Kulttuurikohteet

Sahanjohtaja Oskari Santaholman vuonna 1912 rakennuttama jugendhuvila Havula henkii 1910-1930-luvun varakkaan porvariskodin elämää. Havulan opastetut kierrokset kesä-heinäkuussa päivittäin, muina aikoina varauksesta. Havulassa vierailija voi tutustua myös paikkakunnan saha-ja teollisuushistoriaan.

Havulassa järjestetään kesäaikana näyttelyitä ja tapahtumia, esimerkiksi teatteriesityksiä. Museokäynnin yhteydessä voit myös käydä museokahvilassa Havulan pihapiirissä.

Voit tutustua Havulan sähköiseen esitteeseen tästä.

Osoite ja aukioloajat

Osoite: Plassintie 56, 85100 Kalajoki.

Kotimuseo Havula, museokahvila ja näyttelyt ovat avoinna kesäisin 26.6.-13.8. kello 11-17.

Sisäänpääsymaksu museoon opastetulle kierrokselle on 5 €. 

Opastus ja varaukset

Kesäisin Havulassa järjestetään opastettuja kierroksia tasatunnein. Havulaan ei ole omaehtoista tutustumista. Opastus on myös varattavissa läpi vuoden.

• Kalajoki Akatemia, puhelin: 044 4691 874
• Kalajoen Matkailuoppaat, puhelin: 050 536 5519

Fiian mökki on ainoa säilynyt esimerkki plassilaisen pieneläjän vaatimattomasta asuintavasta 1900-luvun alkupuoliskolta. Fiian mökki kunnostettiin Plassi-hankkeen toimesta ja avattiin yleisölle kesällä 2010. Mökki sijaitsee markkinapaikan tuntumassa verkkokentän laidalla, entisen sahan portin kupeessa.

Osoite ja aukioloajat

Avoinna heinäkuussa joka päivä klo 15-17. Muina aikoina sopimuksesta.

Yhteystiedot

Kalajoen kotiseutuyhdistyksen puhelinnumero 040 509 8788.

Kalastusmuseo Plassin markkinapaikan laidalla pitää sisällään monipuolisen kokoelman paikalliseen elinkeinoon liittyvää esineistöä. Kalastusmuseon perusnäyttely esittelee pääasiassa kalajoenseudun kalastusperinnettä, johon kuuluvat olennaisesti joki- ja merikalastus, nahkiaisen ja hylkeenpyynti sekä Maa-ja Ulkokallan käyttö kalastustukikohtana.

Kalastuksen ja hylkeenpyynnin lisäksi museossa voi tutustua yleisimpiin kala-, hylje- ja nahkiaislajeihin, Siiponjokeen, Kallankareihin, Rahjan saaristoon ja maankohoamisilmiöön. Lisäksi näyttely esittelee kalastumuseotoiminnan käynnistäjän, kalastaja Lauri Tanskan lisäksi kaksi kalajokista persoonaa; Piekkon Aukkon ja Kala-Saimin. Museon alakerrassa on nähtävillä kalajokinen hylkivene, nk. felpaatti varusteineen.

Osoite ja aukioloajat

Osoite: Plassintie 36, 85100 Kalajoki.

Kalastusmuseo on avoinna kesäisin 26.6.-30.7. kello 15-17. Vapaaehtoinen tukimaksu. 

Yhteystiedot

Puhelin: 08 462 090.

Kalajoen kotiseutumuseon toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Kalajoen kotiseutuyhdistys. Museo toimii entisessä Törnvallin talossa, joka siirrettiin paikalleen nykyisen kaupungintalon pihalta vuonna 1964. 1800-luvulla rakennettu pohjalaistalo kuuluu Kalajoen vanhimpiin ja siellä pidettiin mm. herännäiskäräjät vuonna 1838. Kunnan omistukseen siirtynyt talo ehti 1930-luvulta lähtien toimia monissa eri tehtävissä, mm. äitiys-ja lastenneuvolana ja pääkirjastona ennen siirtoa Siltasaareen. Kalajoen kotiseutumuseo esittelee niin entisajan elämänkulkua kuin kalajokisia merkkihenkilöitä.

Aukioloajat

Kotiseutumuseo on avoinna kesäisin 26.6.-30.7. kello 12-14. Vapaaehtoinen tukimaksu

Noin 25 km Hiekkasärkiltä etelään sijaitsee vanhaan koulurakennukseen perustettu Himangan kotiseutumuseo, jossa pääsee tutustumaan esimerkiksi merenkulun historiaan ja talonpoikaispurjehdukseen.

Esillä on myös merimiesten tekemiä käsitöitä ja ulkomailta tuomia matkamuistoja, jotka ovat museon erikoisuus. Näistä mainittakoon mm. sahakalan saha, haikalan leukaluu ja kookospähkinä. Huoneessa esitellään lisäksi Sautinkarin sahan historiaa kuvina.

Museon toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Himangan kotiseutuyhdistys.

Osoite ja aukioloajat

osoite: Perämiehenkuja 1A, 68100 Himanka.

Himangan kotiseutumuseo on avoinna kesäisin 20.6.-30.7.

• tiistaista perjantaihin kello 10-16 
• lauantaista sunnuntaihin kello 12-16

Raution kotiseutumuseon ylläpidosta ja toiminnasta vastaa Raution kotiseutuyhdistys. Kotiseutumuseon päärakennus on entinen lukkarin puustelli. Museo on sisustettu perinteiseksi rautiolaiseksi talonpoikaistaloksi. Pihalle on siirretty kaksi aittaa 1700-luvun lopulta sekä sepänpaja. Kotiseutumuseon erikoisalana on sepäntyöt. Erikoisala on hyvin valittu, sillä Rautio -nimikin viittaa raudan käsittelyyn. Kotiseutumuseolla on seppä-Tommen eli Tuomas Rönnin paja ja lähes täydellinen maasepän välineistö. Seppä-Tomme (1850 – 1937) tunnettiin värikkäänä persoonana ja ammattitaitoisena seppänä.

Rautiolaisen koristeveistäjä Eino Takkusen lahjoittama upea ja harvinainen kokoelma, 160 erityyppistä rukinlapaa sekä työkalujen ja talousesineiden pienoismalleja on esillä Juttutuvassa.

Osoite ja aukioloajat

Osoite: Rautiontie 1683, 85160 Rautio.

Raution kotiseutumuseo on avoinna sopimuksesta. Tiedustelut puhelinnumeroista 040 745 5176 tai 0400 890 850.

Nuorisotila Alexin alakerrassa, entisessä suojeluskunnan talossa sijaitsee  sota-ajan esineistöä, valokuvia, asusteita kirjeenvaihtoa sekä sotaveteraanijärjestöjen työtä  esittelevä perinne huone. Esineistöä hallinnoi Kalajoen kotiseutuyhdistys.

Osoite ja yhteystiedot

Osoite: Nuorisotalo Alex, Etelänkyläntie 42, 85100 Kalajoki.

Tiedustelut puhelinnumerosta 040 561 0248 (Matti Mäkelä).

Parinkymmenen kilometrin päässä merellä Kalajoen edustalla sijaitsevat Kallankarit, Maa- ja Ulkokalla. Luonnon ja historian ohella karien erikoisuus on niiden itsehallinto, jossa ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa käyttää karikokous. Yhä edelleen karikokous kokoontuu päättämään saaren asioista joka kesä, Jaakonpäivää (25. heinäkuuta) edeltävänä sunnuntaina.
 
Noin neljä kilometriä Maakallasta ulapalle sijaitsee Ulkokalla, jossa kalastajat myös ovat asuneet kesäisin. Vuodesta 1856 Ulkokalla on toiminut majakkasaarena. Majakanvartija asui saarella vuoteen 1976, jolloin majakka ja säähavaintoasema automatisoitiin.

Aluksi Kallat olivat vain matalikkoja. Maan kohoamisen johdosta ne alkoivat nousta merenpinnan yläpuolelle 1400-luvun lopulla. Maakallan museoon koottu tietoa saarien muodostumisesta ja kalastajayhteisön elämästä sekä elinkeinosta.

FM Julia Autio ja työryhmä saivat 2018 apurahan KONEEN säätiöltä, jonka avulla Maakallan museolle rakennettiin uusi tila vanhan museon jäädessä kertomaan kalastajatorppien historiaa. Museo sisältää kalastukseen sekä saarelaisten elämään liittyvää esineistöä sekä kuvaa Kallan karien muodostumista maankohouman seurauksena. Uusi Kallan museo avattiin yleisölle 2021.

Tutustu Kallankarien historiaan Museoviraston sivulla.

Plassi – Kalajoen vanha kaupunki, on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen.  Plassilla voi tutustua Santaholman sahanomistajan jugendhuvilaan, Havulaan, pieneen kalastusmuseoon tai lasitaiteilija Heikki Ulvin ateljeeseen. Vierailija voi nauttia kylänraitin, jokirannan ja vanhojen puutalojen tunnelmasta.

Kalajoen Plassin opastettuja kävelykierroksia voi varata Kalajoen Matkailuoppailta, puh 050 536 5519.

Tutustu Plassin kulttuurireittiin!

Perämeren keskiosissa sijaitseva Rahjan saaristo nousee maankohoamisen myötä hiljalleen merestä. Juuri maankohoamiseen liittyvätkin sen useat luonnonpiirteet, minkä takia alue on ainutlaatuinen koko Euroopan mittakaavassa. Rahjassa voi nähdä saariston luontotyypit, sisäsaariston suojaisista metsistä aina avomeren laidalla oleville luodoille saakka.

Rahjan saaristo on mukava, suojainen retkikohde rantautumis- ja tulentekopaikkoineen esim. päivän tai parin melontareissulle. Perinteistä saaristolaiskulttuuria on nähtävissä monin paikoin kalastajakylinä, kukkivina niittyinä ja hakamaina.

Kallankarit eli Maakalla ja Ulkokalla sijaitsevat Perämeressä 16 kilometriä mantereelta Kalajoen kaupungin edustalla. Saarilla on yhä kalastajien tukikohta, ja kesäisin ne ovat suosittuja matkailukohteita.

Kallankarien erikoisuus on niiden luonnon lisäksi saarten itsehallinto, jonka ”ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa” käyttää karikokous. Itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta ja pohjautuu kuningas Aadolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan. Karikokous kokoontuu vuosittain Jaakon-päivää, 25. heinäkuuta, lähinnä olevana sunnuntaina.

Maakallaan järjestetään kesäisin veneretkiä Rahjan Konikarvon satamasta Plassin kyläyhdistyksen omistamalla kaksimastoisella kaljaasi Ansiolla. Myös Ulkokallan majakkasaarelle tehdään retkiä varauksesta. Näistä retkistä saat lisätietoja Plassin kyläyhdistykseltä.

1879 valmistunut arkkitehti F.W.Lüchowin suunnittelema punatiilikirkko on Kalajoen seitsemäs kirkko. Aiemmin rakennetut kirkot tuhoutuivat kaikki tulipaloissa, ja myös tämän kirkon puuosat tuhoutuivat tulipalossa 1930. Korjausten jälkeen kirkko saatiin uudelleen toimintaan 1931. Rakennustyöt hoituivat seurakuntalaisten toimesta ja tiiletkin valmistettiin Kalajoella. Kalajoen kirkko on mukana tiekirkkoverkostossa.

Kalajoen tapuli valmistui 1815 rakennetun kirkon yhteydessä kirkonrakentaja Heikki Kuorikosken toimiessa rakennusmestarina. Kirkon tuhoutuessa salaman sytyttämän tulipalon seurauksena 1869 tapuli säilyi ja on edelleen käytössä.

Kalajoen kirkkoon ja tapuliin on tehty mittava kunnostustyö 2019-2020  jonka yhteydessä on uusittu kuparikattoa ja rakenteita sekä puhdistettu ja kunnostettu ikkunoiden lasimaalaukset. Kunnostustyöt on tehty kahdessa osassa ja työ on valmis 2020 adventin aikaan jolloin seurakuntalaiset saavat kirkon jälleen käyttöön.

Kalajoen kirkko osana kulttuurireittejä.

Raution puurakenteinen kirkko on valmistunut vuonna 1800. Sen on rakentanut kalajokinen kirkonrakentaja Simo Jylkkä eli Silvén. Raution kirkko ja kellotapuli olivat hänen viimeinen rakennustyönsä, ennen kuin hän hukkui Kalajokeen.

Kirkko on ristikirkko, jonka poikkisakarat ovat päähuonetta lyhyemmät. Istumapaikkoja on 370 hengelle. Kirkko vuorattiin ja tervattiin ulkoa vuonna 1835. Vuosina 1881 – 1884 tehtiin uusi katto ja rakennettiin torni. Tällöin kirkon sisätiloja korotettiin lähes metrillä. Viimeisin peruskorjaus ja maalaus on tehty vuonna 2000. Kirkon pääportaat uusittiin vuonna 2006.  Kirkko, tapuli, ruumishuone ja ulkovarasto maalattiin ulkopuolelta kesällä 2010.

Tutustu Raution kirkkopolkuun Atlassa!

Nykyinen kirkko on Himangan seurakunnan ensimmäinen kirkko. Alunperin kirkko suunniteltiin rakennettavaksi parkaalle Rautilan kylälle n. 6 km nykyistä paikkaa pohjoisemmaksi. Kirkko kuitenkin rakennettiin Raumankarin markkinapaikan lähelle, johon muodostui Himangan kirkonkylä. Kirkko valmistui vuonna 1794. Arkkitehtina toimi Jacob Rijf, mutta käytännön rakennustyötä johti hänen veljensä Carl.

Pohjaltaan kirkko on ristikirkko, jossa sisäkulmat ovat viistetyt. Vuonna 1897 ulkomuoto muuttui oleelliseti, kun raskasta tornia pidennettiin ja ikkunoiden yläosanmuotoa muutettiin. Himangan kirkko on mukana tiekirkko-verkostossa.

Kaksinivelinen kellotapuli valmistui vuonna 1822. Tapulissa on kaksi kelloa: iso Tukholmassa valettu vuodelta 1794 ja pienempi helsinkiläisen Osberg & Baden valama vuodelta 1860.

Himangan kirkko osana kulttuurireittejä.