Kolmen kuukauden kokeilu: Jonnan ja Tomaksen kokemuspäiväkirja
Julkaistu 15.1.2025 Muokattu 31.3.2025Tässä artikkelissa kokkolalaiset Jonna Alajoki ja Tomas Djupsund kertovat elämästään Kalajoella helmi-huhtikuussa 2025. Uusia päiväkirjamerkintöjä on luvassa helmikuusta alkaen viikoittain.

Miksi haimme mukaan kokeiluun? - 15.1.2025:
"Elämässä on tapahtunut odottamattomia asioita"
Päädyimme hakemaan mukaan kolmen kuukauden kokeiluun hauskan yhteensattuman seurauksena: Olimme retkeilemässä Hiekkasärkillä eräänä kauniina syyspäivänä lokakuun lopulla. Käveleskelimme pitkin rantoja ja leikkitelimme ajatuksella, että minkähän laista täällä hiekkasärkillä olisi asua meren äärellä. Tuosta keskustelusta meni ehkä viikko, kun huomasimme, että Kalajoki etsii ihmisiä kokeilemaan asumista Kalajoella. Päätimme laittaa hakemuksen ja suureksi yllätykseksemme meidät valittiin mukaan. Olimme erittäin iloisia, kun saimme kuulla valinnasta. Elämä meren äärellä olisikin yhtäkkiä mahdollista toteuttaa.
Eniten olemmekin innoissamme asumisesta meren rannalla, koska se on ollut meille yhteinen pitkäaikainen haave. Kalajoen hiekkasärkät tarjoaakin tähän mainiot puitteet. Koska kokeilu on nyt talvella, niin odotamme myös sitä, että hiihtolatu kulkee lähellä ja työpäivän päätteeksi on helppo lähteä ladulle. Aiomme kokeilla monipuolisesti ulkoiluaktiviteetteja, joihin Kalajoki tarjoaa hienoja mahdollisuuksia. Vapaa-ajallaan ulkoilun lisäksi neulon intohimoisesti villapaitoja ja me molemmat tykkäämme käydä myös kuntosalilla.
Tomas työskentelee täysin etänä ja minulle työnantaja mahdollistaa osittaisen etätyön. Syksyllä jäimme kahdestaan asumaan Kokkolan omakotitaloomme, kun poikamme muutti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Perheemme on kokenut ikäviä asioita viime vuosina, kun toinen lapsistamme menehtyi vajaat 2 vuotta sitten pitkän sairauden uuvuttamana. Kolmen kuukauden kokeilu tulee siis meille nyt sopivaan saumaan, kun elämässä on tapahtunut odottamattomia asioita. Senpä takia tämä kokeilu tuntuu nyt sopivan erittäin hyvin meidän elämäntilanteeseemme.
Kalajoki ja varsinkin Hiekkasärkät ovat meille ennestään osittain tuttu paikka. Mutta innolla odotamme, että pääsemme tutkimaan uusia paikkoja ja hyödyntämään Kalajoen monipuolisia palveluita. Suurimmat odotukset kohdistuvat retkiin luonnossa, mutta toki ravintolat ruoan merkeissä ovat myös kovasti jo mielessä.
Kevään tuomaa valoa odotamme kovasti. Päivän pidentyessä arkenakin on miellyttävämpää ulkoilla töiden jälkeen ja nauttia auringonlaskuista asuntomme parvekkeelta.
UUSIN RAPORTTI
Viikkoraportti sunnuntaina 30.3. 2025:
"Pitkän talven jälkeen laineiden liplatus on musiikkia korville"
”Voi mieletön, mitkä maisemat.” Tuo on lähes poikkeuksetta jokaisen meillä käyvän vieraan ensimmäinen lause, kun he astuvat ovesta sisään. Eikä tämänkään viikon vieraat tehneet poikkeusta. Nyt onkin ollut mukava seurata parvekkeella maisemaa, että miten jäiden sulaminen etenee. Tänään sunnuntaina näytti jo siltä, että aivan pian on rantaan asti sulaa ja pääsee uimaan. Pitkän talven jälkeen laineiden liplatus on musiikkia korville.
Elokuvateatterin tarjonta on yllättänyt positiivisesti ja siellä on aina uusimmat elokuvat heti nähtävillä. Täällä onkin tullut käytyä enemmän elokuvissa, kuin normaalisti kotikaupungissa. Omat elokuvavalinnat eivät vain ole osuneet aivan nappiin ja seuraavaksi täytyy synkistelyn sijaan valita jotain humoristisempaa. Samoin keskustassa oleva vaatekauppa Station yllätti positiivisesti valikoimallaan, kun pistäydyimme tällä viikolla kauppaan ensimmäistä kertaa.
Sunnuntaina lähdimme Plassille katsomaan keväistä jännitysnäytelmää, jäiden lähtöä joesta. Plassilla kulkee mukava rantareitti, jota kävimme kävelemässä ja tutustumassa jokivarteen. Jäät olivat kasautuneet röykkiöiksi ja muodostaneet luonnon omaa taidetta. Kovasti ei rytissyt, mutta hyvässä vauhdissa oli jääpeitteen liikkuminen. En tiedä milloin Kalajoki yleensä luopuu jäistään, mutta voisin veikata, että nyt ollaan aikaisessa tänä vuonna. Jokivarressa olikin paljon ulkoilijoita sunnuntaina, kun ilma oli tyyni ja aurinkoinen.
Yksi etenevän kevään mukavia juttuja on myös se, että polut alkavat sulamaan ja maastopyöräilykauden voi taas aloittaa. Onnistuimmekin löytämään jo jonkin verran kivoja sulia polkureittejä, mutta paikoitellen oli kyllä hyvinkin liukasta. Toinen meistä oli nastarenkailla liikenteessä ja toinen ilman. Nastat olivatkin monen kohdan pelastus. Jos sääennusteita on uskominen, niin kohta onnistuu hyvin ilman nastojakin. Ulkona oli niin kiva ilma, että viihdyimme pyöräreissulla useamman tunnin, mutta onneksi Marinaan auennut uusi kahvila oli auki ja kävimme välillä hakemassa energiaa. Kävimme katsastamassa myös Halkolanmutkan ja se oli varsin vaikuttava joenuoma.
Kolmen kuukauden kokeilusta on nyt takana kaksi kolmasosaa. Vielä on monta paikkaa mielessä missä voisi käydä, joten onneksi kokeilua on vielä jäljellä. Mutta palataan niihin seuraavissa raporteissa.
HELMIKUU
Ensitunnelmat ja saapuminen Kalajoelle - 4.2.2025:
"Tuuli salpasi hengityksen ja toivotti kunnolla tervetulleeksi"
Lauantaiaamuna, kun astuimme autosta ulos uuden väliaikaisen kotimme pihalla, niin ei ollut epäilystäkään kuka merenrannalla määrää. Tuuli salpasi hengityksen ja toivotti kunnolla tervetulleeksi. Mutta tämähän oli tiedossa, kun merenrantakaupungista saavuimme.
Avaintennouto sujui mutkattomasti ja uuteen asuntoon päästyämme ihailimme heti maisemia. Olimme käyneet valitsemassa asunnon pimeänä tammikuun iltana. Nyt seisoimme parvekkeella ja totesimme asunnonvalinnan onnistuneen ainakin maisemien puolesta täydellisesti.
Asumiskokeilu on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle ja alkuinnostuksissamme olemme ehtineet jo monenlaista puuhastelemaan. Totesimmekin taas kerran liikkeelle lähtiessämme, että ovessa taitaa tätä menoa saranat kulua. Aivan ensimmäiseksi piti saada harrastusasiat kuntoon ja lähdimme ostamaan kuntosalille kuukausikortteja. Saimme erittäin hyvää palvelua lähisalin Tatsigymin omistajalta ja juttelimmekin pitkän tovin. Kuntosali on nyt testattu ja oikein hyväksi todettu.
Viikonloppuna ehdittiin myös tutkimaan hiihtolatua ja olikin mahtavaa, että ladulle pääsee aivan asunnon vierestä, eikä tarvitse lähteä autolla. Nyt toivotaankin lisää lunta, että saadaan lisää perinteisen latu-uraa. Todettiin viikonloppuna, että latuja ainakin huolletaan hyvin, koska nähtiin latukone molempina päivinä ajamassa. Hiiihtomajan laduilla oli mukava latuprofiili. Sopivasti tömpyräistä, eikä pelkkää tasaista.
Maanantain etätyöt sujuivat yhtä hyvin, kuin konttorilla olisi ja ihailin samalla ikkunasta aurinkoista taivaanrantaa. Onneksi ehdinkin töiden jälkeen rantaan kävelemään ennen auringonlaskua. Oli niin kaunis talvipäivä.
Satunnaisia havaintoja:
- Koiranulkoiluttajia näkyi viikonloppuna paljon
- Tapion Tuvalla oli taidokkaita jääveistoksia
- Kahvi oli kaupassa kalliinpaa, kuin kotikaupungissa
- Ollaan saatu hyvää palvelua missä ollaan käyty
- Hiekkasärkät hiljeni, kun saapui maanantai
Viikkoraportti sunnuntaina 9.2.2025:
Kaunis hiekkadyynialue keskellä mäntymetsää
Ensimmäinen kokonainen viikko on vilahtanut vauhdilla ohi. Työpäivät taittuu vuorotellen etätöissä ja välillä ajetaan Kokkolaan konttorille. Vajaan tunnin työmatka sujuu ainakin vielä tässä vaiheessa vaivattomasti. Arkipäivät kuluvat siis mukavasti töiden ja harrastusten parissa. Kun istuu päivän tietokoneen näytön edessä on yleensä pakottava tarve päästä ulos heti, kun laittaa läppärin kannen kiinni. Mutta kun luonto ja upeat harrastusmahdollisuudet ovat vain askeleen päässä, niin lähteminen työpäivän jälkeen on helppoa.
Olemme ehtineet käyttämään ensimmäisellä viikolla muutamia keskustan palveluita. Kävimme hankkimassa kirjastokortit ja se onnistui vaivattomasti. Kirjaston valikoima oli melko kattava ja tarvittaessa oli mahdollisuus varata kirja muista Joki-kirjastoista, ellei Kalajoen kirjastossa ollut saatavilla. Kirjaston kanssa samassa tilasta löytyi myös Virta-sali, jossa kävimme myöskin ensimmäistä kertaa. Kävimme elokuvissa ja aiomme mennä kyllä uudelleenkin.
Maristonpakat oli meille entuudestaan tuntematon kohde ja kartasta katsoin, että matka sinne ei ole kovin pitkä, niin sinnehän ehtisi hyvin vielä työpäivän jälkeenkin kävelyretkelle. Päivät ovat jo pidentyneet sen verran, että ei tarvitse aina pimeällä harrastaa. Mutta maristonpakat oli kyllä kaunis hiekkadyynialue keskellä mäntymetsää. Sinne on mentävä uudelleen ja myös ehdottomasti lumien sulattua. Alueella ei ole talvikunnossapitoa, joten rappuset olivat jäiset ja vaati erityistä varovaisuutta, että ei liukastunut. Myös matka maristonpakoille pitkin vihaslahden rantoja on kaunis. Laskeva aurinko alkoi värjäämään maisemaa kullankeltaiseksi ja oli aika lähteä takaisin. Vaikka olimme kyllä varautuneet otsalampuilla, jos pimeä sattuisi yllättämään. Reitti oli merkattu hyvin, joten eksymisvaaraa ei ollut.
Ensi viikon suunnitelmissa on kokeilla monitoimireittiä fatbikeillä ja osallistua kuutamokävelylle.
Satunnaisia havaintoja:
- Yleinen avantosauna olisi mahtava lisä Hiekkasärkkien palvelutarjontaan
- Hieman harmittaa, että moni ravintola ja kahvila on kiinni talviaikana
- Luontopoluilla ihmiset alkavat helposti juttelemaan
- Meri on joka päivä erivärinen
Viikkoraportti sunnuntaina 16.2.2025:
"Kyllä musiikki on parasta paikan päällä kuultuna"
Toinen kokeiluviikko käynnistyi jännittävissä merkeissä, kun tapasimme visit Kalajoen Vesan ja Kalajoen kaupungin Anu-Maijan kameroiden kera. Maanantaille sattuikin aivan täydellinen tuuleton iltapäivä ja aurinko maalasi maiseman kullanhohtoiseksi. Jännä nähdä miltä kuvat ja videot näyttävät. Tuo kameran edessä oleminen kun ei koskaan tunnu kovin luontevalta.
Illalla vielä, kun kävelimme kuntosalilta takaisin kokeilukotiin, niin kuu kajasti taivaalla ja lumelle ilmestyivät puiden pitkät varjot. Ennen nukkumaanmenoa vielä kurkimme parvekkeen ikkunoista merelle ja siellä revontulet tanssivat taivaalla. Kiiruhdimme toppavaatteissa merenjäälle, mutta revontulilla oli ollut kiire ja ne olivat jo hälvenneet.
Työt veivät tällä viikolla pariksi päiväksi reissuun ja aktiviteetit painottuivat viikonloppuun. Perjantaina osallistuimme Kalajoen ladun järjestämälle ystävänpäivän kuutamokävelylle. Silmämääräisesti laskimme, että kävelylle lähti noin 40 ihmistä. Kiva, että ihmiset osallistuvat tällaisille järjestetyille retkille. Kävelimme jonossa Valkiatvedet-laavulle makkaranpaistoon.
Viikonlopuksi saimme meidän pojan kylään ja keitimmekin useammalle muullekin vieraalle kaffit. Osa oli ohikulkumatkalla ja osa tuli viettämään aikaa Hiekkasärkille lasten kanssa. Yleisimmät sanat mitä vierailta ensimmäisenä kuulee on, että vau mitkä maisemat. Ja siihen on kyllä helppo yhtyä.
Hiihtämisen lisäksi kokeilimme myös talvipyöräilyreittiä. Lauantaille sattui navakka pohjoistuuli ja varpaat ei tarjennut koko reittiä kiertää. Onneksi Beach Rose -kahvila oli auennut talvitauon jälkeen ja kävimme juomassa lämpimät kaakaot. Täytyy mennä ehdottomasti uudelleen pyöräilemään paremmalla vaatetuksella. Meinaa pitää aivan kiirettä, kun haluaisi kokeilla kaikkia eri aktiviteettejä.
Viikko päättyi hyvän ruuan ja kulttuurin merkeissä. Ravintolatarjonnasta kokeilimme Loistorantea ja lähdimme Virta-saliin kuuntelemaan paikallista ToukoQ-bändiä. Konsertti oli erittäin viihdyttävä ja täytyy taas todeta, että kyllä musiikki on parasta paikan päällä kuultuna.
Viikkoraportti sunnuntaina 23.2.2025:
"Metsälammen raikas kolmeasteinen vesi sai hyvin veren kiertämään"
Viikko alkoi jälleen kerran jännittävissä merkeissä kameran edessä. Edessä oli kolmen kuukauden kokeilun ensimmäinen elämystehtävä. Olimme sopineet Visit Kalajoen Vesan kanssa, että tapaamme töiden jälkeen hiihtovarusteet päällä ja lähdemme suorittamaan tehtävää. Kun hiihtolatu kulkee vieressä, niin kauas ei tarvinnut lähteä. Hiihtelimme yhdessä hiihtomajalle kuvailemaan ja kävimme myös Tapion Tuvalla pannareilla. Munkkien täytyy olla todella suosittuja, sillä molemmilla kerroilla ne on päässeet loppumaan. Täytyy kokeilla, jos kolmas kerta toden sanoo ja meillekin asti riittäisi munkkeja. Tästä reissusta on tulossa videomateriaalia myöhemmin.
Avantosaunan kaipuuseen ajelimme keskiviikkoiltana Alavieskaan Linnakallion saunalle. Saunalla on yleiset vuorot keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Ja voi miten upea paikka se olikaan. Paikalla oli avuliaita konkareita, kun ensin hieman hämmennyimme miten pitää toimia. Saunalla ei ollut henkilökuntaa, vaan käynti kirjattiin ruutuvihkoon ja maksu suoritettiin mobilepaylla tai käteisellä. Saunan kostean pehmeät löylyt olivat kutsuneet saunojia lauteet täyteen, mutta hyvin sinne sekaan mahtui. Metsälammen raikas kolmeasteinen vesi sai hyvin veren kiertämään. Kävellessämme takaisin autolle oli pakko pysähtyä. Oltiin keskellä metsää katuvalojen ulottumattomissa kirkkaan tähtitaivaan alla. Seisoimme niskat kenossa katse kohti taivasta ja ihmettelimme pakkasillan kauneutta. Paikassa oli täysin uniikki tunnelma.
Kun haimme tähän kokeiluun, niin olin kuvitellut kuinka asuisimme niin lähellä merenjäätä, että asunnon pihasta pääsisi suoraan jäälle hiihtämään. Niinpä yksi aurinkoinen iltapäivä töiden jälkeen laitoin sukset jalkaan asunnon ovella ja lähdin siitä suoraan merenjäälle. Kuinka mahtava tunne se olikaan, kun laskin suksilla dyynejä pitkin alas rantaan. Siinä hetkessä mietin, kuinka onnekkaita olemmekaan, että pääsimme mukaan tähän kokeiluun ja näitä asioita pääsee kokemaan.
Viikonlopuksi sää hieman heikkeni, mutta kun sille ei itse mitään voi, niin ei tehdä siitä numeroa. Siispä lähdimme harmaassa plussakelissä suolle hiihtelemään. Hieman harmitti, että emme ottaneet eväitä mukaan. Täytyy siis mennä uudemman kerran eväiden kera.
MAALISKUU
Viikkoraportti sunnuntaina 2.3.2025:
"Ensimmäinen kokeilukuukausi on ollut erittäin onnistunut"
Helmikuu on ohitse ja se tarkoittaa, että ensimmäinen kokeilukuukausi on jo takana. Aika on mennyt hirmu nopeasti, kun on ollut paljon mukavaa puuhastelua. Hiihtoharrastajan näkökulmasta lumet suli aivan liian nopeasti ja ei auta, kuin pitää sormet ristissä, että saamme vielä lisää lunta tälle talvelle. Tästä huolimatta viikkoon on mahtununt kaikenlaista mukavaa.
Jonnan vanhemmat ja isovanhemmat kyläilivät Kalajoella. Heillä oli mielenkiintoisia muisteloita, koska isovanhemmat ovat nuoruudessaan asuneet Kalajoella. Isovaari kertoi miten oli käynyt nuorena poikana siiponjoen rannoilla halkometsällä ja miten oli viettänyt tunteja ja tunteja leikkien joen jyrkillä törmillä. Muisteloihin mahtui myös miten Rantakallassa oli ollut mukava käydä tansseissa 70-luvulla.
Pojallamme oli koulusta talviloma ja hän viihtyi suurimman osan viikosta meidän kanssamme Kalajoella. Hänen kanssaan kävimme mm. kuntosalilla ja kylpylässä uimassa ja nauttimassa saunan kuumista löylyistä. Kävimme koittamassa onneamme jo meille melkeimpä perinteeksi muodostuneessa Safaritalon bingossa. Bingoa emme päässeet huutamaan, mutta voitimme arvonnassa muutaman leipäpussin.
Perjantaina oli kaunis aurinkoinen sää ja hyvä ystävä saapui Kokkolasta Kalajoelle ulkoilemaan. Kävimme vihaslahdessa grillailemassa ja näytin hänelle myös maristonpakat. Lopuksi istuskelimme vielä rannassa nauttien auringosta. Hetkellisesti tuntui, että kevät olisi jo pitkällä, kun aurinko lämmitti. Viikonloppuna saapui lisää sukulaisia ja vietimme aikaa heidän kanssaan. Serkkujen kanssa kävimme ulkoilemassa Pleunan laavulla. Merkattu reitti oli lumesta sula, mutta nastakengistä oli suuri hyöty siellä edetessä. Jääkerros peitti neulaspolkua. Ulkoilun jälkeen kävimme mittelöimässä keilauksen kuninkuuudesta ja sen päälle Mamma Leoneen pizzalle.
Ensimmäinen kokeilukuukausi on ollut erittäin onnistunut. Olemme viihtyneet paremmin kuin hyvin. Koti-ikävä ei ole vielä koittanut ja tekemistä on riittänyt. Tästä on kiva jatkaa kohti toista kokeilukuukautta.
Viikkoraportti sunnuntaina 9.3.2025:
"Huomasin yhtäkkiä ikkunasta, että vihreät nauhat ovat ilmestyneet taivaalle"
Maanantaiaamuna työt lennättivät Liettuaan ja siellä menikin torstaihin asti. Hektisten päivien jälkeen oli ihana palata Kalajoen rauhaan ja merimaisemaan. Työviikko oli mukava nollata hiihtolenkillä. Hiihtomajalla on onnistuttu pitämään ladut todella hyvässä kunnossa siihen nähden miten lämpimiä päiviä on jo ollut. Ja jos metsään ja hiekkadyyneille katselee, niin voisi kuvitella, että hiihtämään ei enää pääse. Mutta hyvin vielä pääseekin.
Tomas oli harmillisesti sairastunut sillä aikaa, kun kävin reissussa ja siitä syystä hän ei päässyt osallistumaan lauantaiseen aktiviteettiin. Meille oli järjestetty kolmen kuukauden kokeilun toisen kuukauden aktiviteetti. Tällä kertaa me kaikki kokeilijat olimme mukana ja saimme vihdoin mahdollisuuden tavata. Meille oli järjestetty moottorikelkkasafari.
Aamulla oli navakka tuuli ja itseä hieman mietitytti ennakkoon onko reitillä tarpeeksi lunta. Kokoonnuimme Safaritalolle ja pukeuduimme paksuihin talvivaatteisiin, kypärä päähän ja ajohanskat käsiin. Oppaamme kävi läpi ajon perusohjeet, ja sitten olimme valmiita lähtöön.
Ensimmäiset metrit moottorikelkalla tuntuivat hieman jännittäviltä, mutta pian vauhtiin tottui. Ja luntakin oli juuri sen verran, että kelkalla onnistui ajaa.
Perillä meitä odotti lämmin kahvi ja kaakao ja kokoonnuimme evästelemään nuotion ympärille. Jotain taikaa siinä on, että eväät maistuu aina niin paljon paremmalta ulkoilmassa.Päivä oli oikein mukava ja onnistunut kokemus.
Lauantai päättyi upeaan taivaan valoshowhun. Huomasin yhtäkkiä ikkunasta, että vihreät nauhat ovat ilmestyneet taivaalle. Revontulet tanssivat melko pitkään taivaalla ennen kuin himmenivät. Olemme nähneet revontulia paljon ennenkin, mutta erityisen hienon kokemuksesta teki sen, että pystyimme katsomaan koko show oman asunnon parvekkeelta. Taas voi todeta, että asuntovalinta kokeiluun on ollut erityisen onnistunut.
Sunnuntaina huomasin, että auringolla on valtava merkitys ihmismieliin. Sunnuntaina oli kaunis aurinkoinen sää ja tuuli oli tyyntynyt. Merenjäällä ja rannassa kävi kova kuhina, kun ihmiset olivat lähteneet sankoin joukoin ulkoilemaan. Toivotaan siis lisää aurinkoisia ulkoilupäiviä.
Viikkoraportti sunnuntaina 16.3.2025:
"Suojaisalla paikalla tunsi kuinka aurinko jo lämmittää"
Tällä viikolla sai taas ihastella upeita auringonlaskuja ja hienoa revontulishowta. Mahtui sinne joukkoon myös yksi melko kova myräkkäpäiväkin. Mutta mikä parasta, suojaisalla paikalla tunsi kuinka aurinko jo lämmittää. Sehän se on lupaava merkki alkavasta keväästä.
Nyt oli vuorostaan Tomaksella muutaman päivän työmatka ja minä jäin pitämään tupaa pystyssä. Sain sillä välin yhdeksi illaksi seuraa vanhemmistani. Olin kertonut innokkaalle hiihtäjäisälleni, että täällä on vielä ladut kunnossa ja he päättivät ajella tänne Kalajoen hyvin hoidetuille laduille hiihtämään.
Alkuviikosta kyselin myös instagram seuraajilta retkivinkkejä Kalajoen ja lähialueen alueen paikoista. Sainkin pitkän listan missä kannattaa käydä ja moni niistä on meillä käymättä, monesta en ollut kuullutkaan. Oli hienoa huomata, kuinka ihmiset auttavat, kun uskaltaa kysyä. Listasta taisi tulla niin pitkä, että en tiedä, jos jäljellä oleva aika riittää niiden kiertämiseen. No onneksi illat alkavat olla jo niin valoisia, että kaikkea ei tarvitse yrittää kiertää viikonloppuisin, vaan arki-iltoina töidenkin jälkeen ehtii retkille.
Yhden vinkin toteutimmekin jo heti perjantaina, kun oli kaunis aurinkoinen ilta. Lähdimme jääretkelle Rahjan saaristoon. Teimme tulet Venekarissa ja kävimme katsastamassa myös Kuusimällä laavun. Jäällä koimme taas uuden luontoelämyksen. Siinä seisoimme hiljaisuudessa ja kuuntelimme jään moniäänistä laulua. Se kumahteli ja ulvoi. Ehkä toivoi jo pääsevän jääpeitteestään vapaaksi lainehtimaan. Emmepä olleet ennen noin selkeästi kuulleet miltä se kuulostaa, kun se innostuu laulamaan.
Sunnuntaina lähdimme uusintaretkelle Kaakkurinnevalle, sillä viime kerralla sää oli niin harmaa, että oli kuin olisimme hiihtäneet mustavalkoelokuvassa. Oli nähtävä miltä maisema näyttäisi auringonpaisteella. Oli myös tarkoitus selvittää, josko liukulumikengillä pääsisi vielä kerran, kun ne on tänne asti tuotu mukana. Lunta löytyi suon reunamilta ja hiihtäminen onnistui. Mutta reissusta muodostuikin melkoinen seikkailu. Tarkoituksena oli hiihtää suon poikki kartassa näkyvälle laavulle grillaamaan, mutta siinä tapahtui pieni navigointivirhe ja löysimme itsemme sukset kädessä tiheästä rämeiköstä. Siinä ei paljon naurattanut, mutta onneksi laavu löytyi ja saimme repussa olevat eväät syötyä. Olipahan seikkailu.
Viikkoraportti sunnuntaina 23.3.2025:
"Eihvelin tornille oli hyvä viitoitus kylältä asti "
Nyt kohtasin tällä viikolla ensimmäisen puutteen Kalajoen palvelutarjonnassa. Kaupungista puuttuu lankakauppa, kaikkea muuta on tähän mennessä ollut mitä on tarvittu. Harrastuuksiini kuuluu hieman pakkomielteinen villapaitojen neulominen ja lanka pääsi yksi ilta loppumaan. Kyseinen lanka ei kuulu Kalajoen markettien valikoimiin ja meinasin jo hätääntyä tilanteessa, että en voi neuloa pariin iltaan. Onneksi tilanne pelastui, kun saimme vieraita Kokkolasta ja he toivat minulle lankaa, jotta pääsen jatkamaan villapaitaani. No, nettikaupoista saa nykyään onneksi parissa päivässä, jos tilanne olisi äitynyt niin pahaksi. Mutta kun tarve iskee, niin sitä olisi saatava yleensä heti lisää.
Arkeen alkaa olla muodustunut omia rutiineja täällä kokeilukodissa. Tiettyjä asioita tehdään tiettyinä päivinä ja päivät rullaavat omalla painollaan. Ruokakauppaan keskustaan ajetaan yleensä kerran viikossa ja samalla hoidetaan muitakin asioita, jos tarve vaatii. Jos keskiviikkoiltana ei olla työreissussa, niin osallistutaan Safaritalon bingoon. Voisiko sanoa, että siitä on muodostunut jo rutiini.
Lauantaina lähdimme taas katsastamaan yhtä retkisuositusta ja ajelimme Rautioon. Sain muutamalta vinkin , että Raution Eihveli on kiva paikka ja sitä lähdimme tutkimaan. Rautiossa ei ollutkaan ennen tullut käytyä. Eihvelin tornille oli hyvä viitoitus kylältä asti ja parkkipaikka löytyi helposti. Kyltti osoitti, että kävelymatka olisi 850 metriä ja lähdimme sen ohjeistamana suunnistamaan. Eihveli löytyi helposti ja se oli kyllä pystytetty hienolle paikalle. Luin netistä, että se on saatu talkoovoimin pystyyn, joka on kyllä hieno juttu, että innokkaita talkoolaisia on löytynyt. Tornin juurella oli tulistetelupaikka ja teimme tulet. Oli hieno aurinkoinen päivä ja grillasimme makkarat ja nautimme auringonpaisteesta. Lähtiessä kävimme vielä kyläkaupalla.
Viikonloppu oli melko kiireinen. Saimme vieraita lauantaina, sekä sunnuntaina. Onneksi sattui hieno ilma molemmille päiville, vaikkakin rannalla vieraiden kanssa kävellessä sai pitää hieman piposta kiinni, että ei lähtenyt tuulen mukana. Mutta aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja antoi taas keväisen lupauksen lämmittäessään.
Jos palaamme lopuksi taas villapaitoihin, niin ensi viikosta on tulossa jännittävä. Kyselin hieman puskaradiossa mahdollisia käsityökerhoja ja sainkin vinkin, että muutamaan olisi mahdollisuus päästä mukaan neulomaan, joten innolla lähden välillä harrastamaan porukkaan, ettei aina vain silmukoiden parissa yksin sohvalla.
Voit seurata kokeilua myös suoraan Jonnan ja Tomaksen Instagram-tililtä @kolmekuukauttakalajoella tai klikkaamalla tästä linkistä.