaatiota siten, että siitä tulee osa normaalia työkulttuuria.

Kustannukset ja rahoitus:  Hanke toteutettiin valtionvarainministeriön myöntämällä kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän rahoituksella. Hankkeen kokonaisbudjetti on 563 567 €.

Hankkeen toteuttajat ja kumppanit:   Hankkeen päätoteuttaja oli Raahen kaupunki. Muut osallistujat hankkeessa olivat Alavieskan kunta, Kalajoen kaupunki, Kempeleen kunta, Kärsämäen kunta, Limingan kunta, Lumijoen kunta, Muhoksen kunta, Nivalan kaupunki, Oulaisten kaupunki, Raahen kaupunki, Reisjärven kunta, Siikajoen kunta, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Raahen koulutuskuntayhtymä ja Joki ICT Oy.

Lisätieto hankkeesta ja sen tuloksista löytyy sivulta https://japihanke.fi/

Lisätietoja: Hankepäällikkö Arttu Kauppinen, puh. 040 130 8264, arttu.kauppinen@raahe.fi

Toteutusaika:  23.6.2021 - 31.10.2023

Tiivistelmä ja tausta:  Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää osallistujien digitaaliseen yleiseen turvallisuuteen liittyviä prosesseja ja hallintaa kuntien yhteistyönä, sekä yhteisen digiturvaryhmän kautta. Digitaalisen turvallisuuden viitekehys pitää sisällään tietosuojan, tietoturvallisuuden, toiminnan jatkuvuuden hallinnan ja varautumisen sekä riskien hallinnan. Digiturvaryhmän tarkoituksena oli edistää yhteistyön avulla kuntien ja kuntayhtymien lakisääteisiä velvollisuuksia digitaalisen turvallisuuden osalta. Lisäksi työryhmä kehitti alueelle yhteisiä käytänteitä ja materiaaleja sekä tarjosi arvokasta vertaistukea.

Hankkeen alussa sekä lopussa toteutettiin nykytilakartoitus Kybermittari-työkalulla jokaiseen organisaatioon. Alkukartoituksen tulosten pohjalta jaettiin osa-alueet hankkeen yhteyshenkilöistä koostuville työryhmille sekä organisaatiokohtaiset tärkeimmät kehityskohteet. Työryhmien aiheet olivat identiteetinhallinta ja käyttöoikeuksien automatisointi, varautuminen, reagointikyky, käyttäjäkoulutukset sekä verkkosegmentointi. 

Työryhmätyöskentelystä saatujen oppien ja kehityskohteiden perusteella suunniteltiin ja toteutettiin viisi pilotointia. Ylivieskan kaupungin sivistystoimen Enter Ruutuvihko -identiteetinhallintaratkaisu (Identiteetinhallinta), Tietoturvakävelyt (Varautuminen), SOC taso 1 tietoturvavalvomo (Reagointikyky), IoT- ja tulostinverkkojen eriyttäminen (Verkkosuodatus), Työntekijöiden kyberhygieniakoulutukset, hankkeen tietoturvakoulutukset (Käyttäjäkoulutukset).

Hanke tuotti kolme työkalua, kahdeksan ohjeistusta, 34 materiaalia tai suositusta, sekä neljä mallipohjaa. Materiaaleja, kokemuksia ja tuloksia on jaettu yhteistyöllä, Kuntaliiton Digisumpeilla, sekä esittelyillä alueellisella että kansallisella tasolla (VAHTI-asiantuntijaryhmät, Kuntien digitaalisen turvallisuuden koordinaatioryhmä).

Hankkeen yksi päätavoitteista oli kehittää hallinnon prosesseja digitaalinen turvallisuus huomioiden. Selvitysvaiheen aikana tehtiin työtä laajasti hankeorganisaatioiden prosessien parissa ja tuotimme paljon prosessikuvauksia, kuten digiturvallisuuden poikkeama, tietojenkalastelu, tietomurto/tietovuoto, tietosuojan vaarantuminen, palvelunestohyökkäys, laajamittainen häiriö (MIM), hankinta, muutoksenhallinta sekä työntekijän tietoturvarikkomus.  
Kybermittari-työkalulla tehdyssä toisessa mittauksessa kaikkien hankeorganisaatioiden tulokset olivat nousseet huomattavasti kaikilla osa-alueilla (tunnistaminen, suojautuminen, havainnointi, reagointi, palautuminen). Tätä voidaan pitää konkreettisena tuloksena alueen tietoturvatason noususta. 

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen rahoittaja oli Valtionvarainministeriö, Digikannustin. Hankkeen kustannusarvio oli 643 100 €. VM:ltä saatiin enimmäismäärä eli 85 %:a kustannuksista (546 635 €). Loput 15 % eli 96 465 € ovat kuntien omaa rahoitusosuutta.

Vastuuorganisaatio:  Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Kalajoen kaupunki, Juha Matilainen: juha.matilainen@kalajoki.fi
Muut organisaatiot: Joki ICT, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Kannonkoski, Kempele, Kivijärvi, Koulutuskeskus Brahe, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Nivala, Oulainen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Raahe, Siikajoki, Ylivieska

Toteutusaika: 1.1.2024 - 31.3.2026

Toteutusaika:  23.12.2025 - 30.6.2026

Tiivistelmä:  

Toteutusaika:  1.1.2024 - 31.3.2026

Tiivistelmä:  VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -hankkeessa vahvistettiin mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten sekä yrityspalveluorganisaatioiden vastuullisuusosaamista Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Lähtökohtana oli, ettei yrityksillä ja yrityspalvelutoimijoilla ollut riittävästi menetelmiä ja välineitä vastuullisuusasioiden systemaattiseen tarkasteluun osana strategiatyötä, palvelu- ja tuotekehitystä, toimitusketjuja sekä yritysten arjen toimintaa.

Hanke toteutettiin ryhmähankkeena. Päätoteuttajana toimi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajina Kalajoen kaupunki, Ylivieskan kaupunki ja NIHAK ry. Kalajoen kaupunki toteutti hanketta yhteistyössä Raahen seudun kehityksen kanssa.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten sekä yrityspalveluorganisaatioiden valmiuksia tunnistaa ja kehittää vastuullisuutta osana strategiaa ja liiketoimintaa. Tavoitteena oli lisätä yritysten osaamista erityisesti vastuullisuussuunnittelussa, ESG-teemoissa, taloudellisessa vastuullisuudessa ja vastuullisuusraportoinnissa sekä auttaa niitä vastaamaan sääntelyn, rahoittajien ja toimitusketjujen kasvaviin vaatimuksiin. Lisäksi tavoitteena oli kehittää yrityspalveluorganisaatioille käytännönläheisiä työkaluja ja palvelumalleja, joiden avulla ne pystyvät tukemaan eri kokoisia ja vastuullisuustyön eri vaiheissa olevia yrityksiä. Hankkeella pyrittiin myös parantamaan yritysten ennakointiosaamista ja muutoskyvykkyyttä sekä vahvistamaan vastuullisuutta yritysten kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kehittämisen välineenä.

Toimenpiteet:  Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin eri kokoisille ja vastuullisuustyön eri vaiheissa oleville yrityksille kolmen tason vastuullisuusvalmennusmalli. Vastuullisuusportaissa edettiin vastuullisuuden perusteista strategiseen vastuullisuustyöhön ja taloudelliseen vastuullisuuteen. Yrityksille toteutettiin lisäksi nykytilannekartoituksia ja yrityskohtaista sparrausta.

Hankkeen aikana rakennettiin yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden käyttöön VATUPASSI-työkalupakki. Se sisälsi käytännönläheisiä menetelmiä ja työkaluja vastuullisuuden arviointiin, kehittämiseen ja kytkemiseen osaksi yrityksen liiketoimintaa. Hankkeessa tuettiin yrityksiä muun muassa vastuullisuussuunnitelmien laatimisessa, vastuullisuusviestinnässä, hiilijalanjäljen laskennassa sekä raportointiin valmistautumisessa.

Hankkeessa paneuduttiin erikseen taloudelliseen vastuullisuuteen, ESG-teemoihin ja vastuullisuusraportointiin mikro- ja pienyritysten näkökulmasta. Pienyrityksille laadittiin vastuullisuusraportointia tukeva ohjeistus. Vastuullisuusraportointia käsiteltiin strategisena työkaluna, jonka avulla yritys pystyi kehittämään toimintaansa, vastaamaan rahoittajien ja toimitusketjujen vaatimuksiin sekä vahvistamaan luottamusta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden suuntaan.

Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus ja Raahen seudun kehitys laativat hankkeen aikana omat vastuullisuussuunnitelmansa. Näin vastuullisuus kytkettiin pysyväksi osaksi organisaatioiden asiakastyötä, palvelujen kehittämistä ja tiimien arjen toimintaa.

Tulokset ja vaikukset: Hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin, ja osallistujatavoitteet ylitettiin selvästi. Kalajoen ja Raahen seuduilla hankkeen toimenpiteisiin osallistui yhteensä 122 yritystä ja 126 henkilöä. Alkuperäisenä tavoitteena oli tavoittaa 45 yritystä ja 74 henkilöä.

Yritykset kokivat hankkeen hyödylliseksi ja käytännönläheiseksi. Vastuullisuustesti ja nykytilannekartoitus saivat osallistujilta tarpeellisuudestaan arvosanan 4,7/5. Perusvalmennuksiin osallistuneet arvioivat saavuttaneensa tavoittelemansa osaamistason arvosanalla 4,5/5 ja strategiavalmennuksiin osallistuneet arvosanalla 4,6/5.

Valmennukseen osallistuneista yrittäjistä 93 prosenttia koki saavuttaneensa valmennukselle asettamansa osaamistavoitteet. Osallistujista 87 prosenttia sai laadittua yritykselleen vastuullisuussuunnitelman, ja 95 prosenttia piti suunnitelmaa konkreettisesti hyödyllisenä liiketoiminnan kehittämisessä.

Hankkeen myötä yritysten ymmärrys vastuullisuudesta osana liiketoimintaa vahvistui. Yritykset saivat valmiuksia tunnistaa toimintansa olennaiset vastuullisuusteemat, kehittää ennakointiosaamistaan ja muutoskyvykkyyttään sekä vastata sääntelyn, rahoittajien ja toimitusketjujen kasvaviin vaatimuksiin.

Myös yrityspalveluorganisaatioiden osaaminen ja valmiudet tukea yrityksiä vastuullisuustyössä vahvistuivat. Hankkeessa kehitetyt VATUPASSI-työkalupakki, vastuullisuusvalmennusmalli ja palvelumallit jäivät yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden hyödynnettäviksi myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tulokset loivat lisäksi pohjaa uudelle VASKI – Vastuullista kiertotaloutta -hankkeelle Kalajoella ja Raahessa.

Kustannukset ja rahoitus:  Koko hankkeen kustannukset ovat 840 800 €, josta Kalajoen kaupungin osuus 189 000 €. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, tuki 80%  Toteuttajien lisäksi hankkeen muut rahoittajat ovat Raahen seudun kehitys ja Kerttu Saalasti Säätiö.

Ryhmähankkeen toteuttajat: Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajia Kalajoen kaupunki, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Ylivieskan kaupunki. Kalajoen kaupunki vastaa lisäksi Raahen alueen toimenpiteiden toteuttamisesta.

Kalajoen kaupungin vastuupalvelu:  Yrityspalvelut. Hankkeen johtaja, elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044-469 1246, miia.himanka@kalajoki.fi.  

Toteutusaika:  5.7.2024 - 31.12.2025

Tiivistelmä:  Hanke oli maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhanke, jossa kehitettiin ja tuotteistettiin Kalajoki-menu paikallisista tuotteista hyödynnettäväksi koko Kalajoen alueella yhdistyksille, yrittäjille, pop up-päiviin, kahviloihin, ravintoloihin ja keittiöille. Menulle tuotettiinn reseptiikka, joissa tuotiin esille kalajokisuus ja puhdas lähituotanto. Menun ytimessä oli tarinallistaminen ja merellisyys. Hanke aktivoi eri verkostoja, kuten yhdistyksiä, yrittäjiä ja kuntaa yhteistyöhön.

Tavoitteet: Tavoitteena oli luoda Kalajoki-menu, joka on käytettävissä hankkeen jälkeen vapaasti kaikilla toimijoilla Kalajoen alueella. Tavoitteena oli kasvattaa verkostumista, yhteistyötä ja näkyvyyttä.

Toimenpiteet:  Hanke oli ajallisesti lyhyt hankesuunnitelma piti sisällään toimenpiteitä, joiden kaikkien toteuttaminen ei ollut mahdollista hankkeen  budjetin rajallisuudesta johtuen, joten päädyttiin tietoisesti priorisoimaan ydintehtäviä.  Keskeisiksi tehtäviksi valittiin paikalliseen ruokaperinteeseen liittyvien erityispiirteiden löytäminen, reseptiikan kehittäminen, raaka-aineiden tunnistaminen ja menun sisällön kirkastaminen. Näihin keskityttiin, jotta hanke tuottaisi mahdollisimman paljon konkreettista hyötyä ja vastasi ammattikeittiöiltä tulleeseen haasteeseen.

Hankkeen alussa toteutettiin laaja selvitystyö , joka keräsi yhteen tietoa kalajokisesta ruokaperinteestä, makumuistoista, tarinoista ja raaka-aineista. Hanketyötä tehtiin tapaamalla toimijoita heidän omassa ympäristössään ja kuuntelemalla heidän tarpeitaan tarkemmin sekä ruokajärjestelmän eri toimijat kokoontuivat keskustelemaan paikallisten raaka-aineiden käytöstä tavalla, joka ei aikaisemmin ollut vakiintunutta. 

Hankkeessa luotiin Kalajoki Menulle brändimääreet, visio ja julistus, jotka selkeyttävät menun perusajatusta, ohjaavat teemat paikallisuus, sesonkiajattelu, arktinen estetiikka ja rohkea omaperäisyys.  Kalajoki Menu -reseptikokoelman laatiminen valokuvineen. 

Hanke järjesti Kalajoki-leivos -kilpailun, Kalajoki Menun esittely- ja maistelutilaisuuden ja osallistui merkittävässä roolissa Made in Meidän Lande-seminaariin.

Tulokset:  Hankkeen keskeinen tulos oli Kalajoki Menun syntyminen. Hankkeessa toteutettiin kaksi erityylistä menukokonaisuutta, joiden suunnittelusta vastasivat keittiömestari Pasi Kuronen ja Pohjois-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Yhteensä kehitettiin kuusi kolmen ruokalajin menua sekä kolme retkievästuotetta. Resepteissä yhdistyvät alueen perinteet, paikalliset raaka-aineet ja uudet näkökulmat, joiden tarkoitus on inspiroida ammattikeittiöitä käyttämään kalajokisia raaka-aineita monipuolisemmin. 

Hankkeen myötä Kalajoelle syntyi yhteinen, dokumentoitu ja visuaalisesti johdonmukainen resepti- ja sisältöpohja, jota alueen toimijat voivat hyödyntää ruokapalveluissa, tapahtumissa ja matkailun kehittämisessä.

1.  Ruokaperinteen ja paikallisten raaka-aineiden näkyväksi tekeminen
2.  Menun ideologinen ja tarinallinen perusta
3.  Konkreettinen reseptiikka ja käyttöön otettava tuotos, Kalajoki Menu-reseptikokoelma
4.  Toimijaverkoston aktivoituminen ja asennemuutokset
5. Uudet ideat ja näkökulmat ammattikeittiöille
6.  Hyvät käytänteet

Hankkeen vaikutuksesta syntyi yhteinen ruokakulttuurin perusta, uusi tapa tarkastella paikallisia raaka-aineita ja ruokaperinnettä kehittämisen resurssina, vahvempi tietoisuus paikallisista raaka-aineista sekä ruokaperinteestä sekä verkosto ja yhteistyön alku ruokajärjestelmän toimijoiden välillä.

Kalajoki Menu kokoaa yhteen alueen identiteetin, ruokaperinteen ja raaka-aineet tavalla, joka luo konkreettisen perustan tulevalle kehitystyölle.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet kustannukset 49 500 €. Rahoitus koostui EU- ja valtion tukiosuudesta 31 680 €, Rieska-Leaderin kuntarahoituksesta 7920 € ja yksityisrahoituksesta 9900 €.

Vastuupalvelu: Kalajoen kaupunki, maaseutupalvelut. Hankkeen johtaja maaseutujohtaja Antti Pulkkinen, puh. 044-4691 251, antti.pulkkinen@kalajoki.fi. Yhteyshenkilö maaseutuasiantuntija Hannu Nevala, puh. 040-184 0245, hannu.nevala@kalajoki.fi

Toteutusaika:  1.1.2023 - 31.12.2025

Tiivistelmä:  Valtionrajat ylittävän Bothnian Coastal Route -hankkeen tavoitteena oli lisätä Merenkurkun poikki ja Perämeren ympäri kulkevan rannikkoreitin houkuttelevuutta sekä ulkomaisten vierailijoiden, että paikallisen väestön keskuudessa. Hankkeen avulla pyrittiin lisäämään syitä vierailla reitin varrella sijaitsevissa kohteissa tutustumassa niiden runsaaseen tuotevalikoimaan ja samalla luotiin parempia edellytyksiä kestävälle kasvulle.

Bothnian Coastal Route -hankkeen päätavoitteena oli lisätä pohjoisen Suomen ja Ruotsin rannikon tunnettuutta vetovoimaisena matkailualueena ainutlaatuisen merellisen rannikkoreitin kautta. Missiona oli luoda rannikkoreitistä tunnettu kestävän kehityksen matkakohde. Tavoitteena oli myös tiivistää rajat ylittävän matkailuverkoston yhteistyötä ja vahvistaa rannikkomatkailun kansainvälistymistä.

Hankkeelta tavoiteltiin, että matkailualueiden tunnettuus ja kestävän matkailun imago kasvaa, matkanjärjestäjien ja matkailijoiden kiinnostus kasvaa, jolloin kansainvälisten yöpymisten määrä nousee ja kasvun myötä toimijoiden kilpailukyky ja liiketoimintaedellytykset paranevat.

Hankekumppanit:  Hanke toteutettiin usean suomalaisen ja ruotsalaisen toimijan yhteistyönä. Kumppaneita ovat  Merenkurkun neuvosto EAYY (päätoteuttaja), Kalajoen kaupunki, Luleå Business Region AB ja Luulajan kunta, Oulun kaupunki/ Business Oulu, Vaasanseudun kehitys Oy VASEK, Visit Skellefteå AB ja Visit Umeå AB.

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 2 712 677 €.  Interreg Auroran EU-osuus hankkeen rahoituksesta on 1 763 241 € (65%). Muita rahoittajia ovat Lapin liitto, Region Västerbotten, Merenkurkun neuvosto EAYY, Uumajan kunta/ Visit Umeå AB, Vaasanseudun kehitys Oy VASEK, Kalajoen kaupunki, Luleå Business Region AB ja Luulajan kunta, Oulun kaupunki/ BusinessOulu, Visit Skellefteå AB, Vaasan kaupunki, Kokkolan Matkailu Oy, Haaparannan kunta/ Haaparanta/Tornio, Perämerenkaari ry, Pietarsaaren kaupunki, Piteån kunta, Kemin Matkailu Oy, NLC Ferry Ab Oy.

Kalajoen kaupungin yrityspalvelukeskus: Elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044-4691 246, miia.himanka@kalajoki.fi, Projektipäällikkö Jaana Sirkiä, puh. 040-3591 457, jaana.sirkia@kalajoki.fi

Merenkurkun neuvoston Bothnian Coastal Route  -hankesivu

Toteutusaika: 1.3.2023-31.8.2025

Tiivistelmä: Rekryopo – yritysten rekrytointiosaamisen kehittäminen -hanke toteutettiin Kalajoen ja Ylivieskan kaupunkien yhteistyönä.  Hankkeen avulla ohjattiin ja neuvottiin yrityksiä käytännönläheisesti onnistuneeseen rekrytointiprosessiin, kartoitettiin yritysten työntekijätarpeita, piilotyöpaikkoja ja rekrytoinnin haasteita, autettiin tekemään työpaikat näkyväksi ja hyödyntämään erilaisia työllistämisen muotoja sekä kehittämään positiivista työnantajamielikuvaa ja työntekijöiden pitovoimaa. Hankkeen avulla lisättiin työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista ja työvoiman saatavuutta alueen työvoimatarpeisiin sekä kehitettiin alueelle sopivaa toimintamallia kohtaantohaasteisiin vastaamiseen. Hankkeen kohderyhmänä olivat työnantajat ja hankeen toimenpiteet kohdistuivat pääasiassa mikro- ja pienyrityksille.

Tavoitteet:

• Yritysten rekrytointisosaamisen kehittäminen
• Työpaikkojen näkyväksi saaminen
• Työnantajamielikuvan kehittäminen, työntekijöiden pitovoima

Toimenpiteet:

• Yritysten rekrytointitarpeiden kartoitus
• Yritysten rekrytointiosaamisen kehittäminen
• Työpaikat näkyväksi ja kohtaamiset
• Hallinnointi ja viestintä

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kustannukset koostuivat Kalajoen kaupungin ja Ylivieskan kaupungin projektipäälliköiden palkkakustannuksista sekä Flat rate 40% kehittämisen kustannuksista. Kalajoen kaupungin toteutuneet kustannukset 179 934,38 €.  EU-rahoitusosuus 143 947,50 € (80 %) ja Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus 35 986,88 € (20%).

Ryhmähankkeen toteuttajat: Päähallinnoija Kalajoen kaupunki, yrityspalvelukeskus.  Hankkeen johtaja elinkeinojohtaja Miia Himanka,        puh. 044-469 1246. Osatoteuttaja Ylivieskan kaupunki, elinvoimapalvelut. 

Toteutusaika:  20.3.-31.12.2025

Tiivistelmä:  Hankkeen tavoitteena oli selvittää Kalajoen sataman yrityspuiston ja Jylkän alueiden soveltuvuus ja mahdollisuudet erilaisille teollisuus- ja T/kem -toiminnoille sekä toiminnoille, jotka mahdollistavat energiaa tuottavan ja hyödyntvän yritystoiminnan sijoittumisen ja toimintaedellytykset. Hankkeessa laadittua kärkialueiden kehittämissuunnitelmaa tarvittiin alueiden toimintaympäristön kehittämiseksi etenkin uusiutuvan energian ja teollisuuden hankkeita varten (tuuli- ja aurinkoenergia, biokaasu, vety, PX2, sähkön varastointi, datakeskus, elintarvikkeiden jatkojalostus, muu teollisuus ja näitä toimialoja tukeva palvelutoiminta. Kalajoen kaupungilla oli tarve selvittää, miten vihreän siirtymän laitosten maankäytöllisiä edellytyksiä voitaisiin parantaa em. kärkialueilla.

Toimenpiteet:  Hankkeessa toteutettiin molempien kärkialueiden kehittämissuunnitelma uusiutuvan energian ja teollisuuden hankkeisiin. Sataman yrityspuistosta laadittiin 3D-aluemalli ja markkinointivideoita kuvaamaan laajentuvan alueen tulevaisuuden mahdollisuuksia erilaisille yrityksille, kumppanuuksille ja tuotantolaitoksille. Hankkeen aikana neuvoteltiin useiden tahojen kanssa alueiden infratarpeista ja kehitysnäkymistä sekä mahdollisten alueelle sijoittuvien yritysten tarpeista.

Kehittämissuunitelman toteutukseen saatiin asiantuntemusta teollisuuden ja energiahankkeiden (energiantuotanto, varastointi, energia- intensiivinen teollisuus) edistämiseen ja maankäytöllisten ratkaisujen tekemiseen Kalajoen sataman yrityspuiston ja Jylkän alueiden kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelmaa on hyödynnetty alueiden tulevaisuuden strategisten linjausten tekemiseen, jatkotoimenpiteiden määrittelyyn sekä tarvittavien maa-alueiden varaamiseen. 

Kehittämissuunnitelmassa selvitettiin, millaiset laitokset soveltuisivat Sataman yrityspuiston ja Jylkän alueille, miten nämä investoinnit hyödyttäisivät Kalajokea ja miten alueita tulisi kehittää investointien houkuttelemiseksi ja mahdollistamiseksi.

Tulokset ja vaikuttavuus:  

• Uusi toimintamalli ja käynnistyvä kehitysprosessi
• Hanke edistää alueen elinvoimaa, elinkeinorakenteen uusiutuminen ja monipuolistaminen
• Hanke edistää kansainvälistä toimintaa
• Hanke tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista
• Hanke edistää asukkaiden ja / tai yritysten digitaalisia palveluita ja niiden saavutettavuutta
• Hanke edistää ylialueellista yhteistyötä

Hankkeeseen osallistui 10 pk-yritystä, 1 tutkimus- ja koulutusorganisaatio ja 5 muuta organisaatiota.

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen toteutuneet kustannukset koostuivat pelkästään ostopalvelukustannuksista. Kustannukset yhteensä         60 000 €. Rahoituksesta 42 000 € (70%)  oli AKKE-rahoituksen osuutta ja loput 18 000 € (30%) Kalajoen kaupungin omarahoitusosuutta.

Vastuutaho:  Kalajoen kaupungin yrityspalvelut. Hankkeen johtaja elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044- 469 1246, miia.himanka@kalajoki.fi

Toteutusaika:  1.3.2020 - 30.8.2023

Tiivistelmä: Kaikkien organisaatioiden toimintaympäristössä ja liiketoiminnassa muutos on jatkuvaa. Usein se aiheuttaa painetta ja vastarintaa, koska muutos tuo mukanaan epävarmuutta ja vaatimuksia oppimiselle. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan henkilöstön työssä viihtymistä, työhyvinvointia ja sisäisen motivaation syntymistä avoimen ja osallistavan työkulttuurin kehittämisen kautta. Näillä keinoin parannetaan henkilöstön työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä yrityksen kokonaisvaltaista menestymistä kiristyvässä ja kansainvälistyvässä kilpailussa. Hankkeen erityisenä kokeilu- ja kehittämisosa-alueena oli yrityksen liiketoiminnan siirtyminen alihankinnasta omien tuotteiden kehittämiseen ja valmistukseen. Hankkeen toimin kehitettiin ja vakiinnutettiin  yritysneuvonnan toimintatapaa, joka keskittyy yritysasiakkaiden henkilöstökysymyksiin, henkilöstön osaamiseen, henkilöstöjohtamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Hankkeen avulla autettiin alueen mikro- ja pk-yrityksiä uudistamaan liiketoimintaa hyödyntämällä ja kehittämällä olemassa olevaa osaamista entistä paremmin. Tässä hankkeessa yritysten liiketoiminnan uudistumista toteutettiin valmentavan yritys-kohtaisen neuvonnan, vertaisoppimisen ja uuden tiedon alueelle tuomisen avulla sekä järjestämällä koulutuksia, työpajoja ja valmennuksia. Hanketyöntekijät osallistuivat yrityskohtaisesti valmentavan neuvonnan tuottamiseen.

Varsinaisena kohderyhmänä olivat mikro- ja pk-yritykset ja niiden henkilökunta toimialasta riippumatta Raahen ja Ylivieskan seutukuntien alueella. Hankkeen toimenpiteet kohdistuivat aina valmistavista yrityksistä palvelusektorille. Välillisenä kohderyhmät suuremmat ja keskisuuret yritykset sekä toteuttavat organisaatiot ja kunnat.

Päätavoitteina oli yritysten henkilöstön muutosvalmiuksien kasvattaminen sekä yritysjohdon muutos- ja innovaatiojohtamisen osaamisen kehittäminen alueen mikro- ja pk- yrityksissä. Epäsuorana tavoitteena oli alueella toimivien yritysten maltillinen kasvu.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 520 552 €. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympoäristökeskus on myöntänyt hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusta yhteensä 390 415 € (75%). Kuntien omarahoitusosuus on 130 137 €  (25%).

Hankkeen toteuttajat: Hankkeen päähallinnoija Kalajoen kaupunki, yrityspalvelut. Hankkeen johtaja elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044-469 1246, miia.himanka@kalajoki.fi.  Osatoteuttaja Raahen kaupunki, Raahen seudun kehitys, yhteyshenkilö johtaja Pasi Pitkänen, puh.  040-135 6750, pasi.pitkanen@raahe.fi.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2033 saakka

Toteutusaika: 1.9.2021 - 31.8.2023

Tiivistelmä:  Yritysten vastuullisuus on nouseva megatrendi. Isot yritykset tekevät suunnitelmallista vastuullisuustyötä, mutta pienillä yrityksillä vastuullisuutta ei vielä kehitetä suunnitelmallisesti eikä sitä osata riittävästi tuoda esiin yrityksen brändin vahvistamisessa ja asiakasviestinnässä, vaikka vastuullisuus on asiakkaiden muuttuvien odotusten ja vaatimusten myötä kasvavassa määrin kilpailutekijä. Siksi tarvitaan keveitä ja nopeita keinoja tunnistaa ja arvioida mikroyritysten vastuullisuuden nykytilaa ja kypsyyttä sekä tuoda se osaksi suunnitelmallista yrityksen kehittämistä ja markkinointia.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä mikroyritysten ja yksinyrittäjien yritysvastuullisuuteen ja kestävään kasvuun liittyvää tietoa ja osaamista sekä opastaa yrittäjiä saatavilla olevien arviointi- ja kehittämistyökalujen käyttöön.

Hanke tarjosi verkostomaisen foorumin vertaiskehittämiselle ja –oppimiselle.

Hankkeen odotetut tulokset:

• Hankkeessa kehitetään mikroyrittäjien osaamista yritysvastuullisuudesta sekä edistetään heidän valmiuksia nopeaan muutoskyvykkyyteen.
• Yrityksissä edistetään kiertotaloutta ja ekologista ajattelua, huolehditaan työhyvinvoinnista ja yrityksen säilymisestä elinvoimaisena.

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä 394 147 €. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusta yhteensä 315 314 e (80%), kuntien rahoitusosuus 51 355 € ( 13,03%), muu julkinen rahoitusosuus 17 440 € (2,55 %) ja yksityinen rahoitusosuus 10 038 € ( 2,55%).

Hankkeen toteuttajat ja kumppanit: Hankkeen päätoteuttajana toimi Oulun Yliopisto, Kerttu Saalasti insittuutti.  Osatoteuttajia olivat Centria-ammattikorkeakoulu, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry sekä Kalajoen kaupunki.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2033 saakka

Toteutusaika: 1.11.2021 - 31.10.2023

Tiivistelmä: Valmennusohjelmassa yritykset oppivat arvioimaan paremmin nykytilaansa sekä tunnistamaan ja varautumaan muuttuvan liike-toimintaympäristön aiheuttamiin haasteisiin. Hankkeen muutoskyvykkyyden kehitystoimenpiteillä pyrittiin vahvistamaan mikro- ja pk-yritysten kyvykkyyttä vastata muutosten mukana tuomiin haasteisiin. 

Kemu - Ketterän muutoskyvykkyyden valmennusohjelman tavoitteena oli kehittää muutosjohtamiskyvykkyyttä covid19 -pandemiasta kärsineissä sekä muissa muutosjohtamiskyvykkyyttä lisää tarvitsevissa yrityksissä. Hankkeessa kehitettiin osallistuvien mikro- ja pk-yritysten sekä niiden henkilö-kunnan muutoskyvykkyyttä toteuttamalla muutoskyvykkyyden valmennusohjelma. Valmennusohjelmassa yritykset oppivat arvioimaan paremmin nykytilaansa sekä tunnistamaan ja varautumaan muuttuvan liiketoimintaympäristön aiheuttamiin haasteisiin.

Hankkeen toimenpiteet jakautuivat neljään työpakettiin (TP), joista TP4 on koko hankkeen läpileikkaava työpaketti:

• TP1 Nykytila-analyysi: Yritysten liiketoiminnan nykytilan ja tulevaisuuden mahdollisuuksien arviointi digi-, kasvu- ja myynnillisen kyvykkyyden sekä työhyvinvoinnin itsearviointityökalujen avulla.
• TP2 Mikrokurssit: Yritysten muutostarpeita vastaavia, etänä toteutettavia mikrokursseja pääsääntöisesti päätoteuttajan (MicroENTRE:n ja Työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimusryhmän), etäosallistuminen.
• TP3 Osallistava muutos: Työpakettiin sisältyy vertaiskehittämistyöpajoja yrittäjille sekä yrityskohtaisia henkilöstöä osallistavia työpajoja.
• TP4 Muutosjohtamisen suunnitelma: Yrityskohtaiset muutosjohtamisen suunnitelmat, joita päivitetään läpi hankkeen.

Valmennusohjelman järjestämisestä kerätyt opit kehittivät yrityspalveluorganisaatioiden kykyä tukea pienyrityksiä muutoskyvykkyyden johtamisessa myös jatkossa.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä 562 801 €. Pojhjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusta yhteensä 450 240 € ( 80%). Kuntien rahoitusosuus 79 769 € ( 14,18%), muu julkinen rahoitusosuus 22 643 € ( 4,02%) sekä yksityinen rahoitusosuus 10 149 € ( 1,80%).

Hankkeen toteuttajat ja kumppanit: Hankkeen päätoteuttaja Oulun Yliopisto. Osatoteuttajat Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy sekä Kalajoen kaupunki.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2033 saakka.

Toteutusaika: 29.5.2021 - 31.10.2023

Tiivistelmä:  Hankkeessa tunnistetaan Kalajoen seudun teollisten kärkitoimialojen (puu- ja rakennustuoteala, metalli- ja konepajateollisuus sekä infra-ja ympäristö-rakentaminen) arvoketjut. Hankkeessa kartoitetaan toimialojen tarpeet ja kasvun edellytykset sekä toteutetaan rakennemuutosta korjaavia toimenpiteitä. Hankkeen aikana perustetaan toimialakohtaiset poolit, joiden tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen,resurssitehokkuuden parantaminen, yhteiset rekrytointi-toimenpiteet, teollisten toimialojen osaamisen kehittäminen ja yritysalueiden toimintaedellytysten parantaminen. Hanke selvittää yritysten logistiikkaketjut ja mahdolliset uudet kuljetustarpeet. Hankkeen tuloksena käynnistyy yritysryhmien yhteisiä investointi- ja kehittämishankkeita sekä hankkeen ulkopuolella yrityskohtaisia hankkeita.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli selvittää noin 80 alueella toimivan ja hankkeen valittuihin kärkitoimialoihin kuuluvan yrityksen nykytilanne, mahdolliset kasvun esteet, kehittämistarpeet ja yhteistyötarpeet. Tavoitteena oli perustaa 1-3 toimialakohtaista poolia, joissa yhteistyössä yrityspalvelujen, toimialojen yritysten sekä sidosryhmien kanssa edistetään ko. toimialan kehittämistä yhteisillä ja erikseen sovittavilla toimenpiteillä. Tavoitteena oli useita teollisiin arvoketjuihin liittyvien yritysten yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita, osa hankkeista voi olla myös yritysten yhteisiä tai välisiä. Hankkeen tavoitteena oli perustaa uusien hankkeen toimialoille tärkeiden toimintojen sijoittumiselle Kalajoen seudulle sekä lisätä toimialoille kuuluvien yritysten tuonti- ja vientitoiminnan mahdollisuuksia ja logistisia ketjuja. Hankkeessa ei valmistella yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita, jotka ohjataan yrityspalvelukeskuksen muille asiantuntijoille.

Kustannukset ja rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan elikeino- ja ympäristökeskus on hyväksynyt hankkeen kokonaiskustannuksiksi 154 478 € ja myöntänyt toimintaympäristön kehittämisavustusta 123 582 € (80%). Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus on 30 896 € (20%).

Vastuutaho: Kalajoen kaupunki, elinkeinopalvelut. Hankkeen johtaja elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044-469 1246, miia.himanka@kalajoki.fi

Aineiston säilytysaika:  31.12.2033 saakka

Toteutusaika: 1.1.2022 - 30.9.2023

Tiivistelmä:  Hanke toteutettiin 17 osatoteuttajan ja 5 verkostokumppanin yhteistyönä.

Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja seutukaupunkien pahenevaan työvoimapulaan vauhdittamalla työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa ja kehittämällä keskeisten työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoimaa sekä eri seutukaupunkien että kaupunkien yhteistyöllä.  Yritysten kansainvälisten rekrytointien osaaminen on kehittynyt ja ne osaavat vastaanottaa työntekijöitä entistä paremmin. Lisäksi kaupungeilla on paremmat edellytykset toimivien vastaanotto- ja kotoutumispalveluiden kehittämiselle, jotta palveluista tulee osa kaupunkien arkea ja ne ovat helposti saavutettavissa työperäisille maahanmuuttajille esimerkiksi yrityspalveluiden kautta. Tavoitteena myös löytää työvoimatarpeeseen vastaamiseksi uusia ratkaisuja, esimerkiksi yritysten ja alueiden yhteisiä imagokampanjoita eri kohderyhmille. Hankkeessa toteutetut toimenpiteet jaettiin työpaketteihin, jotka toteutettiin yhteistyössä alueellisten ja muiden toimijoiden kanssa. Työpaketteja olivat:

• TP1; Kansainvälisen rekrytoinnin ja rekrytointiprosessin kehittäminen yhdessä yritysten kanssa. Vastuutoteuttajat Savonlinna ja Varkaus.
• TP2; Käytäntöjen kehittäminen Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistämiseksi ja sitouttamiseksi seutukaupunkeihin. Vastuutoteuttajat SEDU ja SASKY.
• TP3; Työperäisen maahanmuuttajan kotouttamispolun kehittäminen. Vastuutoteuttajat Kalajoki ja Rauma.
• TP4; Työvoimapulasta kärsivien toimialojen ja yritysten imagon, vetovoiman ja viestintäosaamisen kehittäminen. Vastuutoteuttajat Kurikka ja Kauhajoki.
• TP5; Hallinto. Vastuutoteuttaja Yrityssalo Oy.

Tulokset:

1. Seutukaupunkien elinkeinopalveluiden osaaminen kansainvälisistä rekrytoinneista on kasvanut niin, että elinkeinopalvelut pystyvät tukemaan yrityksiä rekrytoinneissa.
2. Yrityksillä on valmiudet rekrytoida ja vastaanottaa kansainvälistä työvoimaa.
3. Yritykset ovat saaneet konkreettista hyötyä hankkeesta ja he ovat kiinnostuneita osallistumaan pilotteihin.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 403 994 euroa ja se jakaantuu osatoteuttajien ja verkostokumppaneiden välillä. Koko hankkeen rahoituksesta   842 396 euroa on AKKE-rahoitusta ja 561 598 euroa kuntarahoitusta. Kalajoen kaupungin osuus kokonaiskustannuksista on 109 556 euroa ja AKKO-rahoitusosuus  65 733 € (60%) ja Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus  43 783 €(40%).

Hankkeen toteuttajat ja kumppanit: Päätoteuttaja: Salo (Yrityssalo Oy.)
Osatoteuttajat: Alajärvi, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Kalajoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Taivalkoski (Naturpolis Oy), Micro ENTRE – mikroyrittäjäkeskus, Parkano, Pietarsaari (Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia), Raahe (Koulutuskeskus Brahe), Rauma (Laitila), SASKY koulutuskuntayhtymä (Huittinen, Ikaalinen, Sastamala), Savonlinna (Hankekehitys Oy), Varkaus (Navitas Kehitys Oy, Ylivieska.
Verkostokumppanit: Iisalmi, Keuruu, Loimaa, Kehitysyhtiö SavoGrow/Suonenjoki, Kauhava/Lapua.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2029

Kalajoella hankkeesta vastasi elinkeinopalvelut. Elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044 469 1246, miia.himanka@kalajoki.fi

Toteutusaika:  1.3.2019 - 31.7.2023

Tiivistelmä:  Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa nuorten ja muiden heikossa asemassa olevien henkilöiden työelämävalmiuksia ja edistää heidän kiinnittymistään työelämään, koulutukseen ja muihin heitä palvelevien tukitoimien piiriin. Ensimmäinen tavoite hankkeessa oli kehittää matalan kynnyksen nuorten Ohjaamo ja yli 30-vuotiaiden Virtaamo, jotka tarjoavat moniammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta yhden luukun periaatteella. Toinen tavoite oli luoda työelämävalmentajan palvelu vastaamaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tuen tarpeeseen elämän eri nivelvaiheissa. Kolmantena tavoitteena oli tiivistää eri toimijoiden ja tahojen välistä yhteistyötä, jotta palvelut saataisiin kohdennettua asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti ja saumattomasti. 

Tulokset:  Hankkeessa kehitettiin uudenlaisia toimintamalleja, jotka mahdollistivat asiakkaiden tarvitsemien palveluiden koordinoidun ja joustavan tarjoamisen.  Monialainen matalankynnyksen palvelupiste tarjosi asiakkaille tarvittavat palvelut yhden oven takaa. Monialainen palvelupiste ehkäisi syrjäytymistä nopeuttaessaan asiakkaan asioiden eteenpäin menemistä, mikä lisäsi asiakkaan hyvinvointia. Hanke edisti asiakkaiden osallisuutta yhteiskuntaan auttamalla heitä mm. saamaan työ- tai koulutuspaikan. Asiakkaiden työllistymisen ansiosta hanke edisti työpaikkojen monimuotoisuutta ja tasavertaisuutta. Hankkeen ryhmätoiminta antoi asiakkaille päiviin tärkeää sisältöä, uusia kokemuksia ja taitoja, sekä mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Yksittäisten asiakkaiden suhteen tuloksia on vaikea mitata, tai tulokset näkyvät mahdollisesti vasta vuosien päästä. Kuitenkin esimerkiksi mielenterveyspalveluista kerrottiin, että joidenkin asiakkaiden kohdalla hoitotapaamisia heillä sai vähentää, kun asiakkuus hankkeessa alkoi. Tämä kertoo siis hankkeen hyvinvointia lisänneestä vaikutuksesta.

Välittömiä tuloksia hankkeessa oli asiakkaiden työllistyminen, esimerkiksi hankkeen järjestämien rekrytapahtumien kautta, tai lähettämällä yhdessä tehdyt työhakemukset työnantajille. Asiakkaiden kanssa tehtiin paljon urasuunnittelua ja haettiin opiskelupaikkoihin. Joidenkin asiakkaiden kanssa hankkeen ohjaajat tekivät työkyvyttömyyseläke – hakemuksia, ja näin asiakas pääsi pois työttömyystilastoista, jonne hän ei terveytensä ja toimintakykynsä puolesta kuulunut.

Asiakaskontakteja kertyi hankkeen aikana yhteensä 5147, joista nuorten Ohjaamon kontakteja 2523 ja Virtaamon kontakteja 2624.

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 382 346,48 €, josta  Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämä osuus Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta 305 877,18€ (80%). Rahoituksesta 76 469,59 € (20%) oli Kalajoen kaupungin omarahoitusta.

Aineiston säilytysaika: 31.12.2033 saakka

Hankkeen vastuutaho: Kalajoen kaupunki, työllisyyspalvelut. Hankkeen yhteyshenkilö työllisyyspäällikkö Paula Oja, puh 040 5732 443, paula.oja@kalajoki.fi. 

Hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia

Toteutusaika:  1.1.-31.12.2023

Tiivistelmä: Kansainvälisen kasvun käynnistämiseksi Kalajoen johdolla rakennettiin koko rannikon suuralueen merellisen arktisuuden konseptia. Kalajoen Marinan kehityksen tukemiseksi oli tärkeää jo investointien käynnistysvaiheessa selvittää vihreän siirtymän, hiilijalanjäljen ja energia-omavaraisuuden mahdollisuudet. Hankkeessa luotiin toimintamalli ja konsepti Destination Management Companylle (DMC), Kalajoen ja arktisen rannikon merellisen ekosysteemin ytimelle sekä toimintaa tukeville Kalajoen Marinan teknisille huolto- ja telakointipalveluille.

Tavoitteet: Hankeen ydintavoite oli vahvistaa Kalajoen matkailuekosysteemin kansainnvälisen matkailun kasvua. Tavoitteena oli saada mukaan 20-40 matkailu- ja elämysteollisuuden pk-yritystä Kalajoelta ja Perämeren ja Merenkurkun rannikolta. Hankkeessa toteutettiin erilaisia työpajoja, seminaareja, webinaareja ja infotilaisuuksia, toteuttiin kansainvälisten virtojen selvitystyö ja kohderyhmä-tutkimus telakointipalvelujen kysynnästä. Toteutettiin kansainvälinen tuotemanuaali digitaalisesti saavutettavasti uuden DMC-mallin pilotointiin, brändiaineisto, virtuaali-esittelyaineisto sekä perspektiivikuvat Kalajoen Marinasta. Toteuttiin kansainvälisten kohdemarkkinoiden edustajien ja testiryhminen vierailut ja tuotekehityspilotointi, laadittiin selvitys Kalajoen Marinan DMC-toimintamallivaihtoehdoista, rahoitusmalleista, ansaintalogiikasta ja  Kalajoen Marinan vihreän ja digitaalisen siirtymän yleistasoinen tiekartta ja jatkotoimenpidesuositukset. Laadittiin Kalajoen Marinan telakointi- ja huoltopalveluiden konsepti.

Toimenpiteet: Hankkeen toimenpiteet muodostuivat neljästä toimenpidekokonaisuudesta, jotka tukevat toisiaan:

1. Kalajoen Marinan DMC-toiminnan edellyttämien investointitarpeiden  kohteiden päivitys ja niitä tukevien rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen.
2. Kalajoen Marinan DMC vihreä ja digitaalinen siirtymä ja jatkotoimenpidesuositukset.
3. Energiaomavarainen Kalajoen Marina arktisen rannikon kansainvälisen matkailun vauhdittajana - toimintamallin rakentaminen ja pilotointi.
4. Kalajoen Marinan DMC-hankkeen johtaminen.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 280 859 €, joista palkkakustannusten osuus on 68 550 € ja ostopalvelukustannusten osuus 195 857 €. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt hankkeelle EAKR:n ja valtion rahoitusta 196 601 € (70%). Kalajoen kaupungin rahoitusosuus on 84 258 € ( 30 %).

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, yrityspalvelukeskus. Hankkeen johtaja, elinkeinojohtaja Miia Himanka, puh. 044-4691 246, miia.himanka@kalajoki.fi. Projektipäällikkö Anu Kärnä, puh. 040-513 9273, anu.karna@kalajoki.fi

    

Tiivistelmä: Hankkeessa rakennettiin Kalajoen matkailukeskuksessa sijaitsevan Marinan kaava-alueen aluerakenteet. Hankkeella mahdollistettiin Perämeren ja Merenkurkun arktisen rannikon merellisen matkailun ja palveluliiketoiminnan kehittäminen sekä Kalajoen Marinan vierasvenesatamaan liittyvän infrastruktuurin toteuttaminen. Toimintaympäristön kehittäminen vauhditti merellisen matkailun ekosysteemin rakentumista ja rannikon matkailun kansainvälistymistä. Samalla luotiin edellytyksiä matkailun palveluliiketoiminnan kehittämiselle ja yksityisellä rahoituksella toteutettaville investoinneille. Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia alueen tuleviin investointeihin sekä matkailu- ja palveluliiketoimintaa harjoittavien pk-yritysten toimintaan ja kehittymiseen.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa aluerakentaminen Kalajoen matkailukeskuksessa sijaitsevan, kaavoitetun Marinan vierasvenesataman alueelle. Aluerakentamisella luotiin edellytykset alueen yksityisten investointien käynnistymiselle ja matkailun toimintaympäristön kehittymiselle.

Toimenpiteet: Rakentaminen kohdistui Marinan vierasvenesatamaan ja sisälsi muun muassa aallonmurtajien, rantamuurien, laitureiden, siltarakenteiden, viheralueiden, huoltorakenteiden ja -rakennusten, opasteiden sekä liikenne-, pysäköinti- ja piha-alueiden rakentamista.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen ostopalvelukustannukset olivat yhteensä 12 000 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle valtionavustusta 5 940 000 euroa, ja Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus oli 6 060 000 euroa.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut. Tekninen johtaja Marko Raiman, puh. 044 469 1213, marko.raiman@kalajoki.fi

Lisätietoa Marinan alueen rakentamisesta löytyy Kalajoen kaupungin verkkosivuilta.

Toteutusaika: 10.10.2022 - 31.10.2024

Tiivistelmä: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Kalajoen kaupungille Kunta- ja Järjestö-Helmi -hankkeiden harkinnanvaraista valtionavustusta Kalajoen Hiekkasärkkien eteläpuolisten ranta-alueiden kunnostamisesta ja hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Avustuksen tarkoituksena vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja edistää Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen tilaa konkreettisilla ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä. Pienvedet ja rantaluonto kuuluvat Helmi-ohjelman elinympäristöteemoihin.

Kalajoen kaupungin ja Etelänkylän Jako- ja kalastuskunnan yhteishankkeen toteuttaminen edistää edellä mainittujen elinympäristöjen tilaa rantaluonnon osalta. Keskuskarin hiekkaranta-alue on luonnonsuojelulain nojalla rajattu luontotyyppialue jonka luontoarvot ovat huomattavat. Ely-keskus on laatinut suunnittelun ja toimenpide-ohjeistuksen kohteeseen, jota noudatetaan. Haitalliset vieraskasvilajit pyrittiin hävittämään kaikilta kohteilta, joilla Helmi-kunnostusohjelmassa tehdään muita kunnostustoimia. Yksittäisten luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden rajaaminen kaideköysin ja kyltein oli perusteltua niiden luontoarvojen turvaamiseksi. Rantojen rehevöitymistä rajoitetaan säännöllisesti suoritettavalla jyrsimisellä kasvun määrästä riippuen. Luonnon monimuotoisuus paranee ja arvokkaat kohteet eivät vaarannu, koska ne saadaan esille niitä vaurioittamatta ja voidaan suojella. Mikäli työtä ei tehtäisi lajisto kuolisi ja hautautuisi pajukkojen alle,

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset ajalla 10.10.2022 - 31.10.2024 olivat 76 567,22€. Rahoituksesta valtionavutuksen osuus 61 253,77 € (80%), Kalajoen kaupungin rahoitusosuus 7656,73 € ja Etelänkylän Jako- ja kalastuskunnan osuus 7656,72 €.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut. Yhdyskuntatekniikan insinööri Jukka-Pekka Karihtala, puh. 044-469 1787, jukkapekka.karihtala@kalajoki.fi.

Toteutusaika: 1.1.2023 - 30.11.2024

Tiivistelmä: Raumankarin yhtenäiskoulun piha-alueelle rakennettiin hankesuunnitelman mukainen lähiliikuntapaikka, joka käsittää kolme toiminnallista aluetta. Kirjaston kupeeseen toteutettiin skeitti-/scoottausalue. Koulurakennuksen etupihalle rakennettiin toiminnallinen lähiliikuntapaikka telineineen vanhemmille oppilaille ja koulun itäpuolen takapihalle maastoa hyödyntävä pienempien oppilaiden toiminnallinen välituntialue. 

Kustannukset ja rahoitus: Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto myönsi hankkeelle valtionavutusta 52 000 €. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat    200 048,09 €. Kalajoen kaupungin omarahoitusosuudeksi jäi 148 048,09 €.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut. Yhdyskuntatekniikan insinööri Juha-Pekka Karihtala, puh. 044-469 1787, juha-pekka.karihtala@kalajoki.fi

Toteutusaika:  1.5.2023 - 31.12.2024

Tiivistelmä:  Kalajoen sataman yrityspuiston saavutettavuuden kehittäminen -hankkeessa parannettiin Kalajoen sataman yrityspuiston saavutettavuutta ja yhteen liitettävyyttä muihin kuljetusmuotoihin. Hankkeen avulla poistettiin liikenteellisiä pullonkauloja ja ongelmakohtia sekä parannettiin ja nykyaikaistettiin pk-yritysten näkökulmasta tärkeitä logistiikka- ja liikenneyhteyksiä.  Hankkeella parannettiin alueen kehittymistä ja vetovoimaosuutta. Hankkeessa toteutettiin Satamatien ja Louhikujan rakentaminen. 

Louhikujan rakentamisen myötä alueelle saatiin 5 yritystonttia. Satamatien rakentaminen mahdollistaa Kalajoen sataman kenttäalueiden laajentumisen sekä mahdollistaa Merivartiontien ja Satamatien välisten tonttien käyttöönottamisen (4 tonttia). Suunnitteluvaiheessa olevia investointeja alueelle on n. 10 miljoonan arvosta.  Uusien yritysten ja nykyisten yritysten kasvua odotetaan tapahtuvan kuitenkin myöhemmin, koska alueen infra mahdollistaa sen. 

Tavoitteet: Tavoitteena oli mahdollistaa uusien yritysten sijoittuminen alueelle, olemassa olevien yritysten laajennushankkeiden toteutuminen sekä Kalajoen sataman kehittyminen ja laajentuminen nykyisten satamatoimintojen eteläpuolelle. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi ajoneuvoliikenteen sujuvuuden sekä liikenneolosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen erityisesti pitkissä erikoiskuljetuksissa. Hankkeen laadulliset tavoitteet saavutettiin, määrällisiä tavoitteita ei hankkeen aikana saavutettu. Kyseessä on suuret investoinnit yrityksille ja sen on pitkäkestoista työtä jonka tuloksia odotetaan tulevina vuosina.

Toimenpiteet:

1. Kalajoen satamatien rakentaminen, risteysalueen rakentaminen ja satamatieyhteyden rakentaminen suunnitelmien mukaisesti.
2. Louhikujan rakentaminen suunnitelmien mukaisesti.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet investointikustannukset + flat rate 1,5% ovat yhteensä 854 603,78 €. EU-tuen osuus  hankkeen rahoituksesta on 341 841,44 € (40%) ja   Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus  512 762,26 €  (60%).

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut. Tekninen johtaja  Marko Raiman, puh. 044-469 1213, marko.raiman@kalajoki.fi. Yhdyskuntatekniikan insinööri Juha-Pekka Karihtala, puh. 044-469 1787, juha-pekka.karihtala@kalajoki.fi.

Toteutusaika:  9.6.2022 - 31.12.2023

Tiivistelmä: Kalajoen Marinan suunnitteluhankkeessa laadittiin Kalajoen matkailukeskuksessa sijaitsevan Marinan alueen rakennesuunnitelma. Kyseessä oli matkailun toimintaympäristön kehittämiseen keskittyvä hanke, jonka avulla mahdollistetaan Perämeren ja Merenkurkun arktisen rannikon merellisen matkailun ja palveluliiketoiminnan kehittäminen sekä Kalajoen Marinan vierasvenesatamaan liittyvän alueen infrastruktuurin toteuttaminen. Tämä toimintaympäristön kehittäminen vauhdittaa ratkaisevalla tavalla merellisen matkailun ekosysteemin rakentumista ja rannikon matkailun kansainvälistymistä.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa rakennesuunnittelu Kalajoen matkailukeskuksessa sijaitsevan kaavoitetun Marinan vierasvenesataman alueelle. Rakennesuunnitteluvaihe tarvittiin, jotta alueen käytännön toteuttaminen ja matkailun toimintaympäristön rakentaminen voi alkaa.

Toimenpiteet: Toimenpiteenä oli laatia Marinan alueen ja vierasvenesataman rakennesuunnittelu. Suunnitteluvaihe sisältää mm. alueen pohjatutkimukset sekä perustamistapalausunnon ja mm. seuraavien kokonaisuuksien suunnittelun; mantereen ja sataman välinen silta, laiturit, aallonmurtajat, rantamuurit, rantalaiturit, liikenne- pysäköinti- ja piha-alueet, reitistöt, huoltorakenteet/-rakennukset (ml. veneiden polttoainejakelupiste), veneluiskat, viitoitukset ja opasteet.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen ostopalvelukustannukset  yhteensä 200 000 €, johon Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt avustusta 31.8.2022 tekemällään päätöksellä 100 000 € (50%) Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) -määrärahasta. Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus on 100 000 € (50%).

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut. Hankkeen johtaja, tekninen johtaja Marko Raiman, puh. 044-4691 213, marko.raiman@kalajoki.fi

Toteutusaika: 1.1.2022-31.12.2024

Tiivistelmä: Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto (PSAVI) on myöntänyt Kalajoen kaupungille luonnon virkistyskäyttöön tarkoitetun liikuntapaikkarakentamisen määrärahasta valtionavustusta 39 000 €, jotka käytetään hyväksytyn suunnitelman välisellä ajalla seuraaviin kohteisiin:

1.   vesiliikuntakohteiden laiturirakenteiden ja rantautumispaikkojen turvallisuus ja soveltuvuus
2.   kuntoportaiden rakentaminen reiteille sekä soveltuvuustason osoittavat turvallisuusohjeet ja reittiopasteet

Tavoitteet: Matkailun kasvu ja luontoliikunnan lisääntyminen korona-aikana ovat lisänneet merkittävästi reitistön ja luontoliikuntakohteidemme käyttöä ja täten myös rakentamis- ja korjaustarvetta, jota tällä hankkeelle korjattiin.

Toimenpiteet ja tulokset: Hankkeen toimenpiteet toteutettiin suunnitellusti. Vesiliikuntakohteiden laiturirakenteiden ja rantautumispaikkojen
turvallisuutta ja soveltuvuutta saatiin merkittävästi paranatteua Konikarvon, Lenninmutakan ja Pitkäjärven laiturihankinnoin sekä niihin johtavien kulkuväylien kunnostustöihin. Himangan Kärmekallion ja Kalajoen hiihtomajan kuntoportaiden rakentaminen ja niiden opasteiden uusiminen paransivat lähiliikuntapaikkojen saavutettavuutta. Kaupungin osallistavalla budjetilla Kärmekalliolle tehtiin ulkokuntosali. Alueelle rakentui myös frisbee gof rata.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet kustannukset ovat 186 969,19 €. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle             39 000 € valtionavustuksen. Kalajoen kaupungin omarahoitusosuudeksi jäi 147 969,19 €.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut. Hankkeen johtaja, tekninen johtaja Marko Raiman, puh. 044- 4691 213, marko.raiman@kalajoki.fi. Yhdyskuntatekniikan insinööri Juha-Pekka Karihtala, puh. 044 - 4691 787, juha-pekka.karihtala@kalajoki.fi. Kalajoki Akatemia, kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto, puh. 044-4691 242, juha.isolehto@kalajoki.fi.

 Toteutusaika:  30.11.2023 - 15.11.2024

Tiivistelmä: Kalajoen kaupungilla on vuosittain lisääntyneiden rankkasateiden sekä kevät- ja syystulvien vuoksi aiheutunut useita pienempiä vahinkoja sekä läheltäpiti-tilanteita veto-ojien ja hulevesijärjestelmien ylivirtaamien vuoksi. Kiinteistöjen vahingoissa suurimpana tekijänä ovat olleet veden kellareihin nouseminen ja kivijalan kastuminen asemakaava-alueella. Myös viermäriverkoston ylivuodot ja pumppaamoiden toimivuus vaarantuu ja riskit ympäristön pilantumiseen on olemassa. Hankkeessa teetettiin tarvittavat mittaukset ja maastomallit, laadittiin pintavalunta-analyysi , jonka tuloksia voidaan hyödyntää olemassa olevien ojien ja rumpuputkien paikantamisessa ja saadaan muodostettua hulevesien kulkeutumisreitit koko kunnan alueelta sekä tavanomaisilla sateilla että tulvatilanteissa.  Pintavalunta-analyysin laatimisen jälkeen laadittiin kunnan valuma-aluejako sekä kartta-aineisto, jossa esitettiin kunnan valuma-alueet, hulevesiverkosto ja pääuomat sekä niiden päävirtaussuunnat ja purkupisteet. Selvitettiin ongelmakohtien ja tehtävien toimenpiteiden määritys mallintamalla ja laadittiin toimenpiteiden yleissuunnittelu.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset 88 898,11 €, johon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristöministeriö myönsi valtionavustusta 44 449,06 € (50%). Loppuosa rahoituksesta oli Kalajoen kaupungin omarahoitusta.

Yhteystiedot:  Kalajoen kaupunki, tekninen johtaja Marko Raiman, puh. 044- 469 1213, marko.raiman@kalajoki.fi. Kuntatekniikan päällikkö Juha-Pekka Karihtala, puh. 044- 469 1787, juha-pekka.karihtala@kalajoki.fi

Toteutusaika:  4.12.2024 - 11.11.2025

Tiivistelmä:  Kalajoen kaupungilla on vuosittain lisääntyneiden rankkasateiden sekä kevät- ja syystulvien vuoksi aiheutunut useita pienempiä vahinkoja sekä läheltäpiti-tilanteita veto-ojien ja hulevesijärjestelmien ylivirtaamien vuoksi. Kiinteistöjen vahingoissa suurimpana tekijänä ovat olleet veden kellareihin nouseminen ja kivijalan kastuminen asemakaava-alueella. Myös viermäriverkoston ylivuodot ja pumppaamoiden toimivuus vaarantuu ja riskit ympäristön pilantumiseen on olemassa. Tulvavesien noustessa uusille ennalta arvaamattomille asemakaava-alueille myös viemäriverkoston ylivuodot ja pumppaamoiden toimivuus vaarantuu ja riskit ympäristön pilaantumiselle ovat olemassa. Tulvivat veto-ojat alueella on suunniteltu alunperin ainoastaan asemakaava-alueiden vesille ja ulkopuolelta tuleville vähäisille peltojen ja metsämaiden kuivautukselle. Hankkeen toimenpiteillä vähennettään hulevesitulvariskiä merkittävästi. Riskit vesien laadulle pienenevät ja tulvien aiheuttamat mahdolliset jätevesipumppaamoiden ohijuoksutukset saadaan vältettyä. Vesitöjen tila tulevaisuudessa paranee. 

Toteutus:  Alueelle on toteutettu aikaisemmin hulevesien hallinta, suunnittelu ja kunnostushanke, jossa on suoritettu Merenojan, Keihäsojan ja Iivarinojan tarkastelut ja mallinnukset. Tulosten perusteella hulevesitulvariskien pienentämiseksi suunniteltiin toimenpide-ehdotuksia. Vaikuttavin tulvansuojelutoimenpide on tulvansuojelu-uoman rakentaminen ja sitä tukeva toimenpide on suurentaa Merenojan uomaa tai rakentaa tulvatasanteita varsinkin ennen pitkiä putkitusosuuksia. Hankkeessa toteutettiin Merenojan tulvasuojelu-uoman ojitustoimitus, rakennesuunnittelu sekä maaperätutkimukset tulvauoman lopullisen linjauksen selvittämiseksi sekä rakennettiin Keihäsojan tulvapenkere. Tulvasuojelukanavan rakentaminen käynnistetään v. 2026.

Kustannukset ja rahoitus:  Toteutuneet kokonaiskustannukset 81 493,46 €, johon  Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt valtionavustusta 40 746,73 € (50%)

Yhteystiedot: Kalajoen kaupunki, tekninen johtaja Marko Raiman, puh. 044- 469 1213, marko.raiman@kalajoki.fi, kuntatekniikan päällikkö Juha-Pekka Karihtala, puh. 044-469 1787, juha-pekka.karihtala@kalajoki.fi

Toteutusaika: 1.5.2025–31.5.2026

Tiivistelmä: Hankkeessa järjestettiin kerho- ja leiritoimintaa 7–15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Koulujen loma-aikoina järjestettiin päiväleirejä ja lukuvuoden aikana kerhotoimintaa. Päiväleirejä järjestettiin kesäkuussa 2025, syyslomaviikolla 2025 sekä hiihtolomalla 2026. Kerhojen sisältöjen suunnittelussa hyödynnettiin lapsiparlamentilta ja nuorisovaltuustolta kerättyjä toiveita ja ideoita. Toiminnassa huomioitiin myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeet.

Tavoitteet: Toiminnan tavoitteena oli vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntemusta, yhteisöllisyyttä, monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä. Lisäksi vahvistettiin lasten ja nuorten osallisuutta toiminnan suunnittelussa ja kerhojen tavoitteiden määrittelyssä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamista tuettiin monipuolisen kerho- ja leiritoiminnan avulla. Hankkeen osallistujatavoite oli 150 lasta ja nuorta.

Toimintaa järjestettiin Kalajoen ja Himangan koulukeskuksissa, nuorisotiloissa ja kirjastoissa sekä luontokohteissa, Pitkäjärven leirikeskuksessa ja kylätaloilla.

Leirien ja kerhojen ohjaajina toimivat nuoriso-ohjaajan, koulunkäynninohjaajan, opetusalan tai valmennusalan koulutuksen saaneet aikuiset. Toiminnassa hyödynnettiin myös vierailevia ohjaajia, kuten taidealan ammattilaisia. Toteutuksessa tehtiin yhteistyötä paikkakunnalla toimivien yritysten ja yhdistysten kanssa.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset olivat 10 000 euroa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi toimintaan valtionavustusta 9 000 euroa eli 90 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus oli 1 000 euroa eli 10 prosenttia.

Vastuutaho: Kalajoki Akatemia. Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa, puh. 044 469 1874, anita.ohtamaa@kalajoki.fi.

   
Toteutusaika: 1.1.2024–31.12.2024

Tiivistelmä: Kehittämishankkeessa luotiin uusia toimintamalleja kodin lähiympäristössä tapahtuvan perheliikunnan lisäämiseksi ja luontoliikuntapaikkojen hyödyntämiseksi hyvinvointityössä. Hankkeessa kehitettiin perheliikuntaneuvontaa ja järjestettiin perheliikuntatapahtumia Suomen Ladun koordinoiman Liikkuva perhe -ohjelman teemojen ja periaatteiden mukaisesti. Toiminta oli osallistavaa ja poikkihallinnollista, ja siinä yhdistettiin kaupungin, kolmannen sektorin sekä yritysten palveluita. Tavoitteena oli lisätä eri-ikäisten asukkaiden fyysistä aktiivisuutta kahdella tunnilla viikossa.

Toteutus: Vuoden 2024 aikana keskityttiin perheliikunnan toimintamallin vakiinnuttamiseen ja perheliikuntaneuvonnan pilotoimiseen. Toteutuksessa hyödynnettiin Kalajoen monipuolisia luonnonolosuhteita, reitistöjä sekä lähi- ja luontoliikuntapaikkoja. Toimintaa kehitettiin yhdessä perheiden, kaupungin eri palveluiden, yhdistysten ja liikunta-alan yritysten kanssa.

Hanke liittyi laajempaan kolmivuotiseen perheliikunnan kehittämiskokonaisuuteen, jonka vaiheita olivat:

1. Liikkuva perhe -ohjelman perheliikunnan toimintamallin jalkauttaminen Kalajoelle ja ohjaajakoulutuksen käynnistäminen vuonna 2023.
2. Toimintamallin vakiinnuttaminen ja perheliikuntaneuvonnan pilotoiminen vuonna 2024.
3. Perheliikuntaneuvonnan liittäminen osaksi palvelutuotantoa ja perheliikuntakonseptin laajentaminen alueelle vuonna 2025.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli vakiinnuttaa Suomen Ladun kehittämän Liikkuva perhe -ohjelman toimintamallia Kalajoelle sekä kehittää alueen perheille suunnattua perheliikuntaneuvontaa. Toimenpiteillä ohjattiin perheitä hyödyntämään lähi- ja luontoliikuntapaikkoja sekä Kalajoen meriluontoa.

Tavoitteena oli kehittää ketterä ja yhteisöllinen toimintamalli, jossa kaupunki, kolmas sektori ja liikunta-alan yritykset suunnittelevat ja toteuttavat perheliikuntaa yhdessä. Lisäksi tavoitteena oli kouluttaa vuosittain 30 uutta Lasten Liike -Fillari -ohjaajaa sekä järjestää 10 alueellista ja 10 paikallista perheliikuntatapahtumaa. Alueellisten tapahtumien tavoite oli saavuttaa noin 1 250 osallistujaa eli noin 10 prosenttia Kalajoen väestöstä. Omatoimi- ja pop up -reittien vuotuiseksi kävijätavoitteeksi asetettiin 25 000 kävijää.

Hankkeella tavoiteltiin liikunnallisen elämäntavan vahvistumista jo varhaislapsuudessa, perheiden yhteisen ajan ja liikkumisen lisääntymistä sekä eri ikäryhmien hyvinvoinnin edistämistä.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kustannukset muodostuivat palkkakustannuksista, ohjaajien matkakustannuksista, yhteiskuljetuksista, kurssi- ja koulutuskustannuksista, välinehankinnoista, tapahtumHeal and retkien järjestämisestä, tila- ja välinevuokrista sekä tiedottamisesta ja markkinoinnista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi hankkeelle vuodelle 2024 valtionavustusta 29 900 euroa, joka kat}
Hankkekeen kokonaiskustannukset olivat näin ollen 59 800 euroa.

Yhteystiedot: Kalajoen kaupunki, kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto, puh. 044 469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi.

Toteutusaika: 1.5.2021 - 30.4.2023

Tiivistelmä: Hankkeessa lavennettiin maaseudun nuorten kansainvälistä ajattelutapaa. Hankkeeseen palkattiin osa-aikainen kansainvälisyysohjaaja ja ohjaajia, jotka järjestivät työpajoja, tapahtumia, kulttuuriklubeja jne. Kansainvälisyysohjaaja oli mukana myös vierailijana eri yhteistyökumppaneiden toiminnassa kuten partion ja 4H:n viikoittaisissa kerhoissa ja tapahtumissa sekä oppilaitosten harraste- ja vapaa-aikatoiminnoissa. Hanketta toteutettiin 01.05.2021 - 30.04.2023, käytännössä varat tuli käytettyä jo 31.12.2022.

Hankkeella tarkoituksena oli laventaa maaseudun nuorison kansainvälistä ajattelutapaa, tavoitteena nuorten luonteva kanssakäyminen ja kohtaaminen eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien nuorten kanssa, tarkoitus oli luoda tietynlainen kansainvälinen "mindset", johon kuuluu terve uteliaisuus sekä rohkeus osallistua keskusteluun ja yhteiseen tekemiseen. Hanke tarjosi mahdollisuuksia nuorille laajentaa kielitaitoaan vapaa-ajallaan, kansainväliset kontaktit, avartaa ajattelutapaa ja rohkaistiin uusiin kontakteihin eri tavoilla (virtuaalisesti, kasvokkain) ja sitä kautta laajennettiin heidän ammatillisia valmiuksiaan ja työllistymismahdollisuuksiaan. Hankkeella tavoiteltiin alueen nuorten tasa-arvoisuuttaa kansainvälisen ajattelutavan omaksumisessa.

Hankkeen toteuttamiseen palkatut tuntityöntekijät ja kansainvälisyysohjaaja järjestivät hankkeen toimintaa: Hankkeen aikana kehitettiin ja toteutettiin neljä toimenpidekokonaisuutta, joiden kautta toteutettiin viikoittain tapahtumia. Toimenpidekokonaisuudet ja niistä vastanneet henkilöt olivat:
1) International cafe (Adrian Bonnet -hankeohjaaja) ja tuntityöntekijät
2) House of Fun työpajat (Thapa Diptee ja Shailen Ramdoo)
3) Liikuntakulttuuri – lajikokeilut ja yhteisöllisyys (Yevhenii Hrabkon)
4) Kulttuurikokeilut ja yhteisöllisyys (Olenia Mikhailova)
Hankeohjaajan työpanos oli päivittäin käytettävissä edellytysten luontiin ja tapahtumien suunnitteluun

Hankkeen avulla luotiin em. kuvatut neljä toimintakonseptia, joiden toteutus on jatkunut hanketoimenpiteiden päätyttyäkin. Työpajojen, tapahtumien, kulttuuriklubien sekä kansainvälisyystoiminnan suunnittelu ja organisointi yhdessä nuorten kanssa onnistui hyvin. Hankkeen kautta toteutettiin tapahtumia sekä osallistuttiin niiden toteutukseen monikulttuurisina toimintaryhminä, ne tuottivat palveluita ja antoivat elämyksiä suurelle joukolle kuntalaisia sekä erityisesti opiskelijoille. Myös hankkeen aikana luotu laaja yhteistyö-verkosto eri kulttuuritoimijoiden kesken jatkaa aktiivisesti toimintaansa. Hanketoimin voitiin liennyttää kulttuurien välisiä jännitteitä sekä tuoda nuoret ja perheet yhteen vapaa-ajan harrastusten pariin. Monipuolisin hanketoimin pystyimme tuomaan alueen nuorille kokemuksia vieraista kulttuureista sekä luotiin virkistäviä elämyksiä ja kohtaamisia, joissa syntynyt dialogi (usein vierailla kielillä) paransi osallistujien rohkeutta ja valmiuksia kohdata vieraista kulttuuriympäristöistä tulevia; Se paransi heidän kielitaitoaan ja kyky selviytyä työelämän haasteissa, missä monikulttuurisuus alkaa olemaan normiarkea.

Hankkeesta hyötyvän maaseutuväestön määrä oli 723 (tavoite oli 1000). Tulosta heikensi koronan aiheuttamat kokoontumisrajoitukset sekä Ukrainan sota. Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä oli hankkeen lopussa 606 (tavoite oli 900), joista naisia tavoiteltiin 303 ja miehiä 326. Vastikkeettoman työn määrätavoite oli 334 tuntia, hankkeen lopussa sitä oli tehty 498 tuntia. Hankkeeseen on osallistunut lisäksi alle 15-vuotiaita 351. Hankkeen aikainen työllistävyystavoite oli 1 htv, hankkeen lopussa oli toteutunut 0,97 htv. Suoranaisia ympäristöä parantavia toimia ei toteutettu resurssien puutteen vuoksi. Hankkeeseen toivottiin osallistuvan 12 organisaatiota, toteuma 31.12.2022 oli 13.

Toiminta on tapahtunut koronan sallimissa rajoissa kansainvälistymisen edistämistä erilaisissa kohderyhmän kanssa käydyissä keskusteluissa, työpajoissa ja pienen mittakaavan projekteissa, osa niistä on liittynyt ympäristön suojeluun

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen rahoittaja oli paikallinen kehittämisyhdistys Rieska-Leader ry ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen hyväksytty kustannusarvio oli 49 951,60 € ja hankkeeseen oli myönnetty EU-rahoitusosuus oli 18 503,70 € ja valtion osuus 16 471,46 sekä ns. toimintaryhmän välittämä kuntaraha (Kalajoen kaupunki) 8811,28 €, jolloin julkisen rahoituksen osuus oli yhteensä  44 056,44 € (88,2%). Yksityisrahoitus voitiin kerätä vastikkeettomana talkootyönä, jonka osuus oli 4895,16 €. Hankkeen toteuma ylittyi hieman, mutta yksityisrahoitus ylitti myös odotukset.

Yhteistyökumppanit:  Rieska Leader/ Youth Rural- hanke- Kalajoen ESC vapaaehtoiset. Kalajoki akatemian ja opetuspalveluiden International clubs (8), nuorisopalvelut sekä Jelppi – verkkohankkeet (2), Lukio (international studies and language lessons) sekä nuorisojärjestöt ( 4H, partio), Jedu ja KKRO.

Vastuuorganisaatio:  Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Kalajoki Akatemia. Hankkeen johtaja oli hankkeen aikana 2022 sivistysjohtaja Tiina Kangas, ja 2023 Juha Isolehto

Toteutusaika:  9.11.2022 - 6.2023

Tiivistelmä: Opetushallitus oli myöntänyt valtion erityisavustusta lukiokoulutuksen järjestäjille koronavirusepidemian johdosta tarvittaviin tukitoimiin 39061 € (95 %). Rahoitus käytettiin oppisen tukeen ja oppimisvajeen paikkaamiseen.

Hankkeen kohderyhmänä oli 281 opiskelijaa. Tavoitteena oli parantaa lukiolaisten mahdollisuuksia jatkaa opintojaan lukion opetussuunnitelman mukaisesti etäopetusjaksojen aikana kertyneen osaamisvajeen vähentämiseksi sekä opintojen saattaminen suunniteltuun aikatauluun auttamalla opiskelijoita yksilöllisesti tai pienissä ryhmissä rästiin jääneiden tehtävien suorittamisessa sekä tukea heitä ylioppilastutkintoon valmistautumisessa ja jatko-opintoihin siirtymisessä.

Palkattiin resurssiopettaja opiskelijoiden tueksi rästiin jääneiden kurssisuoritusten loppuun suorittamiseksi sekä etäopetusjaksojen aikana muodostuneen osaamisvajeen umpeen kuromiseksi Lisäksi avustusta kohdennettiin tukiopetukseen, joka havaittiin hyväksi. Etäopetusjaksojen aikana syntynyttä osaamisvajetta saatiin vähennettyä ja rästiin jääneitä kurssisuorituksia saatiin tehtyä tuetusti loppuun. Opintojen eteneminen saadaan palautettua normaalisuunnitelman mukaiseksi myös niillä opiskelijoilla, joille etäopetusjaksot ovat aiheuttaneet vaikeuksia suoriutua opinnoista suunnitelmiensa mukaisesti. Hankkeen tuloksena oppimisvaikeudet ovat vähentyneet ja osaamisvajetta on paikattu. Resurssiopettajan rekrytointi oli haastavaa minkä vuoksi hanke ei toteutunut aiotussa laajuudessa.

Kustannukset ja rahoitus: Opetushallitus on hyväksynyt hankkeen kokonaisnettomenoiksi 41117 € ja myöntänyt avustusta 95 %, 39 061 €. Varoista käytettiin 11 976 € käytetään resurssiopettajan ja tukiopetuksen kustannuksiin.

Vastuuorganisaatio:  Hankkeen johtaja on sivistys- ja hyvinvointijohtaja Juha Isolehto ja opetuspalveluissa hankkeen yhteyshenkilönä toimii lukion rehtori Riku Saksholm.

Toteutusaika: 1.1.2022 - 30.9.2023

Tiivistelmä: Ketterää osaamista on osa seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistävää hankekokonaisuutta. Hankkeessa edistetään mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen koulutusta ja korkeakoulutusta seutukaupungeista käsin. Ennakointitiedon pohjalta tuodaan näkyväksi puuttuvaa osaamista. Osaamisen vahvistamiseen tähdätään ketterillä ja joustavilla toimintamalleilla. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muun muassa TEtoimistojen, ELY-keskusten, koulutuksenjärjestäjien ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat hankkeen valmisteluvaiheessa tunnistetut, samaan teemaan liittyvät alueelliset ja valtakunnalliset hankkeet.

Hankkeen tavoitteena on Monikampus Finland -toimintamallin juurruttaminen. Luodaan yhteneväiset alueelliset rakenteet, joissa elinkeinoelämän osaajatarpeisiin vastataan ketterästi sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Luodaan kaikkien seutukaupunkien hyödynnettäväksi toimintamalli, jolla pidemmän aikavälin ennakointitietoa kyetään hyödyntämään sekä luomaan ratkaisuja osaajatarvetiedon tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.
Pilotoidaan tunnistettuun osaajatarpeeseen vastaavan koulutuksen tuomista seutukaupungista käsin suoritettavaksi yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa ja/tai moniosaajapolkutoimintamallia yhteistyössä yritysten, työllisyyspalveluiden sekä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kustannukset ja rahoitus: Koko hankekokonaisuus koostuu Ketterä osaaminen ja SEUTUKAUPUNKIrekry -kansainvälisten rekrytointien tukeminen ja yritysten rekrytointivalmiuksien kehittäminen-hankkeesta, joiden verkostohankkeiden yhteisrahoitus on noin 2,3 M€. Ketterä osaaminen hankkeen myönnetty rahoitus on 506 768 euroa( 60 %) Rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan Liitto ns. AKKE-rahoituksena. Kalajoen rahoitusosuus 4 480 euroa  tähän osa-hankkeeseen.

Toteuttajat: Hankkeen päätoteuttaja on Koulutuskuntayhtymä Brahe ja 7 osatoteuttajaa ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis, Kristiinankaupungin elinkeinokeskus, Iisalmen kaupunki, Koulutuskuntayhtymä Sasky, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu, Keuruun kaupunki.

Verkostokumppanit:  Kurikan kaupunki, Someron kaupunki, Lieksan kaupunki, Ylivieskan kaupunki ja Kalajoen kaupunki. Kalajoella verkostokumppanina toimi lukion rehtori Riku Saksholm

https://www.brahe.fi/tietoa-brahesta/hankkeet/paattyneet-hankkeet/ketteraa-osaamista-seka-seutukaupunkirekry-hankkeet-akke

Toteutusaika: 2.8.2021 - 31.12.2022

Tiivistelmä: Kalajoen koulujen kerhohankkeella on mahdollistettu oppilaiden kuulemisten ja toiveiden pohjalta koulupäivän yhteydessä toteutettavia kerhotoimintaa harvaan asutuille alueille (aluekouluilla), joissa tila-, kuljetus- ja aikataulusyistä ei voida täysimääräisesti toteuttaa oppilaiden toiveisiin pohjautuvaa Suomen mallin mukaista kerhotoimintaa. Kerhot ovat tarjonneet mahdollisuuden luovaan toimintaan ja opitun soveltamiseen sekä vahvistavat toiminnallisen oppimisen kautta tiedon omaksumista ja vuorovaikutustaitoja. Aluekouluilla toivotuimmat kerhot ovat olleet parkour / kiipeily, video- ja valokuvaus, kuvataide, musiikki, kädentaidot, ruuan valmistus, tiede- ja liikunnan lajikokeilukerho. Kerhot toteutettiin opetuspalveluiden, Kalajoki Akatemian ja järjestöjen yhteistyönä. Tavoitteena oli järjestää kymmenessä aiheppiirissä 300 kerhotuntia, joihin osallistuisi 160 oppilasta.

Kerhoja järjestettiin koronarajoitukset huomioiden 96 tuntia sekä 8 erillistä kerhoa. Kerhotoimintaa suunnattiin alueille, Raution ja Tyngän aluekouluille, jotka sijaitsevat 10-25 km päässä keskustaajamista, ja joissa on tarjolla vähän harrastetoimintaa lapsille ja nuorille. Ohjaajina toimi opettajia (25 %), muuta koulujen henkilökuntaa (25 %) ja järjestöjen henkilöitä (50%). Kerhotoimintaa kohdennettiin koulussa opitun soveltamiseen, opittujen asioiden syventämiseen ja toiminnallisen oppimisen kautta tapahtuvaan ryhmäytymiseen koulujen ja kerholaisten omien tarpeiden pohjalta. Sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tanssikerhoja järjestettiin Himangalla ja muilla aluekouluilla 4H järjestö organisoi niiden toivomaa kerhotoimintaa. Koronan vuoksi suljettuina olevien koulujen sijasta käytettiin järjestöjen toimitiloja, kuten Himangan urheiluhallia ja Event Park hallia palloilukerhoon.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset olivt 20 000 €. Opetushallitus myönsi 70 % avustuksen. Kokonaiskustannuksesta käytettiin pääosin henkilöstökustannuksiin kerhojen järjestämiseksi 8 757,40 €

Yhteistyökumppanit:  Yhteistyökumppaneita ovat Kalajoki akatemian oman henkilöstön ja ohjaajapankin toimijoiden lisäksi oppilaitosten opettajat ja henkilökunta sekä 4H-yhdistys Kalajoki, Himangan urheilijat, Aerodance ry ja Wesain.

Vastuuorganisaatio:  Kalajoen kaupunki, Kalajoki akatemia yhteistyössä Opetuspalveluiden kanssa. Hankkeen johtaja oli Tiina Kangas ja yhteyshenkilö opetuspalveluissa on Anna-Maria Palo sekä Kalajoki akatemian käytännön toteutuksen yhteyshenkilö oli hankkeen aikana palvelualuevastaava Juha Isolehto, 044-4691242.

Toteutusaika:  1.9.2020 - 31.8.2023

Tiivistelmä:  21st century skills - green label schools on Kalajoen Lukion ERASMUS+ hanke ajalle 1.9.2020-31.8.2023, jossa tarkoituksena on organisoida viisi opetus ja harjoittelujaksoa, joissa käsitellään 21. vuosisadan taitoja kuten, ympäristövastuu, digitaalinen ja teknologinen sujuvuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, luovuus ja innovaatio sekä henkilökohtainen hallinta ja hyvinvointi ja myös opettaja heidän opettaessaan niitä sekä STEM lähestymistavat, viestintä että yhteistyötaidot.

Hankkeen tavoitteena on sekä oppia löytämään uusia keinoja ja tapoja opettaa että varustaa oppilaat paremmin alkaneen vuosisadan vaatimilla taidoilla ja ympäristötietoisuuden parantamiseksi.

Hankkeessa organisoidaan viisi opetus- ja harjoittelujaksoa, joissa paneudutaan 21. vuosisadan taitojen kehittämiseen, niitä ovat mm. opiskelijoilla ympäristövastuu, digitaalinen ja teknologinen sujuvuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, luovuus ja innovointi sekä henkilökohtainen hallinta ja hyvinvointi. Opettajat myös omalta osaltaan vaihtavat ajatuksia, osaamista ja voivat kehittää, että vaihtaa innovatiivisia opettamiskäytäntöjään sekä vahvistaa ja kehittää heidän omia henkilökohtaisia taitojaan sekä miten myös opettaja heidän opettaessaan voi edistää oppilaiden kriittistä ajattelua, luovuutta, viestintä- että yhteistyötaitoja ja hyödyntää STEM-lähestymistapoja.

Hankkeessa tehdään yhteisötutkimuksia, esitellään niitä, tehdään pysyviä installaatioita, postereita, järjestetään työpajoja, blogiyhteistyötä sekä tehdään seurantaa työpaikoilla niiden toiminnasta ja luodaan kullekin osallistujalle vihreä merkki.

Kustannukset ja rahoitus: Hanke on saanut 113 762 € kustannusarviolleen 100% rahoituksen ja siitä Kalajoen lukion osuus on  27 990 €.

Vastuuorganisaatiot, henkilöt ja kumppanit:  Hankkeessa ovat mukana Suomi pääkoordinaattorina ja kumppaneina Viro, Saksa, Alankomaat ja Islanti. Kalajoen hankkeen yhteyshenkilöt ovat lukion rehtori Riku Saksholm ja kansainvälisyyskoordinaattori Jan Franko.

Toteutusaika:  1.7.2021 - 31.10.2023

Tiivistelmä:  DigiTaidot Kalajokisille -hankkeessa kohderyhmälle tiedotettiin uuden palvelualusta tarjoamista mahdollisuuksista sekä annettiin matalankynnyksen käyttöneuvontaa, opastusta, opetusta ja koulutusta. Hankkeella edistettiin digitaalisten alustojen tehokasta hyödyntämistä parantamalla niiden käyttäjien digitaalista osaamista. Hankkeessa kehitettiin työssä olevien digitaalisia taitoja, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan pärjätä työssään ja kehittää etäpalveluja sekä työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden digitaalisia taitoja heidän työmarkkina-asemansa kohentamiseksi ja yhteiskunnan toimintaan osallistumisensa ja hyvinvointinsa edistämiseksi.

Hankkeessa tavoitteena olleeseen digitaalisen osaamisen puutteisiin pystyttiin vaikuttamaan sekä Kalajoen kaupungin henkilöstön että kuntalaisten osalta,koulutuksilla ja henkilökohtaisella neuvonnalla, käyttöneuvonnalla ja opastuksilla, hyvin ottaen huomioon ulkoiset tekijät. Hankkeeseen osallistui noin 1402 osallistujaa tapahtumissa, koulutuksissa, neuvonnassa, kyselyihin vastaajina ja hankkeen somessa: Koulutuksia järjestettiin 65 kpl erikokoisille ryhmille, joihin osallistui 242 henkilöä, sekä Digineuvontaa tehtiin 235 henkilölle/ pienryhmälle. Näistä koulutuspäiviä kertyi 409. Lisäksi aloitettiin  kaupungin digitukiryhmä, jossa oli 5 osallistujaa. Hanke osallistui tapahtumiin, joissa oli 615 osallistujaa sekä järjesti oman tapahtuman, jossa arvioitiin olevan 70 osallistujaa, sekä luentotilaisuuden vanhemmille peliosaamisesta (20), yhteensä 705 osallistujaa.

Hanke suoritti digitaitokyselyn, johon vastasi 240 henkilöä. Lisäksi tehtiin palautekyselyitä kirjallisesti että suullisesti.
Hanke onnistui parantamaan digitaalisten palveluiden, kuten KuntaAppin, haittalajien ilmoitusappin, käytettävyyttä koulutuksin ja järjesti koulutusta ja neuvontaa liittyen sähköisiin asiakirjoihin, työkaluihin, tiedottamiseen, ryhmäsovelluksien käyttöön, osallistamistyökalujen käyttöön yms. sekä eri teemoista kulloisenkin tarpeen mukaan. Hankkeessa järjestettiin myös peliosaamisluento ja luotiin 3D virtuaalityökalut ja tekoälyn käyttö kunnallissektorilla -koulutusmateriaali.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 149 458,12 €, josta  Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämä osuus Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta 119 565,79 € (80%). Rahoituksesta 29 892,33 € (20%) oli Kalajoen kaupungin omarahoitusta.

Yhteistyökumppanit:  Tietojohtamisen tutkimusryhmä NOVI, Tampereen yliopisto (oppimisympäristö- ja teknologia asiantuntijat), Joki-ICT, Merijärven ja Alavieskan kunnat.

Vastuutaho:  Kalajoen kaupunki, Kalajoki Akatemia. Hankkeen johtaja palveluvastaava Juha Isolehto, 044–469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi

Aineiston säilytysaika:  31.12.2033 saakka.

Toteutusaika:  1.1.2023 - 31.12.2023

Tiivistelmä:  Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tukenut 50 % avustuksella Hyvinvointia meriliikunnasta -hanketta vuodelle 2023. Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja kodin lähiympäristössä tapahtuvan perheliikunnan lisäämiseen ja lähiliikuntapaikkojen hyödyntämiseen hyvin-vointityössä. Hankkeen aikana rakennetaan perheliikuntaneuvontapalvelu Suomen ladun mallin mukaan.  Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntalaiset, varhaiskasvatusikäiset, esiopetuksessa olevat, aikuiset, ikiliikkujat ja muut perheliikunnan kohderyhmät. Sidosryhmiä ovat liikunta-alan yhdistykset ja yritykset.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa Suomen ladun liikkuva perhe toimintamalli Kalajoelle. Hankkeessa koulutetaan lasten liikeohjaajia ja järjestetään perheliikuntatapahtumia.

Toimenpiteet ja tulokset:  Teemana palvelujen kehittäminen. Toimenpiteet ovat:

1. Suomen ladun liikkuva perhe -toimintamallin jalkauttaminen Kalajoelle
2. Lasten liike -ohjaajien kouluttaminen
3. Perheliikuntareittien luominen (5 kpl)
4. Perheliikuntatapahtumien järjestäminen (8 kpl)
5. POP-up -liikuntareitit ja olosuhdetyö

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset ovat 52 000 euroa, johon on saatu 26 000 € avustus Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Varat käytetään hanketta toteuttavan henkilöstön palkkoihin ja toiminnan järjestämiseen.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupunki, Kalajoki Akatemia, Liikuntapalvelut. Hankkeen johtaja palveluvastaava Juha Isolehto, puh. 044-469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi.

Toteutusaika:  1.4.2022 - 31.12.2023

Tiivistelmä:   Hankkeen tavoitteena on luoda puitteet sille, että kirjastosta tulee kunnan ja kuntalaisten keskeinen osallistaja, lähidemokratian keskus ja ympäristötietoisuuden edistäjä. Hankkeen kohderyhmänä ovat kirjaston henkilökunta, kirjaston asiakkaat, kirjaston ei-käyttäjät ja sidosryhmät. Yhteistyökumppani Urheiluakatemia.

Keskeisimmät tavoitteet ovat:

1. parantaa kuntalaisten ja päättäjien välistä vuorovaikutusta
2. kehittää Kalajoen kyläkeskusten sekä kuntalaisten kuuntelemista
3. edistää kestävää kehitystä ja tietoisuutta ympäristöstä, kiertotaloudesta ja kuntalaisten omista vaikutusmahdollisuuksista

Toimenpiteet ja toteutus:

1. Luodaan toimintamallit ja palvelumuodot, joilla kirjasto voi vahvistaa kuntalaisten osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä lisätä osallisuutta ja tietoisuutta.
2. Hankkeessa järjestetään keskustelutilaisuuksia paikallisten teemojen ympärillä sekä tuodaan päätöksentekoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista näkyväksi julkiseen tilaan. Viranhaltijoita eri alueilta tuodaan matalan kynnyksen kyselyhetkiin pääkirjastolle.
3. Kirjastoihin luodaan infopisteitä ympäristötietouteen ja kiertotalouteen liittyen, joista kuntalainen voi saada tietoa omista vaikutus- mahdollisuuksistaan. Kierrätyksestä ja jätehuollosta järjestetään kirjastoissa tapahtumia.
4. Kirjasto ja Urheiluakatemia syventävät yhteistyötä - hanketyöntekijä suunnittelee Urheiluakatemian kanssa, miten kirjaston avulla arkiliikuntaa voisi tuoda lähemmäksi ihmisiä ja mitä liikuntavälineitä kirjasto tulee tulevina vuosina hankkimaan käyttötaloudestaan.
5.  Hankkeessa edistetään sähköistä kuntalaisten kuulemista ja lisätään kuntalaisten tietoa digitaalisista kyselyistä ja yhteydenottokanavista.
6.  Hankkeeseen palkataan 9 kk ajalle projektityöntekijä, joka luo toimintamallit ja palvelumuodot.

Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda kirjastosta kunnan ja kuntalaisten keskeinen osallistaja, lähidemokratian keskus ja ympäristötietoisuuden edistäjä.

Kustannukset ja rahoitus:  Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset 37 500 euroa, johon on saatu 30 000 € avustus. Kuntarahoitusosuus 7 500 € koostuu kirjaston henkilökunnan hankkeeseen käyttämistä työtunneista, jotka sisältyvät talousarviossa palkkaan, palkkioihin ja niiden sivukuluihin. Avustus käytetään pääosin palkkoihin sekä hieman ostopalveluihin ja pieniin em. hankintoihin ja muihin kuluihin. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Vastuuorganisaatio:  Kalajoen kaupunki, Kalajoki Akatemia, Kirjasto. Hankkeen johtaja palveluvastaava Juha Isolehto, puh. 044-469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi.

Toteutusaika:  1.4.2023 - 31.12.2024

Tiivistelmä:    Hankkeeseen osallistui viisi kuntaa, Kalajoen lisäksi Kempele, Kuusamo, Reisjärvi ja Tyrnävä.  Hankkeessa kartoitettiin hankealueen kirjastojen senhetkinen kulttuurineuvonnan tilanne ja resurssit. Selvitettiin yhteistyökäytännöt kunnan muiden kulttuuri- ja vapaa-aikatoimijoiden sekä kunnissa toimivien yhdistysten kanssa. Kuntalaisille toteutettiin asiakaskysely, jossa kysyttiin millaisiin kulttuuriasioihin he toivoisivat neuvontaa ja mitä ajatuksia kulttuurineuvonta herättää. Eniten kuntalaiset kaipasivat ajantaisaista ja helposti löytyvää printattua tietoa kulttuuritoiminnasta, tapahtumista, yhteystieotja yhdistyksille, apua lipun ostamiseen mikäli lippujen myynti oli nettipohjaisilla alustoilla. Kaivattiin tavattavissa olevaa henkilöä joka voi auttaa esim. nettilinkkien ja nettiasioinnin kanssa. Kirjastoille kehitettiin eritasoiset kulttuurineuvonnan mallit, joita jokainen kirjasto voi toteuttaa omien resurssiensa mukaan.

Kulttuurineuvonnan tasot:

1. Fyysinen piste; palvelupiste saatiin kootuksi kaikkiin hankealueen kirjastoihin
2. Digitaaliset palvelut; digitaalinen neuvonta toteutuu useimmissa kirjastoissa asiakastietokoneiden avulla ja kaikissa kunnissa on käytössä tapahtumakalenterit
3. Henkilökohtainen neuvonta; käynnistettiin Kalajoella, jossa kerran viikossa yhteistyössä Pohteen AINO-neuvonnan pisteen kanssa oli kulttuurineuvontaa saatavilla
4. Kulttuurikaveritoiminta; toimintaa kartoitettiin ja joillakin alueen kunnilla toimivat liikuntaluotsit tekivät samalla kulttuurikaveritoimintaa, kuten myös SPR:n ystäväpalvelussa toimivat vapaaehtoiset tarpeen mukaan.  Tarvetta kulttuurikaveritoiminnalle on kaikissa kunnissa, uusia vapaaehtoisia ja koulutusta tarvittaisiin.
5. Hyvinvointilähete; elintapaohjauksen hyvinvointilähete etenee Pohteen alueella palvelutarjottimen kokoamisen myötä ja kuntien täydentäessä PTV tietovarannon tietoja ja sen kautta kehittyy myös palveluiden löydettävyys. Hyvinvointilöhete on kokeilussa joissain Pohteen alueen kunnissa, mutta ei vielä vakiintunut toimintamalli.

Kustannukset ja rahoitus:  Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle 40 000 € avustuksen. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset ovat 50 596 €. Kalajoen kaupungin osuus rahoituksesta on 10 596 €.

Vastuuorganisaatio:  Kalajoen kaupunki, Kalajoki Akatemia, kirjasto. Hankkeen johtaja kehitys- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto,                                      puh. 044-469 1242, yhteyshenkilö kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa, puh. 044-469 1874

Toteutusaika: 1.5.2023 - 31.5.2024

Tiivistelmä: Lapsille ja nuorille (7-15 v) suunnattua kerho- ja leiritoimintaa toteutetaan koulujen loma-aikoina päiväleiritoimintana ja kouluaikana kerhotoimintana. Kerhot ja leirit vahvistavat kohderyhmän luontosuhdetta ja yhteisöllisyyttä sekä mahdollistavat tutustumisen toisiin koulun ulkopuolella. Toiminta auttaa monikulttuurisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria tutustumaan uuden kotimaan toimintatapoihin, luontoon ja kulttuuriin edesauttaen kotoutumista Toimintaa rahoittaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Tavoitteet ja toteutuminen:  Tavoitteena oli järjestää kesäkaudella neljä päiväleiriä, syys- ja hiihtolomilla yhdet päiväleirit, yhteensä 30 leiripäivää. Kerhotoiminnan järjestäminen neljässä koulukeskuksessa, nuorisotalo Alexilla ja Ventelän yhteisöjen talolla, yhteensä 134 kokoontumiskertaa, kerhotunteja 268. Tavoitteena leireille 100 osallistujaa ja kerhoihin 120 osallistujaa.

Toiminnat toteutuivat, mutta pienemmässä mittakaavassa. Lapsia ja nuoria tavoitettiin suunnitelman mukaisesti, mutta kerhotoimintoja toteutettiin lukumäärällisesti vähemmän.

Leiritoiminnan toteutuminen: Päiväleireillä hankkeen avulla toteutettiin luonto-ja ympäristötaidepajoja sekä monikulttuurista toimintaa. Leirejä toteutui suunnitellusti 6, osallistujamäärä keskimäärin 15 lasta / leiri.
Kerhotoimintaa toteutettiin Merenojan koululla, Tyngän aluekoululla, Raution koululla, Raumankarin yhtenäiskoululla, Ventelän talolla, Nuorisotila Alexilla, Eläinpiha Hulivilissä sekä Kärkisten kylätalolla. Kerhot olivat monitoimikerhoja, joissa aiheena oli eläinten kanssa toimiminen, luonnossa liikkuminen ja retkeily, ympäristötaide, terveellinen ruoka ,musiikki, liikunta ja tanssi.

Palautetta toiminnasta pyydettiin toimintaan osallistuneilta lapsilta ja nuorilta sekä heidän vanhemmiltaan jakerhojen ja leirien ohjaajilta.
Eläinavusteisen toiminnan ryhmät saivat runsaasti positiivista palautetta erityistä tukea tarvitsevien nuorten vanhemmilta. He kokivat, että lapset saivat onnistumisen tunteita ja tasa-arvoisuuden kokemuksen koska pystyivät osallistumaan säännölliseen kerhotoimintaan ja lisäksi päiväleirille, joka usealle lapselle oli ensimmäinen leirikokemus.
Tanssikerhoja toteutettiin sekä Merenojan ja Raumankarin yhtenäiskouluilla yhdistys yhteistyönä. Toiminta synnytti nuorten omaehtoisia ryhmiä jotka osallistuivat keväällä 2024 myös tanssinäytöksiin ja omien koreografioiden näytökseen.
Rahoituksella toteutettiin kolme kansainvälistä kerhoa joiden ohjelmasisällöt rakentuivat kuvataiteen,musiikin,tanssin ,ruokakulttuurin, eläinten ja luonnon sekä ympäirstötaiteen teemoihin. Uusia ystävyyssuhteita syntyi ja kerhotoiminnan rohkaisemana maahanmuuttajalapsia saatiin mukaan myös päiväleireille.
Kouluajan ulkopuolella järjestetty ohjattu kerho ja leiritoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa. Vahvuuksiksi toiminnassa on kohonnut matalan kynnyksen osallistuminen, maksuttomuus ja sitoutumattomuus jonkun tietyn urheiluseuran tai yhdistyksen toimintaan

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset 24417,00 € koostui ohjaajien palkoista ja matkoista, koulutuksesta ja vierailupäivien, kerhojen ja leirien kustannuksista.Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä rahoitus hankkeen toteuttamiseen on 13 000 € . Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus 11 417 €.

Vastuuorganisaatio:Kalajoki Akatemia, hankkeen johtaja palveluvastaava Juha Isolehto. Yhteyshenkilö kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa, puh. 044-469 1874, anita.ohtamaa@kalajoki.fi

Toteutusaika: 1.4.2022 - 31.12.2024

Tiivistelmä: Hankkeessa edistettiin Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Kempeleen, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjärven, Sievin ja Ylivieskan kulttuurimatkailutuotteiden ja palveluiden markkinakelpoisuutta ja -potentiaalia. Hankkeen tavoitteena oli edistää yhteistyötä  ja verkostoitumista, käynnistää kulttuuritoimijoiden yhteistä innovaatiotoimintaa, tehdä yhteistyötä alueellisten kulttuuritavoitteiden saavuttamiseksi mm. OULU 2026 ja muiden hankkeiden ja ohjelmien kanssa. Hankkeessa kehitettiin valmiuksia ja aktivoitiin kulttuuritoimijoita, kuntia ja yrityksiä yhteistyöhön kulttuuripalveluissa sekä kehitettiin uusia toimintamalleja kuntien, kulttuuritoimijoiden ja yritysten väliseen toimintaan sekä laadittiin kulttuurisuunnitelmia. Hankkeessa edistettiin kulttuurimatkailutuotteiden ja palveluiden markkinakelpoisuutta ja pilotoitiin yleishyödyllisten kulttuuripalvelujen digitalisointia saavutettavuuden parantamiseksi ja käytettiin palvelumuotoilua tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Hanke edisti välillisesti kulttuurialan yritystoiminnan mahdollisuuksia ja vahvisti kuntien matkailunäkyvyyttä. Kulttuuritoiminnan vaikuttavuus lisääntyi hankkeen myötä. Hanke elävöitti maaseutua tuomalla kulttuurikohteet paremmin esille ja tekemällä yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa. Hankkeen kohderyhmänä olivat kulttuurin ja matkailualan toimijat.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 217 201 €. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle 100% EU- ja valtionrahoitusta.

Vastuupalvelu: Kalajoki Akatemia, hankkeen johtaja kehitys- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto, puh. 044-469 1242, yhteyshenkilö kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa, puh. 044-469 1874 ja projektipäällikkö Merja Nevalainen, puh. 040-187 8609

Toteutusaika: 1.1.2022 - 31.12.2023

Tiivistelmä:  Hankkeessa luodaan matalan kynnyksen palvelumalli, jossa hyödynnetään oo. malleja sekä kehitetään hyvinvointikortti työvälineeksi heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville perheille. Hanke tähtää perheiden hyvinvointia tukemalla ja edistämällä vahvistamaan perheiden sosiaalista asemaa sekä rohkaisemaan mukaan yhteisölliseen toimintaan poistamalla osallistumisen esteitä. Hankkeessa kehitetään mittaus- ja seurantamalleja toiminnan ja hyvinvointikertomuksen tueksi. Kehitettävänä kohteena on toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi.

Tavoitteet:   Hyvinvointikertomustyön kehittäminen – tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi sekä kulttuurihyvinvoinnin toimintamallien kehittämiseksi luonto-, ympäristö-, ja taideperusteisia toimintamalleja hyödyntäen. Hankkeen päätavoitteena on edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta, vähentää eriarvoisuutta, lisätä tasa-arvoa ja asiakkaiden valinnanvapautta. Tavoitteena on tunnistaa varhain niin sanotut riskitekijät ja ensimmäiset haasteet, jotta perheille voidaan tarjota osallistavaa ja hyvinvointia tukevaa toimintaa oikea-aikaisesti sujuvan palveluohjauksen kautta. Tavoitteena on vahvistaa vähävaraisten perheiden sosiaalista asemaa, tukea perheitä yhteiseen tekemiseen sekä rohkaista mukaan yhteisölliseen toimintaan poistamalla
osallistumisen esteitä.

Toimenpiteet ja tulosodotukset:  

Hyvinvointikortti – osakokonaisuus / Kuusamo: Hankkeeseen palkataan osa-aikainen koordinaattori Kuusamoon ja projektityöntekijä. Hyvinvointikorttiosahankkeessa kehitetään oo. toimintamallin rinnalle mittaus- ja seurantamalleja hyvinvointikertomuksen tueksi – tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi. Kehitettävänä kohteena ovat toimenpiteiden reaaliaikainen vaikuttavuuden arviointi, jossa verrataan oo. tilastotietoa mitattuun tietoon. Kehitetään reaaliaikaista datan keräämistä ja analysointia tavoitteena tiedon keruun ja analysoinnin automatisointi. Hankkeessa luotava toimintamalli ja pilotoinnit mahdollistavat sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien perheiden osallistumisen luonto-, taide- ja kulttuurilähtöisillä menetelmillä toteutettaviin palveluihin osallistumisen. Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymisen myötämuutokset näkyvät myös terveyserojen kaventumisena.

Tiedolla johtamisen osa-kokonaisuus/ Kalajoki: Kalajoelle palkataan osa-aikainen asiantuntija, joka kartoittaa ja hankkii mittalaitteet, luo tiedonkäsittelymenetelmät ja vie tiedot rajapinnan kautta olemassa oleviin tiedolla johtamisen järjestelmiin. Hankkeessa tuotetaan mitattua tietoa palveluiden käytöstä ja käyttäjistä sekä arvioidaan ennaltaehkäisevän toiminnan kustannusvaikutuksia sekä palvelutarpeen muutoksia. Tiedolla johtamisen osakokonaisuudessa kehitetään toiminnan vaikutusten arviointiin soveltuva seurantamenetelmä, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa toimenpiteiden vaikutusarvioiden tueksi. Palveluiden käyttäjätiedoista muodostetaan keskeiset tiedot yhdistäviä mittareita ja infograafeja, joita käytetään päätöksenteon tukena niin palvelualueilla kuin luottamushenkilöiden toimesta. Hankkeessa tuotetaan mitattua tietoa palveluiden käytöstä ja
käyttäjistä sekä arvioidaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuutta, kustannusvaikutuksia ja palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia. Kerätystä tiedosta toteutettavat infograafit havainnollistavat toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Tulosodotukset: Tiedolla johtamisen osakokonaisuuden toimintatapana tulee oleman valittujen kohteiden käyttäjävirran analysointi, tiedonkäsittely ja tulosten havainnollistaminen. Mittaus ja arviointitiedon pohjalta voidaan kohdentaa kampanjoita eri väestöryhmille tarpeen mukaan. Voidaan myös seurata toimintojen vaikuttavuutta ja tehdä tarpeelliset jatkosuunnitelmat kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kustannukset ja rahoitukset: Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset vuosille 2022–2023 ovat 253 533 euroa, josta terveyden edistämisen määrärahan osuus THL:tä on 200 000 euroa (78,9 %). Hankkeen toteuttaa yhteistyössä Kuusamon kaupunki ja Kalajoen kaupunki. Kuusamon
kaupunki toimii hankkeen hallinnoijana ja Kalajoen kaupunki osatoteuttajana. Toteuttajat ovat osoittaneet hankkeelle omarahoitusta yhteensä 53 533 euroa, joka on 21,1 % kokonaiskustannuksista. Osa omarahoitusosuudesta tehdään kaupungin henkilöstön työpanoksella.

Vastuuorganisaatio ja kumppanit: Pääpartneri on Kuusamon kaupunki, joka hallinnoi hankkeen, projektipäällikkö Pirkko Määttä. Kalajoen kaupunki on osatoteuttajana. Kalajoen kaupungin yhteyshenkilöt ovat Anita Ohtamaa, puh. 044-469 1874, anita.ohtamaa@kalajoki.fi ja Juha Isolehto, puh. 044-469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi.

Toteutusaika: 9.11.2022 - 31.7.2024

Tiivistelmä ja tausta:  Opetushallitus on myöntänyt valtion erityisavustusta lukiokoulutuksen järjestäjille koronavirusepidemian johdosta tarvittaviin tukitoimiin 39 061 € (95 %). Rahoitus käytetään oppisen tukeen ja oppimisvajeen paikkaamiseen.

Tavoitteet: Tavoitteena on parantaa lukiolaisten mahdollisuuksia jatkaa opintojaan lukion opetussuunnitelman mukaisesti etäopetusjaksojen aikana kertyneen osaamisvajeen vähentämiseksi sekä opintojen saattaminen suunniteltuun aikatauluun auttamalla opiskelijoita yksilöllisesti tai pienissä ryhmissä rästiin jääneiden tehtävien suorittamisessa sekä tukea heitä ylioppilastutkintoon valmistautumisessa ja jatko-opintoihin siirtymisessä. Hankkeen kohderyhmässä on 281 opiskelijaa.

Toimenpiteet, toteutus ja tulokset:  Palkataan resurssiopettaja opiskelijoiden tueksi rästiin jääneiden kurssisuoritusten loppuun suorittamiseksi sekä etäopetusjaksojen aikana muodostuneen osaamisvajeen umpeen kuromiseksi. Resurssiopettajaa käytetään myös opiskelijoiden elämänhallinnan palauttamiseen, niiden opiskelijoiden osalta, joille etäopetusjaksot ovat osoittautuneet erityisen raskaiksi. Lisäksi avustusta kohdennetaan tuki-opetukseen.

Tulosodotukset: Etäopetusjaksojen aikana syntynyttä osaamisvajetta saadaan vähennettyä ja rästiin jääneitä kurssisuorituksia saadaan tehtyä tuetusti loppuun. Opintojen eteneminen saadaan palautettua normaalisuunnitelman mukaiseksi myös niillä opiskelijoilla, joille etäopetusjaksot ovat aiheuttaneet vaikeuksia suoriutua opinnoista suunnitelmiensa mukaisesti. Hankkeen tuloksena oppimisvaikeudet ovat vähentyneet ja opiskelijoiden elämänhallinta on kohentunut.

Kustannukset ja rahoitus:  Opetushallitus on hyväksynyt hankkeen kokonaisnettomenoiksi 41 117 € ja myöntänyt avustusta 39 061 € (95%). Varat käytetään resurssiopettajan palkkaamiseen.

Vastuuorganisaatio: Hankkeen johtaja on palvelujohtaja Juha Isolehto ja opetuspalveluissa hankkeen yhteyshenkilönä toimii lukion rehtori Riku Saksholm, puh. 044-469 1601.

Toteutusaika: 1.1.2024 - 31.12.2024

Tiivistelmä:Kehittämishankkeella luodaan uusia toimintamalleja kodin lähiympäristössä tapahtuvan perheliikunnan lisäämiseen ja luontoliikuntapaikkojemme hyödyntämiseen hyvinvointyössä. Hankeaikana rakennetaan oman perheliikuntaneuvontapalvelu. Perheliikuntatapahtumien sisällöt suunnitellaan Suomen Ladun koordinoiman Liikkuva perhe -ohjelman teemoja hyödyntäen ja periaatteita tavoitellen. Toimintatapa on osallistava, poikkihallinnollinen ja kolmatta sektoria sekä yritysten palveluita yhteensovittava. Kuulemisten perusteella pyritään rakentamaan toimintamalli, jossa koulutetaan perheliikuntaohjaajia ja luodaan paikallisia tapahtumia, liikuntaolosuhteita ja palveluita. Pyrkimys 2 viikkotunnin aktiivisuuslisäykseen kaikissa ikäryhmissä.

Toteutus: Hankeen painopisteet vuosittain ovat:
1. vuosi (2023) -> Suomen Ladun kehittämän Liikkuva perhe -ohjelman Perheliikunta -toimintamallin jalkauttaminen Kalajoelle ja ohjaajakoulutus,
2. vuosi (2024) -> perheliikunnan toimintamallinen vakiinnuttaminen ja perheliikuntaneuvonnan pilotointi,
3. vuosi (2025) -> perheliikuntaneuvonta osaksi palvelutuotantoa ja perheliikuntakonseptin laajentaminen alueelle.

Toteutuksessa hyödynnetään ainutlaatuisia luonnonolosuhteitamme, reitistöjämme ja lähi- ja luotoliikuntapaikkoja.

Tavoitteet: Hankkeen avulla jalkautetaan Suomen Ladun kehittämän Liikkuva perhe -ohjelman toimintamalli Kalajoelle. Hankkeen toisena vuotena kehitetään alueemme perheille suunnattavan perheliikuntaneuvonnan toimintamalli, joka perustuu ensimmäisen hankevuoden tuloksiin ja arvioon toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Kolmantena vuotena perheliikuntaneuvonta otetaan osaksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden palvelutuotantoa ja se jalkautetaan poikkihallinnollisesti palveluyksiköihin. Samalla jatketaan ohjaajakoulutusta ja paikallisten olosuhteiden luontityötä.
Pyritään toimenpitein ohjaamaan perheliikkujat lähi- ja luontoliikuntapaikoille sekä meriluontoomme. Tavoittellaan ketterrää ja yhteisöllistä toimintamallia, jossa poikkihallinnollisesti suunnittellaan toimenpiteitä, joita toteutetaan kaupungin, kolmannen sektorin ja liikunta-alanyritysten yhteisvoimin. Erityisesti paikallisten lähiliikuntaolosuhteiden luonnissa tarvitaan nopeaa regointikykyä ja paikallistason asiantuntemusta, jota hanketoimin tuetaan.
Pyrkimyksenä hanketoimenpitein vuosittain kouluttamaan 30 uutta Lasten liike -ohjaajaa sekä luomaan 10 alueellista ja 10 paikallista perheliikuntapahtumaa. Alueellisten tapahtumien kautta pyritään tavoittamaan n. 10 % kaupunkimme väestöstä (1250). Omatoimi- ja pop-up -reittien mitatuksi kävijätavoitteeksi on asetettu 25 000 kävijää vuodessa.
Hanketoimin tavoittellaan liikunnallisen elämäntavan syntymistä jo varhaislapsuudessa sekä perheiden yhdessäolo- ja liikkumisajan kasvua sekä kaikissa ikäluokissa kahden viikkotunnin lisäystä perheliikuntaan, mikä osaltaan lisää alueemme asukkaiden hyvinvointia.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kustannukset muodostuvat palkkakustannuksista, ohjaajien matkakustannuksista ja yhteiskuljetuksista,kurssi- ja koulutuskustannuksista, välinehankinnoista, tapahtumien ja retkien järjestämiskustannuksista, tila- ja välinevuokrista, ilmoituksista ja markkinoinnista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle vuodelle 2024 valtionavustusta 29 900 € (50% kokonaiskustannuksista).

Yhteystiedot: Kalajoen kaupunki, kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto, Puh. 044-469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi

Toteutusaika: 19.12.2022 - 31.7.2024

Tiivistelmä ja tausta:

Kalajoen kaupunki on osa-toteuttajana Opetushallitukselta rahoituksen saaneessa Sastamalan kaupungin hallinnoimassa hankkeessa. Erityisavustus on tarkoitettu lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toteuttamiseen seutulukioissa. Seutulukioiden omarahoitusosuus on 10 %.

Tavoitteet:

Hankkeen tavoitteena on kehittää lukioissa hyödynnettävää laadunhallinnan toimintamallia ja laatua kuvaavia mittareita. Hankkeen tavoitteena on jakaa osaamista ja laatutyötä tukevia hyviä käytänteitä verkostossa. Hankkeessa toteutetaan koko verkostolle suunnattuja koulutuksia, seminaareja ja webinaareja sekä tuetaan benchmarking-toimintaa.

Toimenpiteet, toteutus ja tulokset:

Erityisavustus on tarkoitettu lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toteuttamiseen seutulukioissa. Ohjelman yksityiskohdat ovat luettavissa opetushallituksen sivuilla https://www.oph.fi/fi/funding/valtion-erityisavustus-lukiokoulutuksen-laatu-ja-saavutettavuusohjelman-edistamiseen-2022

Kumppanit:

Hallinnoija Sastamala, muut osalliset ovat Alavuden kaupunki, Iisalmen kaupunki, Imatran kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kalajoen kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Keuruun kaupunki, Kuusamon kaupunki, Lohjan kaupunki, Novida ammattiopisto ja lukio, Pieksämäen kaupunki, Pietarsaaren kaupunki, Riihimäen kaupunki, Savitaipaleen kunta, Siilinjärven kaupunki, Someron kunta (18).

Kustannukset ja rahoitus:

Opetushallitus on hyväksynyt hankkeen kokonaisnettomenoiksi 659 100 € ja myöntänyt avustusta 593 190 € (90 %) hallinnointiin Sastamalle
sekä toimenpiteiden toteuttamiseen ja rahoitusosuus jaetaan kuntien kesken ja laskutetaan hallinnoijalta. Kalajoen osuus on n. 25000 € budjetista ja omarahoitusosuus arviolta 3270 €.

Vastuuorganisaatio:

Hankkeen johtaja on palveluvastaava Juha Isolehto ja opetuspalveluissa hankkeen yhteyshenkilönä toimii lukion rehtori Riku Saksholm,             puh. 044-469 1601, riku.saksholm@kalajoki.fi

Toteutusaika: 12.12.2023 - 31.12.2024

Tiivistelmä:  Kalajoen Starting adult life with something great -Kalajoki Discover EU Inclusion – ERASMUS+ nuorisohankkeessa (KA155-YOU - DiscoverEU inclusion action) -osallisuustoimessa yhdestä viiteen nuorta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka ovat heikommassa asemassa ja jotka tulevat samasta maasta, tekevät yhdessä lyhyen matkan Euroopassa. Oppimisjakso koostuu suunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta ennen DiscoverEU-matkaa ja sen aikana sekä seurannasta matkan jälkeen.

Tavoitteet:  Tavoitteena on saada aikaan oppimiskokemus ja -prosessi, jota osallistujat ovat olleet aktiivisesti itse valmistelemassa. Saatua palautetta hyödynnetään jatkotyöskentelyssä.

Toimenpiteet ja toteutus:  Hankevaroja käytetään osallistujien ja järjestävän organisaation kustannusten kattamiseen.  Varoilla mahdollistetaan suunniteltu kevät- ja kesämatka kohderyhmälle ja siihen liittyvät kulut.

Kohderyhmät ja yhteistyökumppanit:  Kohderyhmänä on ryhmä Kalajoen heikommassa asemassa olevia nuoria.

Kustannukset ja rahoitus:  Opetushallitus on myöntänyt Kalajoen kaupungille varoja hankkeen toteuttamiseen vuosille 2023–2024 yhteensä  22492 €. (100%).

Vastuuorganisaatio:  Kalajoen kaupunki, järjestävä organisaatio on Kalajoen kaupungin nuorisokeskus.  Hankkeen johtaja on palvelualuevastaava Anita Ohtamaa ja  yhteyshenkilö Adrian Bonnet.

Toteutusaika:  1.8.2024 - 30.6.2025

Tiivistelmä: Kalajoen kouluille kehitetään lasten liikuntaneuvontamalli, jossa eniten liikunnasta hyötyville tarjotaan yksilöllistä ohjausta liikunnallisen elämäntavan pariin. Palkattava neuvoja (PT) tekee moniammatillista yhteistyötä koulujen liikuntatiimien ja liikunnanopettajien sekä kouluterveydenhuollon kanssa. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan Move-testien tulosten kautta. Hankkeen tavoitteena on myös päivittää koulujen Liikkuva koulu-toimintamalleja koulutuksen, välinehankintojen ja yhteisöllisten tapahtumien kautta. Hanke vastaa Kalajoen talousarviotavoitteisiin, jotka perustuvat hyte-kertomuksesta esiin nostettuihin teemoihin eli yhteisöllisyyden lisäämiseen ja terveen elämän eväiden antamiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tavoitteet:  Ensisijaisena tavoitteena on lasten liikuntaneuvonnan palvelukonseptin kehittäminen Kalajoelle. Eniten liikunnalliseen elämäntapaan ohjausta ja kannustusta kaipaavat eriytyvät liikunta-aktiviteeteistä jo koulupolun alussa, minkä takia vähiten liikkuvien / eniten liikunnasta hyötyvien joukko tarvitsee täsmäohjausta, kannustusta ja opastusta. Hankkeella pyritään edistämään uudenlaisen liikunnallisen toimintakulttuurin vahvistumista ja vakiinnuttamaan toimenpiteet osaksi perusopetuksen toimintamallia, jossa poikkihallinnollinen yhteistyö korostuu. Yksilöllisellä tarvekartoituksella, liikuntaharrastuksiin tutustumisten kautta ja liikuntalähtöisellä ohjauksella pyritään saamaan lisää liikettä vähiten liikkuvien ryhmään.

Kaupungin hvinvointikertomuksen ja TEAVIISARI-mittareiden mukaan Kalajoen kaupungin talousarviokirjaan 2023 nostettiin kaksi kärkiteemaa 1) yhteisöllisyyden lisääminen 2) terveen elämän antaminen. Nämä ovat myös hankkeen tavoitteena.

Toimenpiteet: Toimintasuunnitelma sisältää kolme toimenpidekokonaisuutta:

1. Kalajoki Akatemia rekrytoi yhtenäiskouluilla toimivan personal trainerin, joka tekee yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa (lasten liikuntaneuvonta), liikunnanopettajien (Move-testit) ja koulujen Liikkuva koulu-tiimien kanssa (koulun tapahtumat ja toimintakulttuuri). Kalajoki Akatemia kaupungin liikuntapalveluista ja liikuntaneuvonnasta vastaavana yksikkönä antaa asiantuntija-apua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
2. Liikkuva koulu-tiimi suunnittelee ja toteuttaa lukukausittain kaksi yhteisöllistä Liikkuva koulu-teemapäivää, joissa tavoitellaan yhteisöllisyyden lisääntymistä ja annetaan terveen elämän eväitä lapsille ja nuorille.
3. Liikunnallisen elämäntavan juurruttaminen organisaatioon edellyttää jatkuvaa uusien tekijöiden koulutusta ja uusien virikkeiden hakemista. Tämän johdosta kolmantena keskeisenä toimenpidekokonaisuutena on hanketoimiin osallistuvan henkilöstön kouluttaminen.

Kustannukset ja rahoitus: Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt Suomi liikkeelle-ohjelman Liikkuva koulu ja Move-kehittämisavustuksen määrärahasta  valtionavustusta 42 000 € (60%).  Avustus käytetään PT:n palkkakustannuksiin, matka- ja kuljetuskustannuksiin, kurssi- ja koulutuskustannuksiin, välinehankintoihin, vuokriin, tiedotukseen ja muihin kustannuksiin.

Vastuuorganisaatio: Kalajoki Akatemia, hankkeen palveluvastaava kehitys- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto

Toteutusaika:  1.8.2024 - 31.7.2025

Tiivistelmä:  Kalajoki on pilottivaiheesta alkaen tuottanut perusopetuksen oppilaille maksutonta ja mieluisaa kerhotoimintaa kouluilla. Toiminta on suunniteltu harrastusmessujen -23 perusteella. Tarjottavat kerhot perustuvat tehtyy tila- ja ohjaajakartoitukseen. Kouluviikkoihin on suunniteltu 47 kerhoa ja 60 ryhmää. Kerhosuunnitelman mukaan ohjausruntien kokonaismääräksi lukuvuonna 24-25 tulee yhteensä 1475 tuntia. Osallistujatavoite on 600. Toiminta vastaa kaupungin Hyvinvointisuunnitelman sekä Kalajoen kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja on keskeinen toimenpidekokonaisuus annettaessa "terveen elämän eväitä" nuorille sekä rakennettaessa yhteisöllisyyttä.

Tavoitteet: Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.

Pyritään ensisijaisesti tavoittamaan ne lapset ja nuoret, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai joilla ei ole yhtään yhteisöllistä harrastusta. Tavoitteeseen päästään kerhoetsivän aktiivisella työllä sekä tehostetulla viestinnällä, joka kohdennetaan tavoitteiden mukaisesti.

Kouluviikkoihin on suunniteltu 47 kerhoa ja 60 eri ryhmää. Kerhosuunnitelman mukaan ohjaustuntien kokonaismääräksi lukuvuonna 24-25 tulee yhteensä 1475 tuntia, osallistujatavoite on 600 henkilöä.

Kalajoen kaupungin hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on lasten osallisuuden lisääminen ja sen toimenpiteenä lasten kuulemisiin perustuvan Suomen mallin mukaisen kerhotoiminnan tuottaminen koulupäivän yhteyteen sekä terveen elämän eväiden antamisen ja yhteisöllisen toiminnan lisäämisen.

Toimenpiteet: Toimintasuunnitelma perustuu kuulemisiin ja yhteiseen suunnitteluun. Nuorten osallistuvan budjetoinnin yhteydessä suoritetaan kysely, jossa kartoitetaan laaja-alaisesti harrastustoiveet sekä syyt kerhoihin osallistumiseen / osallistumattomuuteen. Hankkeelle palkataan harrastustoimintaa koordinoiva kerhoetsivä / hankekoordinaattori (0,5 htv), joka aktiivisesti ohjaa oppilaita harrastusten pariin, järjestää harrastemessut, toimitiloja ja koordinoi kuljetuksia sekä vastaa hankkeen kyselyistä, tiedottamisesta ja markkinoinnista.

Syyslukukauden alussa Merenojan koululla järjestetään harrastemessut, jonne kaikki perusopetuksen oppilaat osallistuvat. Kaikki kerhot ja toimijat saavat mahdollisuuden markkinoida toimintaansa ja kertoa sisällöistä.

Lukuvuodelle 25-25 on suunniteltu 47 kerhoa ja 60 viikottaista kerhoryhmää.

Kustannukset ja rahoitus: Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt valtionavustusta Erityisavustukset kunnille harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen määrärahasta 45 000 € (70%). Avustus käytetään koordinaattorin ja ohjaajien palkka- ja matkakustannuksiin, kuljetuskustannuksiin harrastuspaikoille, materiaali- ja välinekustannuksiin, tilakustannuksiin ja markkinointiin ja viestintään.

Vastuuorganisaatio:  Kalajoki Akatemia, palveluvastaava kehitys- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto

Toteutusaika: 1.5.2024 - 31.5.2025

Tiivistelmä: Kerho- ja leiritoimintaa 7-15 vuotiaille toteutetaan koulujen loma-aikoina päiväleiritoimintana sekä kouluaikana  toteutettavana kerhotoimintana. Päiväleirit toteutetaan kesäkuussa 2024 5.-30.6 (4 leiriä ) , syyslomaviikolla vk 43. sekä hiihtolomalla 2025 vk 10.
Kerhotoiminnat toteutetaan 1.9- 15.12.2024 sekä 15.1-24.5.2025

Toteutus ja tavoitteet:  Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten yhteisöllistä toimintaa, monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta sekä ystävyyttä. Kerhojen ja leirien yhteisenä aihepiirinä ja tavoitteena on yhteisöllisyyden vahvistaminen ja jokaiselle lapselle mielekkään harrastuksen tajoaminen koulutyön ulkopuolella. Kerhoissa ja leireillä huomioidaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeet, erityisesti NEPSY- perheiden toiveet on otettu huomioon suunnittelussa. Teemoina kerhoissa on eläimet ( yhteistyökumppanina kotieläinpiha Huli-Vili), kansainvälisyys (kielet, kulttuuri, ruoka,), luonto (retkeily, liikkuminen luonnossa, lintujen, eläinten ja kasvien tunnistaminen).   Tiloina koulukeskukset, nuorisotilat Kalajoella sekä Himangalla, luontokohteet, Pitkäjärven leirikeskus sekä kylätalot.Kesäkaudella järjestetään kuusi päiväleiriä, joista kaksi pienryhmäleiriä erityistä tukea tarvitseville lapsille, syyslomalla ja hiihtolomalla yhdet päiväleirit. Hankkeen aikana toteutetaan yhteensä 8 päiväleiriä, yhteensä 40 leiripäivää. 
Kerhoja järjestetään neljässä koulukeskuksessa sekä nuorisotalo Alexilla, Ventelän yhteisöjen talolla, Himangan kerhotiloissa, sekä Kärkisen kylätalolla sekä kotieläinpiha Huli-Vilin tiloissa. Tarjotaan 11 kerhoa, jotka kokoontuvat 14 kertaa syksyllä ja 15 kertaa keväällä, yhteensä  319 kerhotuntia. 
Toimintaan tavoitellaan mukaan leireille 130 osallistujaa, kerhoihin 110 osallistujaa.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kustannukset muodostuvat leirien ohjaajien palkkioista ja matkakorvauksista, leiri- ja kerhokuljetuksista, koulutuskustannuksista, teemapäivien ja vierailujen kustannuksista, leirien tarvike- ja lounaskustannuksista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta Erityisavustukset lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan -määrärahoista 7 000 € (90%).

Yhteystiedot: Kalajoen kaupunki, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa, puh. 044-469 1874, anita.ohtamaa@kalajoki.fi

Toteutusaika: 1.1.2024 - 31.12.2024

Tiivistelmä:Kehittämishankkeella luodaan uusia toimintamalleja kodin lähiympäristössä tapahtuvan perheliikunnan lisäämiseen ja luontoliikuntapaikkojemme hyödyntämiseen hyvinvointyössä. Hankeaikana rakennetaan oman perheliikuntaneuvontapalvelu. Perheliikuntatapahtumien sisällöt suunnitellaan Suomen Ladun koordinoiman Liikkuva perhe -ohjelman teemoja hyödyntäen ja periaatteita tavoitellen. Toimintatapa on osallistava, poikkihallinnollinen ja kolmatta sektoria sekä yritysten palveluita yhteensovittava. Kuulemisten perusteella pyritään rakentamaan toimintamalli, jossa koulutetaan perheliikuntaohjaajia ja luodaan paikallisia tapahtumia, liikuntaolosuhteita ja palveluita. Pyrkimys 2 viikkotunnin aktiivisuuslisäykseen kaikissa ikäryhmissä.

Toteutus: Hankeen painopisteet vuosittain ovat:
1. vuosi (2023) -> Suomen Ladun kehittämän Liikkuva perhe -ohjelman Perheliikunta -toimintamallin jalkauttaminen Kalajoelle ja ohjaajakoulutus,
2. vuosi (2024) -> perheliikunnan toimintamallinen vakiinnuttaminen ja perheliikuntaneuvonnan pilotointi,
3. vuosi (2025) -> perheliikuntaneuvonta osaksi palvelutuotantoa ja perheliikuntakonseptin laajentaminen alueelle.

Toteutuksessa hyödynnetään ainutlaatuisia luonnonolosuhteitamme, reitistöjämme ja lähi- ja luotoliikuntapaikkoja.

Tavoitteet: Hankkeen avulla jalkautetaan Suomen Ladun kehittämän Liikkuva perhe -ohjelman toimintamalli Kalajoelle. Hankkeen toisena vuotena kehitetään alueemme perheille suunnattavan perheliikuntaneuvonnan toimintamalli, joka perustuu ensimmäisen hankevuoden tuloksiin ja arvioon toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Kolmantena vuotena perheliikuntaneuvonta otetaan osaksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden palvelutuotantoa ja se jalkautetaan poikkihallinnollisesti palveluyksiköihin. Samalla jatketaan ohjaajakoulutusta ja paikallisten olosuhteiden luontityötä.
Pyritään toimenpitein ohjaamaan perheliikkujat lähi- ja luontoliikuntapaikoille sekä meriluontoomme. Tavoittellaan ketterrää ja yhteisöllistä toimintamallia, jossa poikkihallinnollisesti suunnittellaan toimenpiteitä, joita toteutetaan kaupungin, kolmannen sektorin ja liikunta-alanyritysten yhteisvoimin. Erityisesti paikallisten lähiliikuntaolosuhteiden luonnissa tarvitaan nopeaa regointikykyä ja paikallistason asiantuntemusta, jota hanketoimin tuetaan.
Pyrkimyksenä hanketoimenpitein vuosittain kouluttamaan 30 uutta Lasten liike -ohjaajaa sekä luomaan 10 alueellista ja 10 paikallista perheliikuntapahtumaa. Alueellisten tapahtumien kautta pyritään tavoittamaan n. 10 % kaupunkimme väestöstä (1250). Omatoimi- ja pop-up -reittien mitatuksi kävijätavoitteeksi on asetettu 25 000 kävijää vuodessa.
Hanketoimin tavoittellaan liikunnallisen elämäntavan syntymistä jo varhaislapsuudessa sekä perheiden yhdessäolo- ja liikkumisajan kasvua sekä kaikissa ikäluokissa kahden viikkotunnin lisäystä perheliikuntaan, mikä osaltaan lisää alueemme asukkaiden hyvinvointia.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kustannukset muodostuvat palkkakustannuksista, ohjaajien matkakustannuksista ja yhteiskuljetuksista,kurssi- ja koulutuskustannuksista, välinehankinnoista, tapahtumien ja retkien järjestämiskustannuksista, tila- ja välinevuokrista, ilmoituksista ja markkinoinnista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle vuodelle 2024 valtionavustusta 29 900 € (50% kokonaiskustannuksista).

Yhteystiedot: Kalajoen kaupunki, kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto, Puh. 044-469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi

Toteutusaika: 1.8.2022 - 31.12.2023

Tiivistelmä:   Valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen oppilaiden digitaalisten taitojen kehittämiseen osana Uudet lukutaidot -kehittämis- ohjelmaa vuosille 2022–2023. Opettajien osaamisen ja tietoisuuden varmistaminen uudet lukutaidot-kriteereihin kuuluvien osaamisalueiden hallitsemiseksi. Opetus-suunnitelman sisältö avataan, strukturoidaan ja selkiinnytetään, jotta opettajat kaikilla vuositasoilla omaavat riittävät taidot ja työkalut näiden osaamis-alueiden opettamiseen. Kehittäjäopettajat toimivat kouluttajina ja mentoroivat toimintaa arjessa. Oppilaat osallistetaan sisällön jäsentämisessä ja heiltä kerätään palautetta ja he arvioivat itse oman osaamisensa. Hankkeen kohderyhmänä on Kalajoen kaupungin esi- ja perusopetuksen oppilaat ja opettajat.

Tavoitteet: Kalajoen kaikilla esi- ja perusopetuksen oppilailla on yhtäläiset ja laajat mahdollisuudet hankkia itselleen ja kehittää monipuolinen Uudet lukutaidot -osasisältöjen mukainen osaaminen. Paikallisen opetussuunnitelman sisältö on avautunut riittävästi koko opetushenkilöstölle; tietoisuus, osaaminen ja tarvittavat opetusvälineet ovat kaikilla käytettävissään. Osaamisalueet on jäsennelty ja niiden asema on vakiinnutettu keskeiseksi osaksi arjen opetus- ja oppimisprosessia. Opettajat ovat saaneet koulutusta ja kollegiaalista tukea sisältöjen toteuttamiseen. Medialukutaidon, TVT-osaamisen ja ohjelmoinnin sisältyminen opetukseen ei lisää opettajien työmäärä, vaan uudistaa ja monipuolistaa työnsisältöä. Oppilaat ovat motivoituneet uuden lukutaitonsa kehittämiseen saatuaan olla osallisina suunnitteluvaiheessa. Huoltajia on osallistettu tiedotus- ja keskustelumahdollisuuksien avulla.

Toimenpiteet:  Hankkeessa perustettiin kehittäjätyöryhmä, jossa oli  edustus Kalajoen kouluista: Merenojan yhtenäiskoulu 3 opettajaa, Raumankarin yhtenäiskoulu 2 opettajaa, yksi opettaja Tyngän koululta ja Raution koululta ja esiopetukselta 2 opettajaa. Työryhmä kartoitti sisäisen arvioinnin keinoin uudet lukutaidot-kriteerien mukaisten oppisisältöjen toteutumisen nykytilan ja kehittämistarpeet sekä opetussuunnitelman ja muiden toteutussuunnitelmien riittävyyden ja selkeyden. Kartoituksen perusteella ryhmä laati koulutussuunnitelman, sekä selkeyttää, jäsentelee ja strukturoi oppisisältöjä. Ryhmän jäsenet jalkauttivat oppisisältöjen toteutusta antaen asiaan liittyvää koulutusta omissa työyksiköissään. Tarvittaessa osallistuttiin myös ulkopuolisen tahon järjestämiin koulutuksiin tai kutsuttiinkouluttaja paikalle. Toteutukseen ja hankkeesta tiedottamiseen käytetään ys- ja veso-aikaa. Varmistetaan, että asia läpäisee koko opetushenkilöstön, perustamalla kolme erillistä alatyöryhmää, jotka kukin keskittyy oman osa- kokonaisuutensa suunnitelmien selkiyttämiseen, avaamiseen ja koulutukseen. Kommunikoinnilla ja yhteistyöllä koko kaupungin alueella ja muiden vastaavaa kehittämistyötä tekevien koulutuksenjärjestäjien välillä edistetään ja rikastetaan yhteistä mielikuvaa siitä, mitä näihin osaamisalueisiin kuuluu. Hankkeen toiminnasta ja sisällöstä tiedotetaan kodeille ja elinkeinoelämälle lisäten arvostusta asiaa kohtaan ja täten myös motivoidaan sekä opettajia että oppijoita. Hankkeen tuotokset mallinnetaan ja jaetaan avoimella lisenssillä muiden opetuksenjärjestäjien hyödynnettäviksi AOE.fi -palvelussa.

Tulokset:  Kalajoen kaupungin esi- ja perusopetukseen on luotu Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman mukaisten osakokonaisuuksientoteuttamisen jäsennelty vuosiluokkakohtainen suunnitelma, jonka toteuttamisen edellyttämä osaaminen on varmistettu ja riittävät henkilö- ja laitteistoresurssit on varattu paikallisen opetussuunnitelman mukaiseen tuntijakoon. Vakiintuneella toiminnalla on tunnettu ja tunnustettu asema, jota pidetään yllä ja kehitetään edelleen. Sivistyksellinen .yhdenvertaisuus on vahvistunut.

Kustannukset ja rahoitus:  Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle erityisavustusta 52 000 € (80 %). Kunnan omarahoitus on 13 000 €. Varat käytetään pääosin palkka- ja koulutuskustannuksiin.

Vastuuorganisaatio:  Hankkeen johtaja palveluvastaava Anna-Maria Palo, puh. 044-469 1873, anna-maria.palo@kalajoki.fi.

Toteutusaika: 1.8.2023 - 31.12.2024

Tiivistelmä: Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen avulla palkataan varhaiskasvatukseen lisähenkiavulla vahvistamaan inklusiivista toimintaympäristöä ja hyvinvointia. Valtionavustus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen tasaarvoisuuden, yhdenvertaisuuden sekä inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamiseen. Valtionavustuksella edistetään oppimista, hyvinvointia ja lähipalveluperiaatetta sekä lapsen oikeutta välttämättömään ja riittävän varhaiseen tukeen. Avustuksella tuetaan pysyvien toimintamallien, rakenteiden ja käytänteiden kehittämistä tukemalla varhaiskasvatuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata varhaiskasvatuksen henkilöstöä (varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi tai lastenhoitaja) lapsiryhmien kokoa pienentämään, varhaiskasvatuksen erityisopettajia lasten tuen tarpeisiin vastaamaan sekä avustajia lapsiryhmiin, joissa on tukea tarvitsevia lapsia. Hankkeen kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksen asiakkaat ja henkilökunta.

Tavoitteet: Varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien, varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja ryhmäavustajien lisäresurssin avulla vahvistetaan inklusiivista toimintakulttuuria, tuen varhaisempaa toteuttamista sekä mahdollistetaan oppimista ja hyvinvointia.

Toimenpiteet ja odotetut tulokset: Varhaiskasvatusryhmiin sijoitetaan varhaiskasvatuksen lisähenkilöstöä, ( varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksensosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, ryhmäavustaja, psykiatrinen sairaanhoitaja), joiden avulla vahvistetaan inklusiivista toimintaympäristöä, hyvinvointia, tuen järjestämistä lähellä lasta ja perhettä sekä tuen varhaisempaa toteuttamista.
Hankerahoituksen avulla saatava varhaiskasvatuksen lisähenkilöstö toimii lapsiryhmissä lisäresurssina pienentäen ryhmäkokoja sekä vastaamalla tuen tarpeisiin pienryhmätoiminnan ja yksilöllisen opetuksen kautta.
Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja sitä kautta tuen oikea-aikainen toteutuminen lapsiryhmissä. Inkluusion edistäminen varhaiskasvatuksen lapsiryhmien pedagogisessa toiminnassa ja arjen käytänteissä.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio on 71 250 €, johon Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yhteensä valtion-
avustusta 57 000 € (80 %). Kalajoen omarahoitusosuus on 14 250 €.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupungin varhaiskasvatuspalvelut. Hankkeen johtaja palveluvastaava Anna-Maria Palo, puh. 044-469 1873, anna-maria.palo@kalajoki.fi  ja yhteyshenkilö varhaiskasvatusjohtaja Elina Nygård, puh. 044-469 1263, elina.nygard@kalajoki.fi.

Toteutusaika: 26.10.2022 - 31.7.2024

Tiivistelmä:

Valtion erityisavustus on myönnetty varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen koronaepidemian (COVID-19) vaikutusten tasoittamiseksi vuosille 2022–2024. Valtionavustus on tarkoitettu koronaepidemiasta johtuvien vaikutusten tasoittamiseen, lapsen oppimisen ja kehityksen tukeen liittyvien ongelmien ehkäisemiseen ja oppimisen edellytysten parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä oppimiseen, oppilaanohjaukseen, hyvinvointiin ja tukeen liittyvien ongelmien ehkäisemiseen ja oppimisen edellytysten parantamiseen esi- ja perusopetuksessa. Hankkeen kohderyhmän muodostajat esi- ja perusopetuksessa olevat lapset ja heidän perheensä.

Tavoitteet:

Tavoitteena on Koronaepidemian vaikutusten tasoittaminen Kalajoen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.

Toimenpiteet ja tulokset:

1. Varhaiskasvatuksessa parannetaan S2-opetuksen saatavuutta varmistamaan vieraskielisten ja maahanmuuttotaustaisten lasten oppimista ja kehitystä: Varhaiskasvatuksessa S2-opetusta toteutetaan lapsen tarpeiden mukaan pienryhmissä tai yksilötoimintana. Lapsen oman kielen ja kulttuuritietouden tuonti suoraan varhaiskasvatus- ja esiopetusryhmiin sekä henkilökunnalle on tärkeää. Kulttuurisesti moninaista pienryhmä-toimintaa mahdollistetaan lisäresurssein rekrytoimalla S2-opettaja sekä hankkimallaS2-opetukseen sopivaa materiaalia, kuten esimerkiksi digitaalisia oppimisympäristöjä, pelejä ja kirjoja, hankkimalla kieli- ja kulttuurikoulutusta henkilökunnalle, kulttuuri- ja kieliasiantuntijoiden lyhytaikaisilla palkkauksilla sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajilla, joiden työtehtäviin kuuluisi pienryhmätoiminnan mahdollistaminen. Laajalla kulttuurisella tietämyksellä vastataan asiakaspinnan moninaisuuteen.
2. Koronapandemian aikana kertyneiden poissaolojen ja etäopetusjaksojen aiheuttamien oppimisvajeiden paikkaaminen toteutetaan perus-opetuksessa panostamalla tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen sekä koulunkäynninohjaukseen tasoittaen kotitaustasta johtuvaa eriarvoisuutta oppilaiden välillä: Seulotaan oppilaista ne, joilla on merkkejä alisuoriutumisesta ja vaikeudesta päästä samalle tasolle, jolla he ovat aiemmin olleet, vertailemalla oppimistuloksia pandemiaa edeltävään aikaan. Tukea ja ohjausta lisätään näille oppilaille. Hankitaan ylimääräistä koulunkäynninohjaajaresurssia, kasvatetaan tukiopetuskiintiötä, lisätään resurssiopettajien, erityisopettajien ja oppilaanohjaajien tunteja sekä jakotunteja. Tuen henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä koko kaupungin alueella keskenään ja oppilaitosjohdon kanssa.

Kustannukset ja rahoitus:

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yhteensä 163 000 € ( 95 %) valtion avustuksen hankkeelle. Kalajoen kaupungin oma rahoitusosuus on 8 578,95 €. Myönnetyt varat käytetään henkilöstökuluihin ja ulkopuolisiin palveluhankintoihin.

Vastuuorganisaatio:

Kalajoen kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut. Hankkeen johtaja ja yhteyshenkilö palveluvastaava Anna-Maria Palo, puh. 044-469 1873, anna-maria.palo@kalajoki.fi / perusopetus ja  yhteyshenkilö varhaiskasvatusjohtaja Elina Nygård, puh. 044-469 1263, elina.nygard@kalajoki.fi /varhaiskasvatus.

Toteutusaika: 1.8.2023 - 31.7.2024

Tiivistelmä ja tausta:  Hankkeen päätavoitteena oli lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen.  Tarkoituksena mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteystyö.

Toimita sopeutettiin rahoituspäätöksen mukaiseksi toteuttaen 52 kerhoryhmää viikossa, osallistujamäärän ollessa 550 henkilöä. Kerhojen sisältöjä muutettiin järjestämillämme harrastemessuilla esitettyjen toiveiden mukaisesti. Jalkapallokerhot tulivat uutena Merenojalle sekä yksittäisiä kerhoryhmiä muille kouluille.

Keväällä 2024 tehtiin kysely koululaisilla, vastaukset analysoitiin Etyma-keinoälysovelluksella. Vastausten perusteella kerhotoiminnan määrään oltiin tyytyväisiä. Kuljetusoppilailla oli haasteita osallistua haluamiinsa kerhoihin. Harrastustoiveisiin on pyritty reagoimaan hyvin.

Kustannukset ja rahoitus: Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on hyväksynyt hankkeelle 77 333,33 € kustannusarvion ja myöntänyt 58 000 € valtionavustuksen (75%). Kustannuksia syntyi yhteensä 110 393,30 € palkoista, kuljetuskustannuksista, materiaali- ja välinekustannuksista sekä tilakustannuksista. Kalajoen kaupungin osuus rahoituksesta oli 52 393,20 €.

Vastuuoraganisaatio: Hanke on Kalajoki Akatemian ja Opetuspalveluiden yhteishanke. Hankkeen johtaja palveluvastaava Anna-Maria Palo, puh. 044-469 1873, anna-maria.palo@kalajoki.fi.

Toteutusaika: 1.8.2022 - 31.7.2023

Tiivistelmä:  Hankkeen päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Lapsia ja nuoria kuullaan harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjä ja toimintatapoja koordinoidaan sekä tehden tiivistä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on ratkaista etsivällä työllä kuljetusoppilaiden ongelma ja luoda yhtenäiskouluille malli, missä työjärjestys ja koulukuljetusaikataulut tukevat harrastustoimintaan osallistumista niin, että vuosikymmenen lopussa kaikki oppilaat voivat halutessaan osallistua mielekkääseen ja maksuttomaan harrastustoimintaan koulupäivien yhteydessä.

Hanke toteuttaa Kalajoen kaupungin hyvinvointisuunnitelman ja talousarvion tavoitetta ”lasten osallisuuden lisääminen ja sen toimenpiteenä lasten kuulemisiin perustuvan Suomen mallin mukaisen kerhotoiminnan tuottaminen koulupäivän yhteyteen, jonka mukaan vakiinnutetaan Suomen mallin mukainen kerhotoiminta osaksi palvelutuotantoa perheiden arjen sujuvoittamiseksi. 50 % perusopetuksen oppilaista osallistuu koulupäivän yhteydessä olevaan kerho- ja harrastustoimintaan." Tulevana lukuvuonna tavoitteena on osallistaa 1 507 lasta ja nuorta. Toteutetaan 43 kerhoa, 1 167 kerhotuntia.

Varsinainen kerhotoimintavaihe toteutetaan lukuvuotena 2022–2023. Lukuvuonna 22-23 palkataan hanketuen avulla etsivää kerho-ohjaajatyötä tekevä henkilö 50% työajalla. Hänen tehtävänään on yhtenäiskouluilla kartoittaa kerhojen ulkopuolelle jäävien kuljetusoppilaiden tarpeet ja hakea ratkaisua, jossa näille oppilaille pystytään tarjoamaan kuljetusten kautta osallistumismahdollisuus Hiekkasärkät areenalla 2 kertaa viikossa järjestettäviin kerhoiltapäiviin. Tämä järjestely on välttämätön, koska koulutilojen käyttö- ja kuljetusaikataulut ei vielä tulevana lukuvuonna ole yhteensovitettavissa tavalla, joka tarjoaisi muilla keinoin kaikille oppilaille tasapuolisen osallistumismahdollisuuden.

Harrastuslukujärjestyksissä esitetään Merenojan yhtenäiskoululla, Raumankarin yhtenäiskoululla, Tyngän aluekoululla sekä Raution koululla. Lukuvuonna 2022-2023 järjestettävien 35 kerhon (43 ryhmää) sisältökuvaukset, ajankohdat ja ohjaajat: Kerhoja järjestetään musiikin, liikunnan ja urheilun, eläinliikunta-, kuvataiteen ja keramiikan, käsityö-, kansainvälisyyden ja kielten sekä tieteen ja kotitalouden sekä kesätyöhön valmentautumisen teemoista.

Kustannukset ja rahoitus: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt hankkeelle 76 250 € kustannusarvion ja myöntänyt sille 80 % avustuksen,  61 000 euroa.  Kalajoen kaupungin omarahoitusosuudeksi jää 15 250 €. Varat käytetään em. suunnitelman mukaisesti koordinaattorin ja erityisesti ohjaajien palkkoihin, hieman materiaaleihin, kuljetus- yms. hankintoihin sekä tilakustannuksiin. Omarahoituksella katetaan hankekoordinaattorin- ja kuljetuskustannukset.

Vastuutaho: Hanke on sivistyspalvelun hanke. Käytännön toteutusta johtaa palvelualuevastaava Juha Isolehto yhteistyössä perusopetuksen toimijoiden kanssa.

Toteutusaika:  1.9.2022 - 30.9.2024

Tiivistelmä:  Hankkeessa kehitetään opettajien digitaalisen koulutuksen osaamista sekä yhteistyötä. Tavoitteena on luoda digitaalista sisältöä, mutta myös turvallinen paikka internetin sisällä.

Hankkeessa on tarkoitus kehittää uusia ratkaisuja äskettäin esiin nousseen ongelmaan, eli COVID-19:n koulutushaasteisiin: Halutaan parantaa digitaalista koulutusta, joka on uudessa ympäristössä välttämätöntä. Teemaa lähestytään eri näkökulmista (esim. koodaus, video- ja äänieditointikoulutus, ja harjoittelu) ja menetelmien ja hyvien käytäntöjen kirja on tarkoitus koota loppuun mennessä. Toiminta palvelee opettajien digitaalisten taitojen yleistä kehittämistä ja yhteistyön kehittämistä. Hankkeen tulosodotus on lista hyviä, turvallisia ja käytännöllisiä työkaluja, sisältöjä ja vinkkejä, metodeja ja hyviä käytännön sääntöjä modernille koululle.

Kustannukset, resurssit ja rahoitus: Kokonaiskustannukset noin 200 000 €, josta Merenojan koulun osuus noin 40 000 €.

Vastuuorganisaatio:  Pääpartneri on Lágymányosi Bárdos Lajos Két Tanítási Nyelvü Általános Iskola Unkarista. Muut partnerit ovat Agrupamento de Escolas Afonso de Albuquerque Portugal, Willy-Brandt-Realschule Germany, Merenojan koulu Finland sekä I.C.PACINOTTI Italy ja 27o Dimotiko Scholeio Thessalonikis (E10046689, GR) Greece. Kalajoen yhteyshenkilö on kansainvälisyyskoordinaattori Jan Franko Merenojan koulun puolesta.

Toteutusaika: 26.10.2022 - 31.7.2024

Tiivistelmä:

Valtion erityisavustus on myönnetty varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen koronaepidemian (COVID-19) vaikutusten tasoittamiseksi vuosille 2022–2024. Valtionavustus on tarkoitettu koronaepidemiasta johtuvien vaikutusten tasoittamiseen, lapsen oppimisen ja kehityksen tukeen liittyvien ongelmien ehkäisemiseen ja oppimisen edellytysten parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä oppimiseen, oppilaanohjaukseen, hyvinvointiin ja tukeen liittyvien ongelmien ehkäisemiseen ja oppimisen edellytysten parantamiseen esi- ja perusopetuksessa. Hankkeen kohderyhmän muodostajat esi- ja perusopetuksessa olevat lapset ja heidän perheensä.

Tavoitteet:

Tavoitteena on Koronaepidemian vaikutusten tasoittaminen Kalajoen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.

Toimenpiteet ja tulokset:

1. Varhaiskasvatuksessa parannetaan S2-opetuksen saatavuutta varmistamaan vieraskielisten ja maahanmuuttotaustaisten lasten oppimista ja kehitystä: Varhaiskasvatuksessa S2-opetusta toteutetaan lapsen tarpeiden mukaan pienryhmissä tai yksilötoimintana. Lapsen oman kielen ja kulttuuritietouden tuonti suoraan varhaiskasvatus- ja esiopetusryhmiin sekä henkilökunnalle on tärkeää. Kulttuurisesti moninaista pienryhmä-toimintaa mahdollistetaan lisäresurssein rekrytoimalla S2-opettaja sekä hankkimallaS2-opetukseen sopivaa materiaalia, kuten esimerkiksi digitaalisia oppimisympäristöjä, pelejä ja kirjoja, hankkimalla kieli- ja kulttuurikoulutusta henkilökunnalle, kulttuuri- ja kieliasiantuntijoiden lyhytaikaisilla palkkauksilla sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajilla, joiden työtehtäviin kuuluisi pienryhmätoiminnan mahdollistaminen. Laajalla kulttuurisella tietämyksellä vastataan asiakaspinnan moninaisuuteen.
2. Koronapandemian aikana kertyneiden poissaolojen ja etäopetusjaksojen aiheuttamien oppimisvajeiden paikkaaminen toteutetaan perus-opetuksessa panostamalla tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen sekä koulunkäynninohjaukseen tasoittaen kotitaustasta johtuvaa eriarvoisuutta oppilaiden välillä: Seulotaan oppilaista ne, joilla on merkkejä alisuoriutumisesta ja vaikeudesta päästä samalle tasolle, jolla he ovat aiemmin olleet, vertailemalla oppimistuloksia pandemiaa edeltävään aikaan. Tukea ja ohjausta lisätään näille oppilaille. Hankitaan ylimääräistä koulunkäynninohjaajaresurssia, kasvatetaan tukiopetuskiintiötä, lisätään resurssiopettajien, erityisopettajien ja oppilaanohjaajien tunteja sekä jakotunteja. Tuen henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä koko kaupungin alueella keskenään ja oppilaitosjohdon kanssa.

Kustannukset ja rahoitus:

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yhteensä 163 000 € ( 95 %) valtion avustuksen hankkeelle. Kalajoen kaupungin oma rahoitusosuus on 8 578,95 €. Myönnetyt varat käytetään henkilöstökuluihin ja ulkopuolisiin palveluhankintoihin.

Vastuuorganisaatio:

Kalajoen kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut. Hankkeen johtaja ja yhteyshenkilö palveluvastaava Anna-Maria Palo, puh. 044-469 1873, anna-maria.palo@kalajoki.fi / perusopetus ja  yhteyshenkilö varhaiskasvatusjohtaja Elina Nygård, puh. 044-469 1263, elina.nygard@kalajoki.fi /varhaiskasvatus.

Toteutusaika:  1.8.2024 - 30.6.2025

Tiivistelmä: Kalajoen kouluille kehitetään lasten liikuntaneuvontamalli, jossa eniten liikunnasta hyötyville tarjotaan yksilöllistä ohjausta liikunnallisen elämäntavan pariin. Palkattava neuvoja (PT) tekee moniammatillista yhteistyötä koulujen liikuntatiimien ja liikunnanopettajien sekä kouluterveydenhuollon kanssa. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan Move-testien tulosten kautta. Hankkeen tavoitteena on myös päivittää koulujen Liikkuva koulu -toimintamalleja koulutuksen, välinehankintojen ja yhteisöllisten tapahtumien kautta. Hanke vastaa Kalajoen talousarviotavoitteisiin, jotka perustuvat hyte-kertomuksesta esiin nostettuihin teemoihin eli yhteisöllisyyden lisäämiseen ja terveen elämän eväiden antamiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tavoitteet:  Ensisijainen tavoite on lasten liikuntaneuvonnan palvelukonseptin kehittäminen Kalajoelle. Eniten liikunnalliseen elämäntapaan ohjausta ja kannustusta kaipaavat eriytyvät liikunta-aktiviteeteistä jo koulupolun alussa, minkä takia vähiten liikkuvien / eniten liikunnasta hyötyvien joukko tarvitsee täsmäohjausta, kannustusta ja opastusta. Hankkeella pyritään edistämään uudenlaisen liikunnallisen toimintakulttuurin vahvistumista ja vakiinnuttamaan toimenpiteet osaksi perusopetuksen toimintamallia, jossa poikkihallinnollinen yhteistyö korostuu. Yksilökohtaisella tarvekartoituksella, liikuntaharrastuksiin tutustumisten kautta ja liikkujalähtöisellä ohjauksella pyritään saamaan lisää liikettä vähiten liikkuvien ryhmään.

Kaupungin hyvinvointikertomuksen ja TEAVIISARI-mittareiden mukaan Kalajoen kaupungin talousarviokirjaan 2023 nostettiin kaksi kärki teemaa: 1) yhteisöllisyyden lisääminen ja 2) terveen elämän eväiden antaminen. Nämä ovat myös tämän hankkeen tavoitteita eli pyritään kehittämään jo luotua liikkuva koulu -toimintamallia yhteisöllisempään suuntaan, jossa liikuntaa käytetään ryhmäytymisen tukena ja liikkuva koulu -tapahtumin rakennetaan yhdessä elämyksellisiä kokemuksia. Terveen elämän eväiden antaminen on punaisena lankana eli liikunta, ravinto ja uni ovat kaikissa toimenpiteissä esille nostetavia asioita, joiden kautta tavoitellaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntymistä sekä toivotaan välillisiä vaikutuksia niin oppimistuloksiin kuin koulurauhaan.

Toimenpiteet:

1. Kalajoki Akatemia rekrytoi yhtenäiskouluilla toimivan personal trainerin, joka tekee yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa (lasten liikuntaneuvonta), liikunnanopettajien (Move-testit) ja koulujen Liikkuva koulu -tiimien kanssa (koulun tapahtumat ja toimintakulttuuri). Kalajoki Akatemia kaupungin liikuntapalveluista ja liikuntaneuvonnasta vastaavana yksikkönä antaa asiantuntija-apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
2. Liikkuva koulu -tiimi suunnittelee ja toteuttaa lukukausittain kaksi yhteisöllistä Liikkuva koulu -teemapäivää, joissa tavoitellaan yhteisöllisyyden lisääntymistä ja annetaan talousarviokirjan tavoitteiden mukaisesti "terveen elämän eväitä" lapsille ja nuorille. Käytännön toimenpiteinä ovat lajikokeilut, ryhmäyttävät retket ja neuvonta / tiedotus. Toiminnan suunnittelee ja toteuttaa Merenojan yhtenäiskoulun Liikkuva koulu -tiimi, joka tekee yhteissuunnittelua Raumankarin yhtenäiskoulun liikuntatiimin kanssa.
3. Liikunnallisen elämäntavan juurruttaminen organisaatioon edellyttää jatkuvaa uusien tekijöiden koulutusta ja uusien virikkeiden hakemista. Tämän johdosta kolmantena keskeisenä toimenpidekokonaisuutena on hanketoimiin osallistuvan henkilöstön kouluttaminen poikkihallinnollisesti. Henkilöstö osallistuu resurssien puitteissa Liikkuva koulu -seminaareihin sekä liikuntaneuvonnan koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin. Liikuntaneuvonta konseptia kehitetään myös hyvinvointialueen (Pohde) kanssa järjestettävissä koulututkissa ja seminaareissa.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen kustannukset muodostuvat personaltrainerin palkkakustannuksista, matka- ja kuljetuskustannuksista,kurssi- ja koulutuskustannuksista, lasten liikuntaneuvonnan väliniestä, vuokrakustannuksista, tiedotus- ja tapahtuma- ja ohjausryhmän kustannuksista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myötänyt hankkeelle valtionavustusta Suomi liikkeelle-ojelman Liikkuva koulu ja Move-kehittämisavustusten määrärahasta 42 000 € (60 %)

Yhteystiedot: Kalajoen kaupunki, kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto, puh. 044-469 1242, juha.isolehto@kalajoki.fi tai rehtori Anna-Maria Palo, puh. 044-469 1873, anna-maria.palo@kalajoki.fi

Toteutusaika: 1.8.2023 - 31.12.2024

Tiivistelmä: Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen avulla palkataan varhaiskasvatukseen lisähenkiavulla vahvistamaan inklusiivista toimintaympäristöä ja hyvinvointia. Valtionavustus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen tasaarvoisuuden, yhdenvertaisuuden sekä inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamiseen. Valtionavustuksella edistetään oppimista, hyvinvointia ja lähipalveluperiaatetta sekä lapsen oikeutta välttämättömään ja riittävän varhaiseen tukeen. Avustuksella tuetaan pysyvien toimintamallien, rakenteiden ja käytänteiden kehittämistä tukemalla varhaiskasvatuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata varhaiskasvatuksen henkilöstöä (varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi tai lastenhoitaja) lapsiryhmien kokoa pienentämään, varhaiskasvatuksen erityisopettajia lasten tuen tarpeisiin vastaamaan sekä avustajia lapsiryhmiin, joissa on tukea tarvitsevia lapsia. Hankkeen kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksen asiakkaat ja henkilökunta.

Tavoitteet: Varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien, varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja ryhmäavustajien lisäresurssin avulla vahvistetaan inklusiivista toimintakulttuuria, tuen varhaisempaa toteuttamista sekä mahdollistetaan oppimista ja hyvinvointia.

Toimenpiteet ja odotetut tulokset: Varhaiskasvatusryhmiin sijoitetaan varhaiskasvatuksen lisähenkilöstöä, ( varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksensosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, ryhmäavustaja, psykiatrinen sairaanhoitaja), joiden avulla vahvistetaan inklusiivista toimintaympäristöä, hyvinvointia, tuen järjestämistä lähellä lasta ja perhettä sekä tuen varhaisempaa toteuttamista.
Hankerahoituksen avulla saatava varhaiskasvatuksen lisähenkilöstö toimii lapsiryhmissä lisäresurssina pienentäen ryhmäkokoja sekä vastaamalla tuen tarpeisiin pienryhmätoiminnan ja yksilöllisen opetuksen kautta.
Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja sitä kautta tuen oikea-aikainen toteutuminen lapsiryhmissä. Inkluusion edistäminen varhaiskasvatuksen lapsiryhmien pedagogisessa toiminnassa ja arjen käytänteissä.

Kustannukset ja rahoitus: Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio on 71 250 €, johon Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yhteensä valtion-
avustusta 57 000 € (80 %). Kalajoen omarahoitusosuus on 14 250 €.

Vastuuorganisaatio: Kalajoen kaupungin varhaiskasvatuspalvelut. Hankkeen johtaja palveluvastaava Anna-Maria Palo, puh. 044-469 1873, anna-maria.palo@kalajoki.fi  ja yhteyshenkilö varhaiskasvatusjohtaja Elina Nygård, puh. 044-469 1263, elina.nygard@kalajoki.fi.