Kalajoen kirjamessut
Kalajoen kirjamessut 2026 on osa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta.
Kalajoen kirjamessut kokoavat jälleen kirjailijat, lukijat ja kulttuurin ystävät yhteen. Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluva tapahtuma tarjoaa keskusteluja, kirjailijavieraita, runoutta, nuortenkirjallisuutta ja kirjallisuusalan näytteilleasettajia kahden päivän ajan. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan!
- Kirjamessujen pääpaikka on Kohtaamispaikka Loisto Hiekkasärkillä.
- Lisäksi ohjelmaa on perjantaina Virta-salissa ja Merenojan auditoriossa.
- Katso päivittyvät ohjelmatiedot alta!
Kirjallisuuskeskusteluissa ja ohjelmassa teemoja ovat alueemme historia ja kulttuuriperintö, tarinat yhteisöjen reunoilta, eurooppalaisuus ja sanataide. Timo Honkelan teoksesta Rauhankone - tekoälytutkijan testamentti on paneelikeskustelu.
Perjantai on lasten- ja nuortenkirjallisuuden teemapäivä, joka järjestetään yhteystyössä Kalajoen koulujen kanssa. Virta-salissa on perjantaina yleisölle avoin tapahtuma.
Perjantain illassa luvassa tunnelmaltaan tiheä lavarunotapahtuma. Vieraana on eturivin runoilija ja lavarunoaktiivi Harri Hertell. Open mic -osuudessa yleisö pääsee lukemaan omia runotekstejään. Illan päättää hyvällä meiningillä folk-pop yhtye Katalat. Jos haluat lukea omia runotekstejäsi, tule paikanpäälle tai ota ennakkoon yhteys: Merja Nevalainen (yht.tiedot alla).
Lauantaina on perinteinen kirjamessupäivä ja kirjailijahaastatteluja Kohtaamispaikka Loistossa.
Kirjailijavieraitamme ovat mm. esikoiskirjailija, toimittaja Laura Airola, kirjailijat Päivi Alasalmi ja Tuomo Pirttimaa, Terhi Kontio, Liisa Louhela ja J.S. Meresmaa sekä esikoiskirjailija Petri Saari. Keskipohjalaisten kirjailijoiden paneelissa lavalla keskustelevat Mia Myllymäki, Pekka Pudas ja Marjukka Puutio.
Näytteilleasettajat: Perjantaina Virta-salille ja lauantaina Kohtaamispaikka Loistoon on tulossa paljon kiinnostavia näytteilleasettajia ja tapahtumapisteitä. Esillä on kirjailijoita, kustantajia ja muita kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä toimijoita. (Messupaikasta kyselyt: Merja Nevalainen, yhteystiedot alla.)
Tapahtumiin on vapaa pääsy!
Pysäköinti Hiekkasärkillä kaupungin P-alueilla on talvikaudella aikarajoittamatonta ja maksutonta. Kohtaamispaikka Loiston parkkipaikan lisäksi esim. Sani-hotellin välissä on lähin P-alue (os. Jukupolku).
Ks. alla tarkemmat saapumisohjeet, P-paikat ja muu info!
Yhteistyössä:
- Kalajoen kaupunki
- Lukukeskus
https://lukukeskus.fi/
Facebook: Lukukeskus
Instagram: @lukukeskuslascentrum - Oulun kulttuurisäätiö (Oulu2026)
Lavaohjelma
Kirjailijaesittelyt ja muut vieraamme
Liisa Louhela
Kuva: Antti J. Leinonen
Liisa Louhela (s. 1986) on hailuotolainen kirjailija. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluvat kiitetyt romaanit Kaikkeus on meidän (WSOY 2021) ja Mies joka kantoi aurinkoa sylissään (Otava 2026), sekä lastenromaanit Ronttiäiti ja Ahkera Tiikeri (WSOY 2025) ja Ronttiäiti muuttaa vuorille (WSOY 2026). Kirjailijana Louhela on kiinnostunut tutkimaan, miten aatteet liikkuvat ajassa ja mikä niissä vetoaa. Louhela opiskeli aate- ja oppihistoriaa Oulun yliopistossa. Hän on opiskellut ja ohjannut myös luovaa kirjoittamista.
Louhelan muuta tuotantoa ovat kertova tietokirja Sata yötä ulkona – Opas ulkona yöpyjälle (2018 Maahenki), sekä valokuvaaja Tiina Wallinin kanssa tehty Ihmiset täällä, dokumentaarinen valokuva- ja sanataideteos Suomussalmesta (2020, Finnfoton tukema julkaisu).
J.S. Meresmaa
Kuva: Sabrina Bqain
Päivi Alasalmi
Kuva: Heli Blåfield
Päivi Alasalmi on syntynyt 1966 Haukiputaalla ja asuu nykyisin maaseudulla Tampereen lähellä Akaassa. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, satukirjoja, näytelmiä, jatkokertomuksia sekä matka- ja tietokirja. Hän kuvaa fiktiossaan yhteiskuntaa, jossa ihminen on ihmiselle susi ja jossa hyvä ei suinkaan saa aina palkkaansa. Maailmankuvan ajoittaista synkkyyttä lievittää mainio ironia ja loistelias kieli, joka taipuu kepeästi kuvaamaan niin kauhun kuin idyllin elementtejä. Alasalmen teoksia ja novelleja on käännetty mm. italiaksi, ranskaksi, sloveeniksi, ruotsiksi, tanskaksi, saksaksi ja unkariksi. Hän on saanut useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia, sekä useoita kertoja valtion viisi- ja kolmivuotisen taiteilija-apurahan.
Alasalmen vuosikymmeniä kestänyt kirjailijanura pitää sisällään yli kolmekymmentä julkaistua teosta (yleensä Gummerus), viimeisimpänä mm. Meren ja veren liitto (2024). Syksyllä 2026 ilmestyy Enkelinkihara.
Mia Myllymäki
Kuva: Mila Peltoniemi
Mia Myllymäki on kokkolalainen kirjailija ja kustannustoimittaja. Hän kirjoittaa romaaneja ja novelleja, jotka edustavat spekulatiivista fiktiota laidasta laitaan. Hänen teoksiaan on ollut ehdolla Tähtivaeltaja- ja Atorox-palkinnoille. Kirjoittaminen on Myllymäelle erottamaton osa elämää ja tapa tutkia maailmaa ja sen mahdollisuuksia.
Myllymäen tuorein romaani on Kutsumustaiat (2026, Osuuskumma). Muita ovat mm. Huomistarhuri (2023, Gummerus), sekä Kirosielu, rajanhaltia (2020), Tuulten amiraali (2020) ja Väkevä mieli (2017) Osuuskumma.
Harri Hertell
Kuva: Mito Gegič
Harri Hertell (s. 1985) on runoilija, spoken word -artisti ja lavarunoaktiivi, ja on esiintynyt aktiivisesti runoilijana vuodesta 2005 lähtien. Hän on myös kulttuurituottaja, dj. ja lisäksi Hertell & Hertell -spoken word -yhtyeen sekä dub poetry duo Dubroksen keulahahmo. Hertell on perustanut Helsinki Poetry Connection -kollektiivin, joka järjestää lavarunoustapahtumia pääkaupunkiseudulla. Hän on myös järjestänyt yli kymmenen vuoden ajan lavarunoustyöpajoja sekä tehnyt esimerkiksi tilausrunoja sekä räätälöityjä esiintymisiä erilaisille yhteisöille.
Hertell on julkaissut suomeksi yhdeksän aikuisille suunnattua runokirjaa, joissa on myös paljon nuorille sekä nuorille aikuisille sopivaa lyriikkaa, sekä lasten runokirjan “Absurdit aakkoset”. Esikoiskokoelmassaan hän kuvailee pääkaupunkilaista elämää, ja uudemmassa tuotannossaan hän on siirtynyt kohti aforisminomaista ja pelkistettyä luontorunoutta. Hertellin uusin runoteos Samaa tulta (Enostone) ilmestyi keväällä 2025. https://www.facebook.com/HarriHertell2013
Hertellin runoja on käännetty espanjaksi, saksaksi, englanniksi, ranskaksi, tšekiksi, puolaksi ja katalaaniksi. Hertellille myönnettiin Uudenmaan taidepalkinto vuonna 2021.
Tuotantoa: Kunnes oppii kävelemään (Helsinki Poetry Connection, 2011). Kutsumme sitä kodiksi. (Helsinki Poetry Connection, 2014), Älä häiritse iltaa : runoja (ntamo, 2015), Maisema ennen sadetta : runoja (Sammakko, 2016), Pelotta (Enostone, 2018), Kaikki tunteet sallittuja (Enostone, 2020),Tiedän sen olevan rakkautta (Enostone, 2022), Absurdit aakkoset (Etana editions, 2022), All Emotions Allowed (traslated by Kasper Salonen, Enostone, 2023), Samaa tulta (Enostone 2025). Tietokirjallisuus: Lavaruno-opas (Savukeidas, 2017).
Katalat
Katalat on pop-folk yhtye Pohjois-Pohjanmaan etelärajalta, Himangalta. Katalat -triossa pop kohtaa folk-perinteestä ammentavat tarttuvat melodiat ja terävät, oivaltavat sanoitukset. Keikoilla heidät tunnetaan omien biisien lisäksi valikoiduista covereista, hirtehisestä huumorista sekä energisistä ja räväköistä live-esiintymisistä.
Katalat yhdistelee soundissaan poppia, folkia ja sähköistettyjä ukuleleja moderniin tuotantoon sekä country-vivahteisiin. Yhtyeen laulaja ja biisintekijä on Laura Tilus, ukulelea soittaa Anna Karsikas-Kuusisto ja bassoa Mari Mäkelä. Katalat since 2019.
Yhtye on julkaissut viimeisen vuoden aikana useita singlejä, kuten Katala tyttönen, Näkijä, Uusi nelkyt, Villi länsi ja Kuoleva kylä, joista jälkimmäisestä on julkaistu myös musiikkivideo. Katalien biisejä yhdistävä punainen lanka on koettava itse, joten tervetuloa keikalle!
Päivi Alasalmi
Kuva: Heli Blåfield
Päivi Alasalmi on syntynyt 1966 Haukiputaalla ja asuu nykyisin maaseudulla Tampereen lähellä Akaassa. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, satukirjoja, näytelmiä, jatkokertomuksia sekä matka- ja tietokirja. Hän kuvaa fiktiossaan yhteiskuntaa, jossa ihminen on ihmiselle susi ja jossa hyvä ei suinkaan saa aina palkkaansa. Maailmankuvan ajoittaista synkkyyttä lievittää mainio ironia ja loistelias kieli, joka taipuu kepeästi kuvaamaan niin kauhun kuin idyllin elementtejä. Alasalmen teoksia ja novelleja on käännetty mm. italiaksi, ranskaksi, sloveeniksi, ruotsiksi, tanskaksi, saksaksi ja unkariksi. Hän on saanut useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia, sekä useoita kertoja valtion viisi- ja kolmivuotisen taiteilija-apurahan.
Alasalmen vuosikymmeniä kestänyt kirjailijanura pitää sisällään yli kolmekymmentä julkaistua teosta (yleensä Gummerus), viimeisimpänä mm. Meren ja veren liitto (2024). Syksyllä 2026 ilmestyy Enkelinkihara.
Tuomo Pirttimaa
Kuva: Antti J. Leinonen
Kuusamossa asuva, nivalalaissyntyinen kirjailija ja toimittaja Tuomo Pirttimaa tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Hän kuvaa lämmöllä ja myötätunnolla rajaseutuja ja niiden kulmikkaita ja rikkinäisiä ihmisiä. Ihmisiä, jotka eivät usein tule nähdyksi. Hänen lakonisella huumorilla silatuissa tummasävyisissä kirjoissaan pohjoinen kohtaa etelän ja rajaseutujen ihmiset tavataan aikakauden tai elämän murroskohdissa. Tarinat ovat yhtä aikaa lähellä ja universaaleja. Kirjoja yhdistää pohjoisuus, rajaseudut ja yhteiskunnan marginaalissa elävät ihmiset ja heidän puolellaan oleminen.
Kolmea ensimmäistä romaania Hete (2021) ja Tirri (2022) ja Kaksi kärpästä (2024) voi pitää rikosdraamaromaaneina, mutta ne ovat samalla vahvasti psykologisia romaaneja ja vanhaa kerrontaa ja kuvausta. Neljäs kirja Lyijykausi - Salametsästäjän elämä (2026) on elämäkerrallinen romaani aikakausien murroksessa elävästä rajaseudun ihmisestä, joka ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Päähenkilö on eräkirjailija ja salametsästäjä, sallalainen Unto Ek (1934–2019). Pirttimaan kustantaja on Johny Kniga.
Lyijykaudesta sanottua: "Kova ja syvä romaani miehestä ja miehen tahdosta. Rakastin joka sanaa ja hetkeä." Sirpa Kähkönen
Laura Airola
Kuva: Mikko Karvonen
Laura Airola on Kokkolan Ykspihlajasta kotoisin oleva kirjoittaja ja lukija. Hän on työskennellyt muusikkona ja toimittajana, ja valmistunut Taideyliopiston Kirjoittamisen maisteriohjelmasta. Mola mola (2026, Otava) on Airolan esikoisromaani, ja se on saanut inspiraationsa kirjailijan lapsuudenmaisemasta.
Mola mola on herkkävaistoinen ja tragikoominen romaani perheestä ja yhteisöstä. Teos on kasvukertomus ja samalla syvän riemukas aikakauden, paikan ja ihmisyyden kuva.
Laura Airola on ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuoden 2026 esikoiskirjailijana.
Terhi Kontio
Kuva: Vesa Ranta
Terhi Kontio on syntynyt Kalajoella, ja asuu nykyään Oulussa. Kirjoittamisen ohessa Kontio laatii työkseen ajanvietetehtäviä, minkä lisäksi hänellä on tutkinto musiikkitieteestä. Elämä on kuljettanut Kontion eri kaupunkien, maiden ja monenlaisten töiden kautta viimein myös kirjailijaksi. Kirjoittajana Kontion genre on pääosin viihde.
Kontion ihastuttava Sydänten sinfonia -sarja vie lukijana eri puolille Eurooppaa musiikin, kulttuurin ja rakkauden perässä. Sarjassa on julkaistu romaanit Espanjalainen alkusoitto (2024), Hollantilainen serenadi (2025) ja Böömiläinen rapsodia (2026), Gummerus.
Petri Saari
Kuva: Iida Lesell
Petri Saari on oululainen esikoiskirjailija, joka on tehnyt pitkän uran myynnin ja markkinoinnin parissa. Saari tuntee loma-asukkaana Kalajoen ja Hiekkasärkät hyvin.
On hiekka polttavaa (2026, Gummerus) aloittaa Kalajoelle sijoittuvan Hiekkasärkät-dekkarisarjan, jonka seuraavia osia Saari jo kirjoittaa.
Petri Saari kilpaili äänikirjapalvelu-Book Beatin valitsemassa vuoden kotimaisen tulokkaan kisassa.
Mia Myllymäki
Kuva: Mila Peltoniemi
Mia Myllymäki on kokkolalainen kirjailija ja kustannustoimittaja. Hän kirjoittaa romaaneja ja novelleja, jotka edustavat spekulatiivista fiktiota laidasta laitaan. Hänen teoksiaan on ollut ehdolla Tähtivaeltaja- ja Atorox-palkinnoille. Kirjoittaminen on Myllymäelle erottamaton osa elämää ja tapa tutkia maailmaa ja sen mahdollisuuksia.
Myllymäen tuorein romaani on Kutsumustaiat (2026, Osuuskumma). Muita ovat mm. Huomistarhuri (2023, Gummerus), sekä Kirosielu, rajanhaltia (2020), Tuulten amiraali (2020) ja Väkevä mieli (2017) Osuuskumma.
Pekka Pudas
Kuva:
Pekka Pudas on syntynyt Ylivieskasta (1989) ja asuu nyt Kokkolassa. Kirjoittamisen lisäksi hän on pitkään työskennellyt ihmisten muutosvaiheiden ja syrjäytymisen ehkäisyn parissa sote-alalla. Pudaksen teoksissani näkyykin vahva ymmärrys ihmisten sisäisistä kamppailuista ja psykologisista kehityskausista. Musiikki ja keikkailu, sekä radiotyö kulkevat nykyään kirjoittamisen ja päivätyön mukana. Pudaksella on Radio Hiekalla kirjallisuuteen paneutuvaa ohjelma Kirjoita se Hiekkaan.
Pudakselta on julkaistu romaanit Viides polvi (2025) ja Jälki (2026), Basam Books. Pudaksen käsikirjoittamia näytelmiä, kuten Ameriikan meininki on esitetty harrastajateattereissa.
Marjukka Puutio
Kuva: Marjukka Puution arkisto
Marjukka Puutio on kokkolalainen musiikin ammattilainen ja pedagogi, joka on aiemmin toiminut muun muassa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin intendenttinä. Puutio on opiskellut kirjoittamista Ykspihlajan Kirjallisen Salongin sekä Hämeen Kesäyliopiston kursseilla.
Aamuasteikot (2025 Momentum Kirjat) on Puution esikoisromaani. Romaanin tarinaan yhdistyy vahvasti musiikki, ja se kulkee luontevasti kahden maan, Suomen ja Englannin, sekä kahden kaupungin, Kokkolan ja Berkhamstedin, maisemissa.
Teuvo Tuorila
Kuva: Teuvo Tuorilan kotiarkisto
Himankalainen, ja samalla kalajokinen Teuvo Tuorila on historiantutkija, sukututkija ja kotiseutuaktiivi, FM. Himangalta kotoisin oleva Tuorila opiskeli nuorena Oulun yliopistossa historiaa ja kansantaloustiedettä. Tuorila on rehtorin työn ohella ja eläkkeelle jäätyään kirjoittanut yksin tai pienessä työryhmässä (esim. Kaisu Ala-Pöntiö) kymmenen teosta mm. kotiseutuhistoriasta.
Teoksia esim. Sanojen satama - himankalaisia kirjoittajia ja kirjastojen historia; Sodan jaloista Keski-Pohjanmaalle. Lapin evakot Lestijokiseudulla 1944 - 1945; "Kuulin että Amerikassa pitää olla kukkahattu." Himankalaisia siirtolaistarinoita; Voovattihin hyvinvointia - lääkäritoimen, liikunnan, musiikin ja kuvataiteen kiehtovia vaiheita Himangalla 1800-luvulta vuoteen 2023; "Laillahan kukin kirnuaa". Maidonjalostusta Himangalla ja Lohtajalla Raumankarin "woimyllyistä" Jukkola Foodiin; Kova aika. Himankalaiset II maailmansodassa. Historia ja matrikkeli; Himankalaiset opintiellä 1876 - 2001. Koululaitoksen historia. Uusin nettijulkaisuna: Sukupolvet ennen meitä: Kalajoen seurakunnan 500 vuotta.
Timo Honkela (1962 - 2020)
Kansikuva: Gaudeamus
Kalajoelta kotoisin ollut Timo Honkela oli tekoälytutkija ja professori. Kirjamessuilla keskustellaan hänen teoksestaan Rauhankone. (Timo Honkela (kirj.) & Jani Kaaro (toim.): Rauhankone: Tekoälytutkijan testamentti (Gaudeamus, 2017). Syvästi henkilökohtaisessa teoksessaan Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, joka auttaisi ihmiskuntaa rauhanomaisemman maailman luomisessa. Rauhankone perustuu tekoälyyn, koneoppimiseen ja muihin kehitettäviin teknologisiin menetelmiin. Honkela menehtyi vuonna 2020 vakavaan sairauteen.
Kalajoen kirjamessuilla Rauhankone-paneelissa aiheesta ja teoksesta keskustelevat Timo Honkelan tytär Nelli Honkela, Ekho Collective'n taiteilijajäsen ja tietohallintojohtaja Juha Matilainen. Keskustelua ohjaa Merja Nevalainen.
Ekho Collectiven moniosainen installaatio Rauhankoneen kerroksia on taidetta ja teknologiaa yhdistävä kokonaisvaltainen taideteos, joka pohjaa Timo Honkelan Rauhankone-kirjaan. Teos kuvaa rauhaa aktiivisena, jatkuvana prosessina. Immersiivinen teos täydentyy vuorovaikutuksesta yleisön kanssa – kokijoista tulee myös tekijöitä. Taideteos on osa Euroopan kulttuuripääkaupounkivuoden Oulu2026-ohjelmaa. Se on esillä Oulun kaupungintalolla vuoden 2026 ajan.
Rauhankoneen kerroksia