Seutukaupunkien vetovoima on parantunut – Kalajoki loistaa tunnettuudellaan

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupunkeja on yhteensä 57. Tutkimus toteutettiin sähköisesti huhti-toukokuussa 2025, ja siihen osallistui noin 10 400 vastaajaa

Tunnettuus on parantunut eniten jo ennestään tunnetuilla vetovoimaisilla kaupungeilla, joihin myös Kalajoki kuuluu. Heikommin pärjänneillä tilanne on heikentynyt edelleen.

– Tunnettuuden ja imagon vertailussa Kalajoki näyttää menestyvän erinomaisesti. Kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Kalajoki erottuu positiivisesti joukosta Kuusamon ja Rauman kanssa, iloitsee kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Kaupunginjohtaja on tyytyväinen tulokseen, mutta muistuttaa, että kehitettävääkin tulosten perusteella löytyy.

– Esimerkiksi saavutettavuus ja julkiset liikenneyhteydet ovat ehdottomasti sellaisia asioita, joiden eteen on tehtävä töitä.

Autettu tunnettuus vuosina 2022 ja 2025. Lähde: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus

Kovat vetovoimatekijät kuten opiskelupaikat, työmahdollisuudet ja liikenneyhteydet ohjaavat seutukaupungeissa asuinpaikan valintaa. Myös etätyömahdollisuuksien tarjoama työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen tukee monipaikkaista asumista, josta voivat hyötyä myös seutukaupungit.

Vastauksissa nousee asuinympäristön turvallisuuden tärkeys. Esimerkiksi luonnonläheisyyttä arvostetaan, mutta pelkästään sen perusteella ei tehdä muuttopäätöksiä.

– Meillä on harvinaislaatuisen upea luonto ja reitistöt, kohtuuhintaisia tontteja rakentajille ja vuokra-asuntotarpeeseenkin on reagoitu toukokuussa valmistuneella kerrostalolla, summaa elinkeinojohtaja Miia Himanka.

Työllisyysalueella on tarjolla potentiaalisille muuttajille mielenkiintoisia ja monipuolisia työtehtäviä.

– Uusien työpaikkojen luomiseksi teemme tietenkin jatkuvasti töitä, esimerkiksi rakentamalla sataman yrityspuiston alueesta entistäkin vetovoimaisempaa. Oppilaitosten ja yritysten välisellä tiiviillä yhteistyöllä varmistamme puolestaan, että osaajia sijoittuviin yrityksiin riittää, Himanka jatkaa.

Kalajoki sai 97 prosenttia ulkoisen vetovoimaindeksin enimmäispistemäärästä. Lähde: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus

Muuttopotentiaali suuriin ja hyvin tunnettuihin seutukaupunkeihin

Suurin muuttopotentiaali on tutkimuksen mukaan edelleen korkea etenkin niihin seutukaupunkeihin, joilla on hyvä tunnettuus ja imago sekä seutukaupungiksi runsaasti asukkaita. Muuttopotentiaalilla viitataan siihen, että vastaajat voisivat nähdä muuttamansa alueelle sopivan tilaisuuden tullen. Nuoret pariskunnat ja lapsiperheet etsivät seutukaupungeista väljyyttä tiiviiseen kaupunkiasumiseen ja pienempiä asuinkustannuksia.

Tutkimuksen mukaan seutukaupunkeihin muuttamista harkitsevat arvostavat asuinympäristön turvallisuutta, liikenneyhteyksiä ja palveluja. Heille tärkeitä ovat myös asuinpaikan ilmapiiri ja tunnelma sekä uudistuminen.

– Meillä asuu Kalajoella kaikkiaan 42 eri kansallisuutta. Eri maista muuttaneille on tarjolla viikottaista ohjelmaa, joka tukee kotoutumista ja kielen oppimista. Lisäksi meillä on myös tapahtumia, joissa tänne muuttaneet pääsevät jakamaan esimerkiksi ruokakulttuuriaan muiden kanssa, kertoo kansainvälisyyskoordinaattori Susanna Leiviskä.

Maahanmuuttajilla seutukaupunkien tunnettavuus ja imago muuttopäätösten taustalla korostuvat suhteessa muihin vastanneisiin. Seutukaupungit, joissa on teollisuutta ja kansainvälisen yritystoimintaa, tunnetaan parhaiten. Myös suuremmat opiskelukaupungit tunnetaan.

Työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet sekä liikenneyhteydet ovat maahanmuuttajilla merkittävä tekijä asuinpaikkaa valitessa. Nämä ovat vastaanottavan ja kansainvälisen ilmapiirin kannalta keskeisimmät asiat, joihin seutukaupunkien kannattaa keskittyä houkutellessaan maahanmuuttajia.

Tutkimuksen mukaan myös maahanmuuttajat kokevat yhteisöllisyyden ja luonnonläheisyyden tuovan lisäarvoa asuinpaikkakunnalleen.

Monipaikka-asuminen on seutukaupungeille mahdollisuus, pitovoima pitää kotiseudulla

Monipaikka-asuminen on vastaajien keskuudessa suosittua. Se tarjoaa seutukaupungeille mahdollisuuden houkutella uusia muuttajia esimerkiksi tarjoamalla väljyyttä sekä pienempiä asuinkustannuksia.

Sekä Lapin, rannikon ja Järvi-Suomen keskeiset seutukaupungit vetoavat monipaikka-asujiin, jotka toivovat etätyön ja vapaa-ajan harrastamisen yhdistämistä.

Palvelut ja asuinympäristön turvallisuus pitävät asukkaita kotiseuduillaan. Termillä pitovoima viitataan niihin tekijöihin, jotka estävät muuttamasta muualle, toisin sanoen pitävät asukkaat kotiseudullaan.

Mahdollisesti heikkenevät palvelut voivat saada harkitsemaan muuttamista. Sen sijaan työn merkitys muuttoon johtavana tekijänä on pienentynyt. Tämä selittynee sekä etätyön yleistymisellä että väestön ikääntymisellä – eläkkeellä ollessa harvemmin muutetaan työn perässä.

Seutukaupunkiverkoston tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy, ja se tarkastelee 57 seutukaupungin vetovoimaa, imagoa ja tunnettuutta. Tutkimus toteutettiin sähköisesti huhti-toukokuussa 2025, ja siihen osallistui noin 10 400 vastaajaa. Tutkimus jatkaa aiempien vuosien 2022 ja 2019 selvityksiä.

Taustaa seutukaupungeista

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. 

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Salo, Lohja, Rauma ja Savonlinna

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (8): Riihimäki, Raasepori, Imatra, Raahe, Sastamala, Tornio, Valkeakoski ja Iisalmi.

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (26): Varkaus, Pietarsaari, Kurikka, Kemi, Hamina, Jämsä, Heinola, Äänekoski, Pieksämäki, Forssa, Akaa, Ylivieska, Loimaa, Kauhava, Kuusamo, Parainen, Uusikaupunki, Loviisa, Lapua, Kauhajoki, Kankaanpää, Kalajoki, Paimio, Alavus, Nivala ja Lieksa.

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kitee, Huittinen, Mänttä-Vilppula, Keuruu, Alajärvi, Nurmes, Saarijärvi, Laitila, Somero, Kemijärvi, Oulainen, Ikaalinen, Kokemäki, Suonenjoki, Kristiinankaupunki, Parkano, Viitasaari, Kannus ja Ähtäri.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin tästä linkistä.