Kalajoen kirjamessut
Kalajoki 500 -juhlavuoden tapahtumana ensimmäiset Kalajoen kirjamessut
Kalajoen ensimmäisille kirjamessuille Kohtaamispaikka Loistoon saapuu monipuolinen joukko kirjailijoita. Kalajoki 500 Juhlavuoden teeman mukaan kirjailijavieraat ovat joko kotoisin Kalajoelta, heillä on yhteys paikkakuntaan, tai jokin teos heidän tuotannossaan liittyy Kalajokeen.
(Ohjelman aikatauluineen, kirjailijaesittelyt ja muun infon löydät näiltä sivuilta alempaa.)
Perjantaina on lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä kuvittajien päivä.
Vieraaksi saapuvat kuvittaja ja kirjailija Anne Vasko ja kuvittaja Veera Aro, sekä kirjailijat Hannele Lampela ja Jyri Paretskoi. Kirjailija Heikki Niska kertoo iltapäivän haastattelussa lastenkirjoistaan.
Perjantaina iltapäivällä Harri Ahonen kertoo ensi keväänä julkaistavasta retkeilykirjastaan, jossa on mukana useita kalajokisia luontokohteita. Käsikirjoittaja Martti Elsilä ja kuvittaja Hanna Kukko kertovat juuri ennen messuja julkaistavan sarjakuvakirjan Iltasatuja Kalajokivarresta. Lavalle nousee myös kokkikirjoja julkaissut huippukokki Pasi Kuronen.
Perjantai jatkuu runouden iltana. Heikki Niska lukee suosittuja murrerunojaan, ja ilta jatkuu lavarunoudella ja rennolla Open Mic -illalla, jossa harrastajakirjoittajatkin pääsevät lukemaan omia tekstejään (ilmoittaudu Merjalle).
Lauantaina ohjelmassa on perinteisiä kirjallisuushaastatteluja ja kotimaisen kirjallisuuden kärkinimiä kuten Helena Petäistö, Maarit Verronen, Erja Tulasalo, Saila-Mari Kohtala ja Leena Hirvonen. Keskustelemme Hannu Verrosen kanssa hänen syksyllä julkaistavasta, Kalajokeen liittyvästä esikoisromaanistaan, ja kurkistamme ensi keväänä debytoivan dekkaristi Petri Saaren työhön.
Haastattelujen ohella Loistoon kutsutaan näytteilleasettajiksi kustantajia, kirjallisuuslehtiä, kirjoittajayhdistyksiä ja muita kirjallisuusalan toimijoita. (Paikkavaraukset Merja Nevalainen, yhteystiedot alla).
Kohtaamispaikka Loiston ravintola koostaa tapahtumaan erilaisia tasting-menuja oluineen ja viiniehdotuksineen.
Aika: Pe 7.11. - la 8.11.2025
Paikka: Kohtaamispaikka Loisto, Matkailutie 312, Hiekkasärkät
Juhlavuoden kunniaksi kirjamessut on maksuton tapahtuma vieraille ja näytteilleasettajille.
Yhteistyössä:
- Toisen asteen lukujuhlat -hanke, Kalajoen kaupunginkirjasto
- Lukukeskus
https://lukukeskus.fi/
Facebook: Lukukeskus
Instagram: @lukukeskuslascentrum
Ohjelma
Kirjailijat
Anne Vasko on taiteilija, kuvittaja ja kirjailija, joka on luonut visuaalisen maailman lukuisiin niin omiin kuin muiden kirjoittamiin lastenkirjoihin. Vaskon tyyliä leimaa värikkyys, käsityömäisyys sekä ennakkoluuloton suhtautuminen materiaaleihin. Vasko pyrkii töissään huomioimaan ennen kaikkea lapsen näkökulman. Anne Vasko (o.s. Peltola s. 1969) on syntynyt Kalajoella.
(kuva Tammi, Milka Alanen)
Tunnustuksia:
- Rudolf Koivu -palkinto teoksesta Jellona Suuri (2011)
- Lampun henki -palkinto Leikki vieköön! -työryhmälle. Pirkanmaan Taikalamppuverkosto, 2014
- Bologna Ragazzi Digital Award. paras AR/VR. -palkinto Mur, eli karhu kirjaan perustuvalle sovellukselle, 2017
- Japans Digital Ehon Awards, II. palkinto Mur, eli karhu - kirjaan perustuvalle sovellukselle. 2017
- Hyvinkään taidepalkinto, 2018
- Kuvittajalle myönnettävän Adventure-palkinto 2023
- WSOY:n kirjallisuusäätiön tunnustuspalkinto merkittävästä tuotannosta 2024
Jyri Paretskoi (s. 1979) on iisalmelainen palkittu kirjailija ja yläkoulun äidinkielenopettaja. Kalajoella koululaiset ovat lukeneet paljon Paretskoin suosittua kirjaa Shell’s Angles ja Kalajoen hiekat, joka oli Finlandia Junior -ehdokkaana.
(kuva Otava, Anssi Viljakainen)
Tunnustuksia:
- Topelius-palkinto 2014
- Finlandia-Junior -ehdokkuus 2014
- Topelius-palkintoehdokkuus 2016
- Laivakello-palkinto 2016
- Valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 2021
Heikki Niska (s. 1961 Kalajoki) on suomalainen prosaisti, runoilija ja lastenkirjailija. Niska on julkaissut suosittuja, murteella kirjoitettuja runokirjoja. Niska kertonut itsestään: “Vartuin ohora- ja pottupeltoin keskellä, lehemät oli lempiöitä, ihimiset verkkasia ja jähämiöitä. Mää olin ainua poika ja aika yksinäinen. Väritin hevosen violetiksi ja kirijotin aineen noijasta ja sen verellä maalatusta talosta. Luin ko viimmestä päivää, jopa saunassa.” "Uskon että tuon varsinkin lapsilukijoilleni iloa. Aikuisten tuotantoni on paikoin rankkaakin. Runoistani muodostuu kuitenkin selviytymistarina, joten ne antavat voimaa ja rohkeutta kulkea omaa tietään."
(kuva Kulttuurivihkot, Noora Ojala)
Hannele Lampela (s. 1982) on kirjailija ja toimittaja. Alkujaan ylivieskalainen Lampela on kirjoittanut mm. supersuositut Prinsessa Pikkiriikki -kirjat, joista kaksi on ollut Arvid Lydecken -palkintoehdokkaana. Kirjoja on käännetty monille kielille. Lampela sai Pikkiriikki-kirjoistaan Kaarina Helakisa -palkinnon vuonna 2019. Prinsessa Pikkiriikistä on tehty myös näytelmä, jonka ensiesitys oli Suomen Kansallisteattaerissa syksyllä 2018. Kirjoista on tehty myös elokuva, joka sai ensi-iltansa maaliskuussa 2024. Vuonna 2020 Lampelan teos Talventaian tarinoita: Lumikuningattaren lumous oli Arvid Lydecken -ehdokkaana.
(kuva Otava, Niki Strbian Photography)
Veera Aro asuu Alavieskassa ja työskentelee Kalajoen terveyskeskuksessa. Hän tekee kuvittajan työtä päivätyönstä ohella. Aro on kuvittanut mm. Aapista.
Harri Ahonen (s. 1976) on suomalainen tietokirjailija ja luontokuvaaja. Hän on kirjoittanut useita vaellusoppaita, joita on käännetty myös saksaksi. Vaellusharrastuksensa Ahonen aloitti 2000-luvun alussa ollessaan vaihto-oppilaana Tromssassa. Vaelluskirjailija hänestä tuli, kun hän osallistui latuyhdistys Kolbman yleisötilaisuuteen, jossa häneltä tiedusteltiin löytyykö hänen kuvailemistaan vaellusreiteistä kirjallista materiaalia. Ahonen kirjoitti ensimmäiset suomenkieliset Skandinavian vaellusoppaat. Suomen Lapin vaelluskohteita käsittelevän teoksensa taustatyönä Ahonen kulki pyörällä tai kävellen yli 250 retkireittiä 2,5 vuodessa. Kaksi uusinta Ahosen kirjaa ovat Muinaislinnat ja linnavuoret: historiallisia retkikohteita sekä Lapin retkeilyreitit. Ensi keväänä ilmestyy Suomen rannikon rtekikohteita esittelevä teos, jossa on monia kohteita Kalajoelta ja lähipaikkakunnilta.
Martti Elsilä ja Hanna Kukko: Iltasatuja Kalajokivarresta
Iltasatuja Kalajokivarresta on juuri ennen kirjamessuja syksyllä 2025 ilmestynyt riehakas lastenkirja, jossa yhdistyvät perinteiset iltasadut, paikallismurre ja nykyaikainen sarjakuvataide.
Tarinoista vastaa Kalajoella syntynyt käsikirjoittaja Martti Elsilä, ja ne on kuvittanut oululainen sarjakuvataiteilija Hanna Kukko.
Tarinat pohjautuvat Elsilän lastenlapsilleen kertomiin iltasatuihin. Mukaan on livahtanut myös tosielämän vivahteita – esimerkiksi
kertomus Uittomies Taneli rakastuu pohjautuu kirjoittajan vanhempien ensitapaamiseen 1930-luvulla. Teos ei pyri tarkkaan historialliseen ajankuvaan, vaan antaa mielikuvituksen laukata vapaasti. Teksteissä käytetty Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Kalajoen murre tuo tarinoihin paikallisväriä ja hilpeää eläväisyyttä. Kuvitusta varten tekijät valokuvasivat vanhoja pihapiirejä sekä rakennuksia sisältä ja ulkoa. Lukuisat paikalliset antoivat arvokasta apua murteen ja perinteiden tuntemuksellaan. Kalajoen kaupunki tuki piirrostyötä apurahalla.
Kustantaja: Suuri Kurpitsa, Pauli Kallio.
Saila-Mari Kohtala (s. 1971) on Kannuksessa varttunut kirjailija, toimittaja ja kolumnisti. Kohtala on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja toimi pitkään Glorian päätoimittajana. Kirjoittamisen ohella hän remontoi Torvenkylällä 200 vuotta vanhaa hirsitaloaan hyvin hitaasti. Kohtalan Liza Virtasen tutkimuksia -sarjan kirjoja ovat Kannuksen kadonneet, 2024 ja Kallan lapset, 2025. Ensi vuonna ilmestyy Kokkola palaa.
(kuva Sabrina Bqain, Otava kustannus)
Leena Hirvonen on toimittaja ja viestinnän ammattilainen. Hirvoselta onilmestynyt kirjat Kirurgina Ruandassa (Seppo Salmisen kanssa) ja Heimopäällikön morsian (Katariina Laurilan kanssa). Jälkimmäinen on suomalaisnaisen hurja tarina rakkaudesta ja elämän arvaamattomuudesta syvällä Afrikassa. Värikäs teos kuvaa afrikkalaista elämänmenoa ja myös suomalaistoimittajan nousua paikallisten mediayhtiöiden johtajaksi, ensimmäisenä valkoisena naisena.
(kuva Atena kustannus)
Maarit Verronen (s. 1965 Kalajoki) on elämäntapakirjoittaja, joka ei edes halua erottaa työ- ja vapaa-aikaa toisistaan. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1994 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt Oulun yliopiston tähtitieteen laitoksella opetus- ja tutkimustehtävissä. Kirjoittamisen lomassa hän harrastaa avantouintia sekä omatoimireppuselkämatkailua pääkaupunkiseudulle ja Euroopan reunoille. Hän syntynyt Kalajoella mutta asuu nykyisin Helsingissä. Maarit Verronen on saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Persoonallisesti kirjoittavana proosan eri lajien taitajana hän puhuttelee niin tieteisfantasian ystäviä kuin perinteisen proosan lukijoita. Verronen on ollut kahdesti Finlandia-ehdokkaana sekä voittanut useita kirjallisuuspalkintoja. Verrosen teksteissä outo ja tuttu elävät symbioosissa. Hänen luomansa maailmat ovat monesti äärimmäisiä mutta kaikkein mahdottomimmilta vaikuttavilla asioilla on usein suorimmat vastineet todellisuudessa. Verronen kuvaa teoksissaan usein ohikulkijoita ja tarkkailijoita, matkaajia tai ulkopuolelle jääneitä. Monet hänen teoksistaan sisältävät joitakin fantasia-aineksia, ja niitä voidaan kuvailla reaalifantasiaksi tai maagiseksi realismiksi.
Tunnustukset:
- Kirjallisuuden valtionpalkinto 2018
- Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 2022
- Kalevi Jäntin palkinto 1993
- Portti-palkinto vuoden 1993 parhaasta fantasiakirjasta
- Atorox-palkinnon toinen sija novellista ”Älä maksa lautturille” 1993
- Euroopan yleisradioliiton EBU:n nuorten käsikirjoituskilpailun palkinto 1993, kymmenen finalistin joukossa
- Nuoren taiteen Suomi-palkinto 1994
- Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto 1996
- Sokeiain kuunnelmapalkinto kuunnelmasta ”Kellarimies ja vaimo” 1997
- Nuori Aleksis -palkinto kirjasta Keihäslintu 2005
- Tähtivaeltaja-palkinto kirjasta Kirkkaan selkeää 2011
- Finlandia-ehdokkuus 1993 ja 1995 romaaneista Yksinäinen vuori ja Pimeästä maasta
- Runeberg-palkintoehdokkuus 2009 novellikokoelmasta Normaalia elämää
(kuva Aviador, Ari Haimi)
Erja Tulasalo (s. 1973 Kalajoki) esikoiskirjailija, kuvataiteilija ja sanoittaja, jonka työskentelyä ohjaavat taiteidenvälisyys, kiinnostus ihmisen minuuteen ja luonnon hyvinvointiin. Hänen esikoisromaaninsa Oranssi puutarha julkaistiin syksyllä 2023. Se oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoispalkinnon saajaksi, ja herätti laajalti kiinostusta. Tulasalo irtaantui rauhansanalestadiolaisesta liikkeestä 21-vuotiaana. Jo tuolloin häntä kiinnostivat ihmis- ja eläinoikeuskysymykset.
(kuva Atena. Sami Mannerheimo)
Helena Petäistö (s. 1950 Rautio, Kalajoki) on suomalainen toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija. Hän on ollut pitkäaikainen televisioyhtiö MTV:n Ranksan ja Brysselin kirjeenvaihtaja. Petäistön kirja Ranskalaiset korot ilmestyi vuonna 1995. Seuraava kirja Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa aloitti Aamiainen Cocon kanssa -kirjasarjan, jossa Petäistö esittelee eurooppalaisia kaupunkeja.
Tee teematka! -kirja sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon kunniamaininnan vuonna 2009. Hänellä on myös kaupunkikirjasarja à la Helena Petäistö. Ranskan politiikasta hän kirjoitti uudelleen teoksessaan Ranska, Macron ja minä.
Hannu Verronen
Hannu Verronen on nykyisin kalajokinen journalisti, joka on työskennellyt kymmeniä vuosia sanomalehdissä ja kolumnistina. Kaunokirjalliset tekstinsä hän on pohjustanut tarkoin ja perusteellisin tutkimuksin. Hän on aiemmin kirjoittanut pienoiselämäkerran ylivieskalaisesta
valtiopäivämiehestä Pietari Päivärinnasta ja toiminut pääkäsikirjoittajana Kalevala kakkonen -näytelmässä. Syksyllä 2025 ilmestyvän Esikoisromaaninsa Vakoojasota Verronen teki pääosin päivätyönsä ohella.
Petri Saari on vapaa-ajallaan Kalajoella asuva kirjoittaja ja kolumnisti, joka debytoi keväällä ilmestyvällä dekkarillaan. Kurkistamme tulevan dekkaristin kirjoittamistyöhön.