Kalajoen kirjamessut
Kalajoen kirjamessut 2026 on osa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta.
Kalajoen kirjamessut ovat tulossa taas marraskuussa 2026! Tapahtuma on osa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden virallista Oulu2026-ohjelmaa.
Tapahtumapaikkoja on tänä vuonna useita. Katso päivittyvät ohjelmatiedot alta!
- Kohtaamispaikka Loisto Hiekkasärkillä: lauantain messupäivä sekä perjantain runoilta ja etkot
- Virta-sali ja Merenojan auditorio Kalajoen keskustassa: perjantaina nuortenkirjallisuus
- Alakouluilla kirjailijavieraita
Kirjallisuuskeskusteluissa ja ohjelmassa teemoja ovat mm. Timo Honkelan teos Rauhankone, alueemme historia ja kulttuuriperintö, eurooppalaisuus, kulttuuri-ilmastonmuutos ja sanataide.
Kirjailijavieraistamme osa on jo tiedossa! Lauantaina haastatteluissa ovat esikoiskirjailija, toimittaja Laura Airola, kirjailijat Päivi Alasalmi ja Tuomo Pirttimaa, kirjailija Terhi Kontio sekä esikoiskirjailija Petri Saari. Keskipohjalaisten kirjailijoiden paneelissa lavalla keskustelevat Mia Myllymäki, Pekka Pudas ja Marjukka Puutio.
Perjantai on jälleen lasten- ja nuortenkirjallisuuden teemapäivä, joka järjestetään yhteystyössä Kalajoen yhtenäiskoulujen kanssa. Virta-salissa on perjantaina yleisölle avoin messutapahtuma ja kirjailijavieraita nuortenkirjallisuudesta. Lisätietoja tulossa pian!
Perjantain illassa on viime vuoden tapaan tunnelmaltaan tiheä lavarunotapahtuma, runoilijavieras ja Open mic. Illan päättää himankalais-kalajokinen folk-pop yhtye Katalat.
Jos haluat lukea omia runotekstejäsi, tule paikanpäälle tai ota ennakkoon yhteys: Merja Nevalainen (yht.tiedot alla).
Messut ja näytteilleasettajat
Perjantaina on messutapahtuma Virta-salin aulassa.
Lauantaina Kohtaamispaikka Loiston messuille on tulossa paljon kiinnostavia näytteilleasettajia. Esillä on kirjailijoita, kustantajia ja muita kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä näytteilleasettajia. Katso alta lisää! (Messupaikasta kyselyt: Merja Nevalainen, yhteystiedot alla.)
Messuravintola Loistorante Kohtaamispaikka Loistossa palvelee ma-su: Ravintola, kahvila.
Ohjelma ja kirjailijatiedot päivittyvät näille sivuille alkusyksyllä 2026.
Pe 6.11. - la 7.11.2026
Kohtaamispaikka Loisto (Matkailutie 312, Hiekkasärkät)
Virta-sali (Kalajoentie 1)
Merenojan auditorio (Pohjankyläntie 6)
Pysäköinti Hiekkasärkillä kaupungin P-alueilla on talvikaudella aikarajoittamatonta ja maksutonta. Kohtaamispaikka Loiston ja Sani-hotellin välissä on lähin P-alue (os. Jukupolku).
Ks. alla tarkemmat saapumisohjeet, P-paikat ja muu info!
Yhteistyössä:
- Kalajoen kaupunki
- Oulun kulttuurisäätiö (Oulu2026)
- Lukukeskus
https://lukukeskus.fi/
Facebook: Lukukeskus
Instagram: @lukukeskuslascentrum
Lavaohjelma
Kirjailijaesittelyt
Päivi Alasalmi
Kuva: Heli Blåfield
Päivi Alasalmi on syntynyt 1966 Haukiputaalla ja asuu nykyisin maaseudulla Tampereen lähellä Akaassa. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, satukirjoja, näytelmiä, jatkokertomuksia sekä matka- ja tietokirja. Hän kuvaa fiktiossaan yhteiskuntaa, jossa ihminen on ihmiselle susi ja jossa hyvä ei suinkaan saa aina palkkaansa. Maailmankuvan ajoittaista synkkyyttä lievittää mainio ironia ja loistelias kieli, joka taipuu kepeästi kuvaamaan niin kauhun kuin idyllin elementtejä. Alasalmen teoksia ja novelleja on käännetty mm. italiaksi, ranskaksi, sloveeniksi, ruotsiksi, tanskaksi, saksaksi ja unkariksi. Hän on saanut useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia, sekä useoita kertoja valtion viisi- ja kolmivuotisen taiteilija-apurahan.
Alasalmen vuosikymmeniä kestänyt kirjailijanura pitää sisällään yli kolmekymmentä julkaistua teosta (yleensä Gummerus), viimeisimpänä mm. Meren ja veren liitto (2024). Syksyllä 2026 ilmestyy Enkelinkihara.
Tuomo Pirttimaa
Kuva: Antti J. Leinonen
Kuusamossa asuva, nivalalaissyntyinen kirjailija ja toimittaja Tuomo Pirttimaa tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Hän kuvaa lämmöllä ja myötätunnolla rajaseutuja ja niiden kulmikkaita ja rikkinäisiä ihmisiä. Ihmisiä, jotka eivät usein tule nähdyksi. Hänen lakonisella huumorilla silatuissa tummasävyisissä kirjoissaan pohjoinen kohtaa etelän ja rajaseutujen ihmiset tavataan aikakauden tai elämän murroskohdissa. Tarinat ovat yhtä aikaa lähellä ja universaaleja. Kirjoja yhdistää pohjoisuus, rajaseudut ja yhteiskunnan marginaalissa elävät ihmiset ja heidän puolellaan oleminen.
Kolmea ensimmäistä romaania Hete (2021) ja Tirri (2022) ja Kaksi kärpästä (2024) voi pitää rikosdraamaromaaneina, mutta ne ovat samalla vahvasti psykologisia romaaneja ja vanhaa kerrontaa ja kuvausta. Neljäs kirja Lyijykausi - Salametsästäjän elämä (2026) on elämäkerrallinen romaani aikakausien murroksessa elävästä rajaseudun ihmisestä, joka ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Päähenkilö on eräkirjailija ja salametsästäjä, sallalainen Unto Ek (1934–2019). Pirttimaan kustantaja on Johny Kniga.
Lyijykaudesta sanottua: "Kova ja syvä romaani miehestä ja miehen tahdosta. Rakastin joka sanaa ja hetkeä." Sirpa Kähkönen
Laura Airola
Kuva: Marko Karvonen
Laura Airola on Kokkolan Ykspihlajasta kotoisin oleva kirjoittaja ja lukija. Hän on työskennellyt muusikkona ja toimittajana, ja valmistunut Taideyliopiston Kirjoittamisen maisteriohjelmasta. Mola mola (2026, Otava) on Airolan esikoisromaani, ja se on saanut inspiraationsa kirjailijan lapsuudenmaisemasta.
Mola mola on herkkävaistoinen ja tragikoominen romaani perheestä ja yhteisöstä. Teos on kasvukertomus ja samalla syvän riemukas aikakauden, paikan ja ihmisyyden kuva.
Terhi Kontio
Kuva: Vesa Ranta
Terhi Kontio on syntynyt Kalajoella, ja asuu nykyään Oulussa. Kirjoittamisen ohessa Kontio laatii työkseen ajanvietetehtäviä, minkä lisäksi hänellä on tutkinto musiikkitieteestä. Elämä on kuljettanut Kontion eri kaupunkien, maiden ja monenlaisten töiden kautta viimein myös kirjailijaksi. Kirjoittajana Kontion genre on pääosin viihde.
Kontion ihastuttava Sydänten sinfonia -sarja vie lukijana eri puolille Eurooppaa musiikin, kulttuurin ja rakkauden perässä. Sarjassa on julkaistu romaanit Espanjalainen alkusoitto (2024), Hollantilainen serenadi (2025) ja Böömiläinen rapsodia (2026), Gummerus.
Petri Saari
Kuva: Iida Lesell
Petri Saari on oululainen esikoiskirjailija, joka on tehnyt pitkän uran myynnin ja markkinoinnin parissa. Saari tuntee loma-asukkaana Kalajoen ja Hiekkasärkät hyvin.
On hiekka polttavaa (2026, Gummerus) aloittaa Kalajoelle sijoittuvan Hiekkasärkät-dekkarisarjan, jonka seuraavia osia Saari jo kirjoittaa.
Mia Myllymäki
Kuva: Mila Peltoniemi
Mia Myllymäki on kokkolalainen kirjailija ja kustannustoimittaja. Hän kirjoittaa romaaneja ja novelleja, jotka edustavat spekulatiivista fiktiota laidasta laitaan. Hänen teoksiaan on ollut ehdolla Tähtivaeltaja- ja Atorox-palkinnoille. Kirjoittaminen on Myllymäelle erottamaton osa elämää ja tapa tutkia maailmaa ja sen mahdollisuuksia.
Myllymäen tuorein romaani on Kutsumustaiat (2026, Gummerus). Muita ovat mm. Huomistarhuri (2023), Kirosielu, rajanhaltia (2020), Tuulten amiraali (2020) ja Väkevä mieli (2017), Osuuskumma.
Pekka Pudas
Kuva:
Pekka Pudas on syntynyt Ylivieskasta (1989) ja asuu nyt Kokkolassa. Kirjoittamisen lisäksi hän on pitkään työskennellyt ihmisten muutosvaiheiden ja syrjäytymisen ehkäisyn parissa sote-alalla. Pudaksen teoksissani näkyykin vahva ymmärrys ihmisten sisäisistä kamppailuista ja psykologisista kehityskausista. Musiikki ja keikkailu, sekä radiotyö kulkevat nykyään kirjoittamisen ja päivätyön mukana. Pudaksella on Radio Hiekalla kirjallisuuteen paneutuvaa ohjelma Kirjoita se Hiekkaan.
Pudakselta on julkaistu romaanit Viides polvi (2025) ja Jälki (2026), Basam Books. Pudaksen käsikirjoittamia näytelmiä, kuten Ameriikan meininki on esitetty harrastajateattereissa.
Marjukka Puutio
Kuva: Marjukka Puution arkisto
Marjukka Puutio on kokkolalainen musiikin ammattilainen ja pedagogi, joka on aiemmin toiminut muun muassa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin intendenttinä. Puutio on opiskellut kirjoittamista Ykspihlajan Kirjallisen Salongin sekä Hämeen Kesäyliopiston kursseilla.
Aamuasteikot (2025 Momentum Kirjat) on Puution esikoisromaani. Romaanin tarinaan yhdistyy vahvasti musiikki, ja se kulkee luontevasti kahden maan, Suomen ja Englannin, sekä kahden kaupungin, Kokkolan ja Berkhamstedin, maisemissa.
Teuvo Tuorila
Kuva: Teuvo Tuorilan kotiarkisto
Himankalainen, ja samalla kalajokinen Teuvo Tuorila on historiantutkija, sukututkija ja kotiseutuaktiivi, FM. Himangalta kotoisin oleva Tuorila opiskeli nuorena Oulun yliopistossa historiaa ja kansantaloustiedettä. Tuorila on rehtorin työn ohella ja eläkkeelle jäätyään kirjoittanut yksin tai pienessä työryhmässä (esim. Kaisu Ala-Pöntiö) kymmenen teosta mm. kotiseutuhistoriasta.
Teoksia esim. Sanojen satama - himankalaisia kirjoittajia ja kirjastojen historia; Sodan jaloista Keski-Pohjanmaalle. Lapin evakot Lestijokiseudulla 1944 - 1945; "Kuulin että Amerikassa pitää olla kukkahattu." Himankalaisia siirtolaistarinoita; Voovattihin hyvinvointia - lääkäritoimen, liikunnan, musiikin ja kuvataiteen kiehtovia vaiheita Himangalla 1800-luvulta vuoteen 2023; "Laillahan kukin kirnuaa". Maidonjalostusta Himangalla ja Lohtajalla Raumankarin "woimyllyistä" Jukkola Foodiin; Kova aika. Himankalaiset II maailmansodassa. Historia ja matrikkeli; Himankalaiset opintiellä 1876 - 2001. Koululaitoksen historia. Uusin nettijulkaisuna: Sukupolvet ennen meitä: Kalajoen seurakunnan 500 vuotta.